Artikkeli: Maailma

17.9.2020 klo 08:44

Kallistuuko Euroopan parlamentti vasemmalle?

Euroopan parlamentin vasemmistoryhmän (GUE/NGL) puheenjohtajakaksikko Martin Schirdewan (DIE LINKE, Saksa, vasemmalla) ja Manon Aubry (France Insoumise, Ranska) esittelevät ryhmänsä suunnitelmaa ilmastohätätilan torjumiseksi viime joulukuussa. Suunnitelma kommentoi EU:n komission ohjelmaesitystä Euroopan vihreästä kehityksestä. (GUE/NGL on jakanut O. Hansenin ottaman kuvan Flickr-kuvakirjastossaan lisenssillä CC BY-SA 2.0).

Euroopan parlamentti on VoteWatch Europen analyysin mukaan kallistumassa vasemmalle. Tämä näkyy jo ympäristö- ja sisäpolitiikan kysymyksissä. Kaupan ja ulkopolitiikan kysymyksissä on oikeisto vielä pitänyt pintansa. 

Väite Euroopan parlamentin kallistumisesta vasemmalle vaikuttaa epäuskottavalta, koska parlamentin päätöksiä valmistelee etupäässä trio, johon kuuluvat sosiaalidemokraattien S&D, liberaalien ja keskustan RE sekä konservatiivien EPP. Parlamentin uudesta suunnasta kuitenkin antaa viitteen sen antama ‒ vaikkakin hyvin kriittinen ‒ tuki EU:n huippukokouksen neuvotteleman korona-paketin jatkokäsittelylle. Elvytyspaketti poikkeaa totutusta EU:n linjasta siinä, että se tarjoaa talouskurin sijaan elvytystä ongelmien ratkaisuun. 

Vasen Kaista selvitti VoteWatchin arviota perehtymällä Euroopan parlamentin eri ryhmien ja niiden liittoumien voimasuhteisiin, ryhmiin kuuluvien puolueiden vastauksiin europarlamenttivaalien vaalikoneessa sekä VoteWachin äänestysraportteihin ja analyyseihin.

Vasemmistoryhmät ja liberaalit voivat toimia enemmistönä europarlamentissa

Vielä vuonna 2014 alkaneella istuntokaudella S&D:llä ja EPP:llä oli edelleen kaksistaan enemmistö Euroopan parlamentissa, yli 54 prosenttia paikoista. Kauden puolivälissä tämä kahden valtaryhmän suuri koalitio kuitenkin hajosi, ja parlamenttiin syntyi uudenlaisia liittoumia. Vuoden 2019 vaaleissa S&D ja EPP menettivät yhteisen enemmistönsä ja mahdollisuutensa sopia kahdestaan europarlamentin päätöksistä.

Taulukko 1: Liberaalien RE on päässyt vaa’an­kieli­asemaan europarlamentissa. Se voi muodostaa enemmistön demarien ja konservatiivien kanssa, mutta myös vasemmistopuolueiden tai oikeistopuolueiden kanssa.

Vasemmistoon laskettavat kolme ryhmää ovat menettäneet osuuttaan mepeistä, Euroopan parlamentin jäsenistä. Tämä tosiasia ei tue ajatusta parlamentin kallistumisesta vasemmalle. Vasemmistoryhmä GUE/NGL, vihreiden ja regionalistien Greens/EFA ja S&D ovat menettäneet yhteenlaskettua osuuttaan mepeistä 2,5 prosenttiyksikköä vihreiden vaalivoitosta huolimatta.

Käänteen vasemmalle on sen sijaan mahdollistanut RE-ryhmässä (ennen vuoden 2019 vaaleja ALDE, Euroopan liberaalidemokraattien liitto) sijaa saanut uusliberalistisen talouskuripolitiikan kritiikki. Säännöstelemätön kapitalismi on näiden kriitikoiden mukaan johtanut eriarvoisuuden kasvuun. Siksi liberaalien tehtävä on tarjota sosiaalisempaa, ihmiskasvoista kapitalismia. Liberaaliryhmän oli myös suurimman jäsenensä, Ranskan LREMin vaatimuksesta muutettava nimeään, koska uusliberalismi oli muodostunut kirosanaksi. RE-ryhmä (Renew Europe, Uudistetaan Eurooppaa) on nostanut ilmastonmuutoksen torjumisen tärkeimmäksi poliittiseksi tavoitteekseen.

Kolmella vasemmistoryhmällä on yhdessä RE-ryhmän kanssa nyt 352 meppiä, yhtä paikkaa vaille enemmistö parlamentissa. Tarvittava lisä-ääni löytyy aina ryhmättömien NI-ryhmästä. 

Lähes yhtä vahva liittouma syntyy, jos RE-ryhmä yhdistää voimansa EPP:n ja populistisen oikeiston ECR:n kanssa. Tällä koalitiolla on 346 meppiä. Tämä kolmen puolueen porvariliittouma saa tarvittavat lisä-äänet nationalistien ID-ryhmältä ja ID-ryhmän oikeistolaisilta edustajilta.
Käytännössä Euroopan parlamentin asioita voi kuitenkin junailla S&D:n, RE:n ja EPP:n löyhä liittouma, jolla on yli 60 prosenttia paikoista.

Sellaista liittoumaa, jossa perussuomalaisten ID-ryhmä olisi jäsenenä, ei ainakaan näillä näkymin voi syntyä. Muut europarlamentin ryhmät toteuttavat ID-ryhmään Cordon sanitaire –eristämiskäytäntöä. Sen mukaisesti ID ei ole saanut jäseniään parlamentin puhemiehistöön eikä komiteoihin. 

Sosiaalisemman ja vastuullisemman Euroopan mahdollisuus näkyi jo vaalikoneessa

Artikkelisarjan kahdessa edellisessä osassa on jo käytetty aineistona europarlamenttivaalien vaalikoneen nimeltä EU ja minä (euandi) vastauksia. Tätä osaa varten Vasen Kaista kokosi kaikkien Euroopan parlamentissa paikkoja saaneiden puolueiden vastaukset yhteen, luokitteli ne ja rakensi vastausten pohjalta ryhmien profiilit kuudessa asiakokonaisuudessa. Asiakokonaisuudet syntyivät ryhmittelemällä kaikki 22 vaalikoneen kysymystä. Esimerkiksi sosiaalinen-kokonaisuuden profiili koostuu vastauksista seuraaviin kysymyksiin:

  • Sosiaaliturvaa tulee ylläpitää, vaikka se vaatisi veronkorotuksia 
  • Valtion tulisi tukea työttömiä taloudellisesti nykyistä enemmän 
  • Julkisia menoja tulee leikata, jotta verotusta voidaan keventää
  • Pääomatuloja tulisi verottaa nykyistä enemmän. 

Kun kysymykset kuhunkin asiaan nähden olivat joko positiivisia tai negatiivisia, käännettiin vastaukset asiakokonaisuuden kannalta positiiviseksi. Siten kokonaisuuden sosiaalinen negatiivinen kysymyksenasettelu julkisia menoja tulee leikata, jotta verotusta voidaan keventää käännettiin päinvastaiseksi ja vastaukset taulukoitiin sen mukaisesti.

Taulukko 2: Puolueryhmän saama väri ilmaisee ryhmän jäsenpuolueiden vastausten keskimääräistä suhtautumista asteikolla, jossa täysin myönteiset vastaukset antavat arvoksi 100, ja täysin negatiiviset vastaukset arvoksi 0. Kun 40 prosenttia tai vähemmän vasemmiston GUE/NGL ryhmän jäsenten vastauksista EU:n vahvistamiseen oli positiivisia, sai ryhmä punaisen värin tässä asiakokonaisuudessa.

Kaikki kysymykset löytyvät euandi-projektin sivuilta, taulukon kokonaisuuksien sisältö hieman paremmin avattuna näyttää seuraavalta: 

  • Vahva EU ‒ EU:n valtuuksia lisätään 
  • Sosiaalinen ‒ Tuki verotuksen avulla ylläpidetylle hyvinvointivaltiolle 
  • Kansainvälinen ‒ Liikkuvuudelle avoin ja pakolaisten oikeuksia kunnioittava
  • Liberaali ‒ Myönteinen suhtautuminen samaa sukupuolta olevien avioliittojen, kevyiden huumeiden viihdekäytön ja eutanasian sallivaan lainsäädäntöön 
  • Vihreä ‒ Ilmastotavoitteiden edistäminen verojen ja tukipalkkioiden avulla 
  • Luottava ‒ Kielteinen suhtautuminen kansalaisten valvontaan ja rangaistusten koventamiseen.

Kooste vaalikonevastauksista osoittaa, että uudelle, liberaalien vahvistamalle vasemmistoliittoutumalle on edellytyksiä. Taulukko 2 näyttää näiden neljän puolueen yhteistyölle vain kahta säröä. Vasemmistoryhmässä ovat enemmistönä Euroopan unionin vahvistamiseen epäilevästi tai kielteisesti vaalikonevastauksissa suhtautuvat puolueet. Liberaalit saivat keltaisen värin sosiaalisessa kokonaisuudessa, sillä suuri osa ryhmän puolueista ei halua kuulla puhuttavankaan verojen korotuksista.

Vasemmiston ja vihreiden vaikutusvalta kasvaa, oikeiston supistuu 

VoteWatch Europe julkaisi tammikuun lopulla artikkelin European Parliament: current and future dynamics, jossa esitetään yhteenveto europarlamentin ryhmien vaikutusvallan muutoksista viime vuosien aikana.

Äänestyksissä kolmikko EPP, S&D ja ALDE/RE on ollut voittavalla kannalla vuosikaudet. Nämä ryhmät ovat äänestäneet enemmistön mukana noin 90 prosentissa, EPP lähes sadassa prosentissa kaikista äänestyksistä. Viime vuonna EPP:n voittokäyrä kuitenkin kääntyi laskuun, sen sijaan S&D ja RE alkoivat selvitä voittajina yhä useammasta äänestyksestä. 

Vihreät ja vasemmistoryhmä nousivat viime vuoden aikana aivan uudelle tasolle voittamiensa äänestysten osuuksissa. Vihreät voitti vuoden 2019 alussa reilut 60 ja vasemmisto reilut 50 prosenttia äänestyksistä, mutta tämän vuoden alussa jo vastaavasti niukat 80 ja 70 prosenttia äänestyksistä. Samanaikaisesti oikeistopopulistien ECR:n voittoisten äänestysten osuus on pudonnut lähes 65 prosentista 50 prosenttiin. Äänestystilastot vahvistavat painopisteen siirtyneen vasemmalle.

Ympäristökysymyksiin liittyvissä äänestyksissä muutokset ovat olleet suuria. Oikeiston EPP on ollut voittavalla puolella suunnilleen yhtä usein kuin ennenkin, reilussa 60 prosentissa äänestyksistä, ECR häviää jo enemmistön äänestyksistä. Liberaalien RE on kaikkein useimmin voittavalla kannalla, mutta voittojen osuus on laskenut alle 90 prosentin, ja S&D hengittää jo niskaan. Vihreät ja vasemmistoryhmä ovat nousseet voittajiksi jo kolmessa neljänneksessä äänestyksistä.

VoteWatch Europen johtopäätös Euroopan parlamentin kallistumisesta vasemmalle tehtiin juuri ennen koronakriisiä. VoteWatchin mukaan muutos näkyy muun muassa suhtautumisessa talouden sääntelyyn. Parlamentin selvä enemmistö on aiemmin toiminut talouden sääntelyn purkamiseksi, mutta nyt sääntely on saanut yhä enemmän kannatusta. 

Oikeistoryhmien syvenevä hajanaisuus tekee yhteistyöstä vasemmiston kanssa keskustalle houkuttelevampaa

Kansallisten parlamenttien toiminnassa ryhmäkurilla on tärkeä asema varsinkin silloin, kun äänestetään kulloisenkin hallituksen nauttimasta luottamuksesta. Euroopan parlamentissa ei tätä asetelmaa ole. Ryhmäkurilla on toki merkitystä kun tehdään sopimuksia ryhmien kesken. Jos jonkin ryhmän jäsenten lojaalisuutta ryhmäpäätökselle on syytä epäillä jossain kysymyksessä, on epätodennäköistä, että sopimus syntyy.

Kaikkein yhtenäisin ryhmä Euroopan parlamentin äänestyksissä on vihreiden ryhmä. Viime syksyn aikana toiseksi yhtenäisemmän ryhmän paikkaa pitänyt EPP-ryhmä hajosi yhä useammassa äänestyksessä. ja se putosi sijalle viisi, jääden yhtenäisyyttään kohentaneiden vasemmiston, demarien ja liberaalien ryhmien taakse.

Se, että äänestyksissä jopa yli 40 EPP:n meppiä on äänestänyt ryhmäpäätöstä vastaan, vähentää haluja sopia asioista ryhmän kanssa. EPP:n ryhmä tuki esimerkiksi European Green Deal -ohjelmaa, mutta 39 ryhmän jäsentä poikkesi ryhmäpäätöksestä äänestyksessä. ECR-ryhmässä jopa puolet mepeistä on äänestänyt ryhmäpäätösten vastaisesti.

Vasemmiston GUE/NGL-ryhmän yhtenäisyys parlamentin äänestyksissä on parantunut, mutta silti ryhmä hajosi esimerkiksi Green Deal -äänestyksessä. Ryhmäpäätöstä noudatti 21 tyhjää äänestänyttä meppiä, yhdeksän äänesti ohjelman puolesta ja kahdeksan sitä vastaan. Äänestyksessä EU:n huippukokouksen sopiman elvytyspaketin jatkokäsittelystä suuri enemmistö vasemmistoryhmän jäsenistä äänesti jatkokäsittelyn puolesta, mutta kolme meppiä äänesti tyhjää ja kuusi meppiä oli neuvottelutuloksen hylkäämisen kannalla.

Brexit siirsi sitoutumattomien ryhmää vasemmalle

Euroopan parlamentin oikeiston ja vasemmiston voimasuhteita punnitessa on vielä otettava huomioon ryhmättömien NI-ryhmässä tapahtunut muutos. NI-ryhmästä tuli vaalien jälkeen poikkeuksellisen suuri, kun Britannian Brexit-puolue 29 edustajallaan ja Italian M5S 14 edustajallaan eivät löytäneet itselleen sopivaa ryhmää eivätkä kyenneet sellaista perustamaan, kun eivät löytäneet liittolaisia seitsemästä maasta, mikä on ryhmän perustamisen ehtona. Sekä Brexit-puolue että M5S luettiin EU-skeptisiin oikeistopopulisteihin.

Sittemmin Brexit-puolue on poistunut parlamentista ja M5S on reivannut kurssiaan keskustaan, jopa vasemmalle. Se on viime syksystä lähtien ollut hallitusvastuussa Italian sosiaalidemokraattien kanssa ja sen eurokansanedustajat ovat pyrkineet Greens/EFA-ryhmän jäseniksi. Kolmella vasemmistoryhmällä, RE-ryhmällä ja M5S:n mepeillä on 52 prosenttia Euroopan parlamentin paikoista.

Vasemmistoryhmän eripura jarruttaa uuden enemmistön vakiinnuttamista

Vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa vasemmiston GUE/NGL sai komean vaalivoiton uusliberalismin kritiikin ja siihen liittyneiden talouskuripolitiikan vastaisten kansanliikkeiden harjalla. Ryhmä sai 17 lisäpaikkaa ja kasvoi 52 jäsenen kokoiseksi. Ryhmä ohitti 50 meppiä saaneen, seitsemän paikkaa menettäneen Greens/EFA-ryhmän. GUE/NGL oli 6,9 prosentin osuudella paikoista viidenneksi suurin parlamentin kahdeksasta poliittisesta ryhmästä.

Viime vuoden europarlamenttivaalien keskiössä olivat EU:n tuleva suunta, ilmastokatastrofi ja pakolaiskysymykset, eikä hajanainen vasemmisto näkynyt minkään kysymyksen harjalla. GUE/NGL hävisi 11 paikkaa ja jäi 5,5 prosentilla paikoista parlamentin ylivoimaisesti pienimmäksi poliittiseksi ryhmäksi. 

Euroopan unionin piirissä tapahtunut paljon kehitystä, joka on luonut edellytyksiä siirtää politiikan painopistettä vasemmalle. GUE/NGL-ryhmällä olisi nyt mahdollisuuksia rakentaa poliittista yhteistyötä yhdessä europarlamentin demareiden, vihreiden ja liberaalien kanssa. 

Yhteistyöpohja olisi sama kuin Suomen nykyisessä hallituksessa. Vasemmistoliitto ei ole kieltäytynyt hallitusyhteistyöstä, vaikka Suomi onkin kapitalistinen maa ja tulee sellaisena säilymään kuluvan vaalikaudenkin yli. Mutta politiikan suunnan voidaan hyvällä syyllä odottaa olevan erilainen, jos sosiaalidemokraatit sopivat asioista vasemmiston, vihreiden ja keskustan kanssa kuin jos ratkaisuja etsitään demareiden, keskustan ja konservatiivien neuvotteluissa. Puhumattakaan puhtaasti porvarillisesta komennosta. 

Kansallinen parlamentti ja Euroopan parlamentti eivät luonnollisesti ole suoraan rinnastettavissa keskenään. Vaikka Suomenkin eduskunnassa esiintyy maakunnallista kotiinpäin vetämistä, se on hyvin harmitonta verrattuna siihen nationalistiseen nurkkakuntaisuuteen, joka usein halvaannuttaa päätöksenteon unionissa.

Vaikka merkkejä mahdollisuudesta muuttaa Euroopan parlamentin ja EU:n kurssia on olemassa, on EU edelleen tehokkaampi pankkien kuin sosiaalisen Euroopan ajamisessa. Oikeusvaltioperiaatteen, pakolaisten oikeuksien ja ilmastonmuutoksen torjumisen toteuttamisissa on edelleen paljon puhetta mutta vähän tekoja. 

Todellinen käänne vasemmalle ei voi tapahtua ilman vasemmiston uutta, yhteistä analyysiä Euroopan unionista. Uuden vasemmiston on lopetettava jahkailu siitä, onko EU kapitalistien teräsnyrkki, josta on päästävä eroon, vai onko EU olemassaolonsa vakiinnuttanut eurooppalainen poliittinen päätöksentekoyhteisö, jonka toimintaan voidaan vaikuttaa. Muutos voi tapahtua vain yhteistyössä niiden ryhmien kanssa, jotka haluavat pysäyttää ilmastokatastrofin, luoda sosiaalisen Euroopan ja puolustaa kansanvaltaa. Vasemmiston pitää myös hyväksyä se, että se voi parlamenttityössään tehdä tätä yhteistyötä vain sillä parlamentaarisella voimalla, johon kansa sen vaaleissa valtuuttaa. 

Elvytyspaketin lainat maksuun panemalla digitaalijätit verolle

Vasemmiston GUE/NGL-ryhmän toiminta EU:n elvytyspaketin yhteydessä antaa lupauksen paremmasta. Sen sijaan, että ryhmä antautuisi paketin hylkäämistä vaativan äärioikeiston kuoron säestäjäksi, ryhmä esittää muun muassa pakettiin sisältyvän EU:n verotusoikeuden nopeaa ja tehokasta toteuttamista. 

Verotusoikeudessa ei ole kyse siitä, että kansalaiset saisivat rasituksekseen uuden veron. Kyse on siitä, ettei kansalaisia pidä panna elvytyspakettiin sisältyvien lainojen takaisinmaksajiksi ja uusien EU-hankkeiden rahoittajiksi, vaan että ne hoidetaan veropohjaa laajentamalla. 

EU:n verotus kohdistuisi niihin ylikansallisiin yrityksiin, joita EU:n jäsenvaltiot eivät yksinään nyt kykene verottamaan. EU:n verotus ulottuisi myös digitaalitalouteen, jolla nykyisellään on suurelta osin verovapaus. Tälle verotusprojektille on tukea Euroopan parlamentin vasemmalla laidalla ja keskustassa. 

Lue artikkelisarjan kaikki kaikki osat:
Vasemmistolta puuttuu yhteinen näkemys EU:sta (14.8.2020)
Vasemmistoliiton äänestäjät kannattavat solidaarista Euroopan unionia (21.8.2020)
Kallistuuko Euroopan parlamentti vasemmalle? (Tämä artikkeli, 17.9.2020) 

Lue lisää muualta verkossa:

VoteWatch Europe
European Parliament: current and future dynamics (Votewatch Europe, 21.1.2020)  

euandi-tutkimus: 

Spaceu2019-projekti
Suomalaisen osapuolen tiedote (suomenkiel.)
Vaalikone

Liitetaulukko:

Euroopan parlamentin vaalit on järjestetty myös vuosina 1979 (vasemmistoryhmälle 44 paikkaa), 1984 (41 paikkaa), 1989 (42 paikkaa) ja 1994 (28 paikkaa). Lisäksi on järjestetty täydennysvaaleja silloin, kun EU on saanut uusia jäsenmaita kesken Euroopan parlamentin toimikauden. Suomessa järjestettiin ensimmäiset europarlamenttivaalit vuonna 1996.

Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät:

(G/N) GUE/NGL, Euroopan yhtynyt vasemmisto ja Pohjoismaiden vihreä vasemmisto, European United Left – Nordic Green Left. Suomesta ryhmään kuuluu vasemmistoliiton edustaja Euroopan parlamentissa.

(G/E) Greens/EFA, Vihreät ja Euroopan vapaa allianssi, The Greens – European Free Alliance. Suomesta ryhmään kuuluvat vihreiden edustajat Euroopan parlamentissa.

S&D, sosialistien ja demokraattien ryhmä, Progressive Alliance of Socialists and Democrats. Suomesta ryhmään kuuluvat sosiaalidemokraattien edustajat Euroopan parlamentissa.

RE, uudistetaan Eurooppaa, Renew Europe, ennen nykyistä istuntokautta ALDE, Euroopan liberaalidemokraattien liitto, Alliance of Liberals and Democrats for Europe. Suomesta RE-ryhmään ryhmään kuuluvat keskustan ja RKP:n edustajat Euroopan parlamentissa.

EPP, Euroopan kansanpuolueen ryhmä, European People’s Party. Suomesta ryhmään kuuluvat kokoomuksen edustajat Euroopan parlamentissa. Milloin kristillisdemokraateilla on ollut edustaja, hän on myös kuulunut tähän ryhmään.

ECR, Euroopan konservatiivit ja reformistit, European Conservatives and Reformists. Perussuomalaisten edustajat Euroopan parlamentissa kuuluivat tähän ryhmään edellisellä istuntokaudella.

ID, Identiteetti ja demokratia, Identity and Democracy. Ryhmää edelsi ENF Kansakuntien ja vapauden Eurooppa, Europe of Nations and Freedom. Suomesta perussuomalaisten edustajat Euroopan parlamentissa kuuluivat tähän ryhmään.

NI, ryhmättömien ryhmä, Non-Inscrits (NI). Ryhmien ulkopuolisten Euroopan parlamentin jäsenten ryhmä. Brexitin jälkeen italialaisella viiden tähden liikkeellä (M5S) on puolet (14) tämän ryhmän jäsenistä (28). Ryhmään kuuluvat lisäksi muun muassa Kreikan kommunistisen puolueen ja Kultaisen aamunkoitto -puolueen edustajat.

Edellisellä mandaattikaudella toiminut ryhmä:
EFDD, Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa, Europe of Freedom and Direct Democracy. Perussuomalaisten edustajat Euroopan parlamentissa kuuluivat tähän ryhmään kaudella 2009‒2014.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.