Europersujen suuri tulevaisuus on jo takanapäin

Nationalistiset ja rasistiset puolueet tavoittelivat määrävähemmistöä Euroopan parlamenttiin toukokuun 2019 europarlamenttivaaleissa. Ne jäivät kauas tavoitteistaan. Vuosi sitten ne kuitenkin voittivat yhden äänestyksen.

YK:n päivänä (24.10.) Euroopan parlamentti hylkäsi päätöslauselmaehdotuksen Välimerellä tapahtuvista etsintä- ja pelastusoperaatioista kahden äänen enemmistöllä. Sosiaalidemokraattisen S&D-ryhmän esityksessä Euroopan unionia ja sen maita kehotettiin ryhtymään tehokkaisiin toimiin ihmishenkien pelastamiseksi kuten kansainväliset sopimukset edellyttävät. (S&D ja muut europarlamentin ryhmien nimilyhennykset sekä jutussa mainittujen puolueiden lyhennykset on avattu kirjoituksen lopussa.)

Päätöslauselman hyväksyminen näytti varmalta, sillä sitä tukivat liberaalien RE-ryhmä, vihreiden Greens-EFA -ryhmä ja vasemmiston GUE-NGL. Oikeistolaiset ryhmät, kokoomuksen EPP, sinisten ECR ja perussuomalaisten ID kaatoivat esityksen. Paperilla päätöslauselmaesityksen kannattajien ryhmillä oli enemmistö (337 ääntä), eivätkä oikeistopuolueet (317) olisi saaneet esitystä nurin edes vaikka kaikki ryhmiin kuulumattomat 57 meppiä olisivat liittoutuneet niiden kanssa.

Esitys kuitenkin hävisi äänin 288‒300. Tyhjää äänesti 36 meppiä. Oikeiston kanssa esitystä vastaan tai tyhjää äänesti yhdeksän S&D:n edustajaa Unkarista, Tanskasta ja Slovakiasta, 14 RE-ryhmän edustajaa Tšekistä, Alankomaista, Tanskasta ja Saksasta sekä GUE-NGL-ryhmän edustaja Tšekistä. 

Tämän äänestyksen voitto näyttää kuitenkin jäävän ainoaksi persujen “suureksi saavutukseksi” Euroopan parlamentissa kuluvalla istuntokaudella.

Perussuomalaisten ID-ryhmän jäsenvärväys epäonnistui

Nationalistiset ja rasistiset puolueet eivät onnistuneet suuren oikeistoradikaalisen ryhmän kokoamisessa, vaikka saivatkin perustamaansa ID-ryhmään perussuomalaiset ja Tanskan kansanpuolueen, jotka edellisessä europarlamentin kokoonpanossa olivat ECR:n jäseniä.

ECR jatkaa omana ryhmänään, vaikka sen suurin jäsenpuolue, Puolaa suvereenisti johtava PiS istuisi hyvin ID:n seuraan, kuten myös ECR:n jäsenyyttä jatkava ruotsidemokraatit, SD. Persujen kanssa samaan ryhmään sopisivat myös monet muiden ryhmien jäsenet, kuten kokoomuksen EPP:ssä hyllytetty Unkaria rautahanskoin johtava Fidesz, RE-ryhmään kuuluva Ťsekin hallitusta johtava ANO ja Slovakian johtavan puolueen aseman viime vaaleissa menettänyt SMER. 

Europersujen kannatus on kääntynyt laskuun

Valtalehdistön klikkikiimaisimmat toimittajat ovat viime vuosina naputelleet kissankokoisia otsikoita ennakoidessaan ihmisoikeuskriittisten ja oikeusvaltioskeptisten oikeistopuolueiden jytkyjä eri maiden vaaleissa. Monet povaukset ovatkin toteutuneet tai toteuttaneet itsensä, monet taas eivät. Kirjoitukset nexiteistä, flexiteistä, grexiteistä ja irexiteistä ovat pikkuhiljaa kadonneet EU-jäsenyyden suosion noustua EU:n jäsenmaissa. 

ID-europarlamenttiryhmän ja IDP-puolueen jäsenpuolueista 13 on osallistunut maansa parlamenttivaaleihin. Suosiotaan ovat vuoden sisään kasvattaneet vain Belgian VB, Alankomaiden PVV ja Portugalin Chega. Muut puolueet ovat hävinneet viime vaalinsa tai ainakin jääneet reilusti jälkeen viimevuotisista galluphuipuistaan. 

Yli 20 prosenttiyksikön kannatusluvuissa ovat enää VB, PVV ja Italian Lega sekä rajan tuntumassa Suomen PS. Kymmenen prosentin kannatuksen ylittävät lisäksi Viron EKRE ja niukin naukin Saksan AfD. 

Ranskassa mitataan vain presidenttiehdokkaiden suosiota. Ranskan RN:n (entinen Kansallisrintama) presidenttiehdokkaan Marine Le Penin kannatus on sekin hiipunut kolme prosenttiyksikköä korkeimmasta tasostaan. Vuosi sitten Le Pen oli kannatusmittauksissa tasoissa presidentti Emmanuel Macronin kanssa 28 prosenttiyksikön kannatuksella, uusimmissa mittauksissa kumpikin saa 25 prosenttia kannatuksesta. Seuraavat vaalit järjestetään huhtikuussa 2022.

Europersujen kannatuksen hiipumiseen on monta syytä. Maahanmuuttajien ja Euroopan unionin syyttämisellä voi voittaa muutamat vaalit, mutta ennen pitkää äänestäjät alkavat kysellä vaihtoehtojen perään.

Saksan AfD tarjoaa mielenkiintoisen esimerkin kannatustaan menettävästä nationalistipuolueesta. Puolueen gallup-kannatus lähti nousuun vuoden 2017 vaalivoiton (12,6 prosenttia äänistä) jälkeen. Kaksi vuotta sitten suomalainenkin lehdistö jo uumoili AfD:n nousemista maan toiseksi valtapuolueeksi, kun AfD ohitti kannatusmittauksissa sosiaalidemokraatit 18 prosentin kannatuslukemilla kaksi vuotta sitten, lokakuussa 2018. AfD:n kannatuksen hiipuminen alkoi tuon jälkeen. Korona-kriisillä AfD:n alamäkeä ei voi selittää, kannatusluvut putosivat 12 prosenttiin jo ennen kriisiä. Kesästä alkaen kannatus on jumiutunut 10 prosenttiin.

Varsinainen sensaatio kuului kaksi viikkoa sitten Saksan itäisistä, sosialistiseen DDR:ään kuuluneista osavaltioista. Ne ovat muodostaneet AfD:n vankimman tukialueen, 24 prosentin kannatuksella AfD oli itäisen Saksan suosituin puolue. Nyt kannatusmittaus lupasi vain 18 prosentin kannatuksen. AfD putosi kolmannelle sijalle kokoomuslaisen CDU:n ja vasemmiston Linken perään.

AfD:n suosion vähenemistä selittää muun muassa lisääntynyt äärioikeistolainen väkivalta ja monet kuolemaan johtaneet hyökkäykset, joiden taustalla katsotaan olevan AfD:n jäsenten ja kannattajien vihapuhe. AfD ei ole onnistunut puhdistamaan mainettaan, vaikka se on erottanut julkinatseja ja pakolaisten ampumista tai kaasuttamista vaativia jäseniään. AfD:n kytköksiä natsistisiin ja juutalaisvastaiseen toimintaan tulee julki solkenaan. 

Viimeisetkin AfD:n perustajat, maltilliset, liberaalista talouspolitiikkaa kannattavat jäsenet tekevät lähtöä puolueesta. 

Vuoden 2017 vaaleissa AfD:n listoilta valittu, mutta seuraavana vuonna puolueesta ja parlamenttiryhmästä eronnut, nyt sitoutumaton kansanedustaja Uwe Kamann kommentoi DW-televisiokanavalle lähtönsä syitä:
‒ Todistin kuinka puolue liukui yhä pidemmälle oikealle, eikä ollut mitään mahdollisuuksia pysäyttää tuota kehitystä.

Europersujen ja eurokokoomuslaisten yhteistyöstä monenlaisia kokemuksia

Italian Legan kannatus on laskussa, mutta se ei tarkoita, että radikaalioikeistolaisen politiikan kannatus olisi vähentymässä. ECR-ryhmään kuuluva, FdI-puolue on lisännyt suosiotaan suuresti. Vuoden 2018 parlamenttivaaleissa puolue sai 4,4 prosentin ääniosuuden, nyt kannatuskyselyt lupaavat 16 prosentin lukemia. 

Äärioikeiston etenemisestä on kärsinyt eniten maan kokoomuslainen puolue. Vielä vuoden 2008 vaaleissa puolueelleen yli 37 prosentin kannatusosuuden voittanut Silvio Berlusconi yritti viime vaaleissa palata vallan kahvaan ottamalla Legan ja FdI:n vaaliliittoon apupuolueiksi. Berlusconin taikavoima ei pitänyt, Lega nousi vaaliliiton suosituimmaksi puolueeksi, Berlusconin FI sai vain 14 prosenttia äänistä. Kannatusmittauksissa FI saa enää kuusi prosenttia äänistä. Siinä on Petteri Orvolle miettimistä.

Euroopan petteriorvoille mieluisampi esimerkki löytyy Itävallasta. Siellä persulainen FPÖ sai vuoden 2017 vaaleissa mukavan vaalivoiton ja 26 prosentin ääniosuuden. Suurimman vaalivoiton ja 31,5 prosenttia äänistä sai ÖVP, joka varsinkin pakolaiskysymyksessä ajoi FPÖ:stä oikealta ohi. FPÖ:n ja ÖVP:n hallitus kaatui, kun kävi ilmi että FPÖ oli valmis käyttämään valtion rahaa hämäräperäisiin kauppoihin venäläisten kanssa parantaakseen asemiaan. Skandaalin paljastuttua pidettiin uusintavaalit, joissa ÖVP sai 37,5 ja FPÖ 16,2 prosenttia äänistä. Kokoomuslainen ÖVP sai uuden hallituskumppanin, vihreät. Yhteistyö sujuu siltä pohjalta, että vihreät päättävät ilmastopolitiikasta ja tukevat ÖVP:tä muissa asioissa. 

Persut kokkaavat muiden puolueiden keittiöissä

Vaikka radikaalioikeistolaisten puolueiden suosio laskee, se ei tarkoita muukalaiskammoisen nationalistisen politiikan vähenemistä. Monissa maissa varsinkin konservatiiviset puolueet ovat pelästyneet nationalististen puolueiden kasvua, ja siirtäneet kurssiaan oikealle hillitäkseen persuhenkisten puolueiden kasvua.

Tämä taktikointi on harvoin tuonut haluttua tulosta. Kokoomuslaiset puolueet ovat menettäneet kannattajiaan oikealle, mutta myös vihreille ja poliittiseen keskustaan liberaaleille.

Persuja eivät ole päästäneet keittiöönsä vain eurokokoomuslaiset. Ťsekin ANO on esimerkki liberaalista ja Tanskan työväenpuolue sosiaalidemokraattisesta puolueesta, jotka maahanmuuttopolitiikassa ovat ottaneet kurssinsa persuilta. Toistaiseksi ne ovat myös pärjänneet hyvin.

Lue lisää Vasen Kaista -verkkolehdestä:
Kallistuuko Euroopan parlamentti vasemmalle? (17.9.2020)

Kannatusmittaukset:
Poll of Polls – Euroopan vaaliennusteet (Politico)

Kirjoituksessa mainitut puolueet esiintymisjärjestyksessä:
AfD. Alternative für Deutschland, Vaihtoehto Saksalle, Saksa
PiS, Prawo i Sprawiedliwość, Laki ja oikeus, Puola
SD, Sverigedemokraterna, Ruotsidemokraatit
Fidesz. Fidesz – Magyar Polgári Szövetség, Fidesz – Unkarin kansalaisliitto
ANO, Politické hnutí ANO 2011, Poliittinen liike ANO 2011, Tšekki
KSČM, Komunisticka strana Čech a Moravy, Böömin ja Määrin kommunistinen puolue, Tšekki
Smer, Smer – sociálna demokracia, Suuntana sosialidemokratia, Slovakia
Chega, Jo riittää, Portugali
EKRE. Eesti Konservatiivne Rahvaerakond, Viron konservatiivinen kansanpuolue
FPÖ Freiheitliche Partei Österreichs,  Itävallan vapauspuolue
PS, Perussuomalaiset
SPD, Svoboda a přímá demokracie – Tomio Okamura, Vapaus ja suora demokratia  – Tomio Okamura, Tšekki
Úsvit, Úsvit – Národní koalice, Aamunkoitto – kansallinen liitto, Tšekki
DF, Dansk Folkeparti, Tanskan kansanpuolue
Lega, Lega, Liitto
PVV, Partij voor de Vrijheid, Vapauspuolue, Alankomaat
VB, Vlaams Belang, Flanderin etu, Belgia
RN, Rassemblement national, Kansallinen kokoomus, kesäkuuhun 2018 asti FN, Front national, Kansallinen rintama, Ranska
Sme Rodina. Me olemme perhe, Slovakia
Volja, Воля, Tahto, Bulgaria
SPD, Sozialdemokratische Partei Deutschlands, Saksan sosiaalidemokraattinen puolue
CDU, Christlich Demokratische Union Deutschlands, Saksan kristillisdemokraattisen unioni
Linke, Die Linke, Vasemmisto, Saksa
FdI, Fratelli d’Italia, Italian veljet
FI. Forza Italia, Eteenpäin Italia
ÖVP, Österreichische Volkspartei, Itävallan kansanpuolue
GRÜNE, Die Grünen – Die Grüne Alternative, Vihreät ‒ vihreä vaihtoehto, Itävalta
A tai S, Socialdemokratiet, Sosialidemokratia, Tanska

Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät:
(G/E) GUE/NGL, Euroopan yhtynyt vasemmisto ja Pohjoismaiden vihreä vasemmisto, European United Left – Nordic Green Left. Suomesta ryhmään kuuluu vasemmistoliiton edustaja Euroopan parlamentissa.

(G/E) Greens/EFA, Vihreät ja Euroopan vapaa allianssi, The Greens – European Free Alliance. Suomesta ryhmään kuuluvat vihreiden edustajat Euroopan parlamentissa.

S&D, sosialistien ja demokraattien ryhmä, Progressive Alliance of Socialists and Democrats. Suomesta ryhmään kuuluvat sosiaalidemokraattien edustajat Euroopan parlamentissa.

RE, uudistetaan Eurooppaa, Renew Europe, ennen nykyistä istuntokautta ALDE, Euroopan liberaalidemokraattien liitto, Alliance of Liberals and Democrats for Europe. Suomesta RE-ryhmään ryhmään kuuluvat keskustan ja RKP:n edustajat Euroopan parlamentissa.

EPP, Euroopan kansanpuolueen ryhmä, European People’s Party. Suomesta ryhmään kuuluvat kokoomuksen edustajat Euroopan parlamentissa. Milloin kristillisdemokraateilla on ollut edustaja, hän on myös kuulunut tähän ryhmään.

ECR, Euroopan konservatiivit ja reformistit, European Conservatives and Reformists. Perussuomalaisten edustajat Euroopan parlamentissa kuuluivat tähän ryhmään edellisellä istuntokaudella.

ID, Identiteetti ja demokratia, Identity and Democracy. Ryhmää edelsi ENF Kansakuntien ja vapauden Eurooppa, Europe of Nations and Freedom. Suomesta perussuomalaisten edustajat Euroopan parlamentissa kuuluivat tähän ryhmään.

NI, ryhmättömien ryhmä, Non-Inscrits (NI). Ryhmien ulkopuolisten Euroopan parlamentin jäsenten ryhmä. Brexitin jälkeen italialaisella viiden tähden liikkeellä (M5S) on puolet (14) tämän ryhmän jäsenistä (28). Ryhmään kuuluvat lisäksi muun muassa Kreikan kommunistisen puolueen ja Kultainen aamunkoitto -puolueen edustajat.