Yhdyskuntalautakunnan jäsenten enemmistö muutti mielipidettään muutamassa viikossa ja sallii Kanjoninkadun uusien kerrostalojen julkisivun rakentamisen betonielementeistä. Vielä marraskuun kokouksessa lautakunnan sosiaalidemokraatteja ja vihreitä edustavat jäsenet olivat toista mieltä ja kannattivat vasemmistoliiton Jouni Sirénin esitystä, jonka mukaan julkisivujen tulee olla betonielementtien sijaan paikalla muurattua tiiltä tai rapattuja. Joulukuun kokouksessa Sirénin muutosesitystä ei kannattanut yksikään lautakunnan jäsen,
Kanjoninkadun uudisrakennukset sisältävä asemakaava tuli uudelleen käsittelyyn marraskuun kokouksessa tapahtuneen menettelyvirheen vuoksi. Marraskuun kokouksessa Sirénin muutosesityksestä äänestettäessä yhden jäsenen verkkoyhteys katkesi. Lautakunnan puheenjohtaja Aleksi Jäntti (kok.) ei kuitenkaan noudattanut hyvää kokoustapaa eikä odottanut jäsen etäyhteyden palautumista vaan vei päätösehdotuksen äänestykseen. Äänestyksessä äänet menivät tasan 6-6, jolloin puheenjohtaja Jäntin kannattama, betoniset julkisivut mahdollistama esitys voitti äänestyksen. Jos puheenjohtaja olisi odottanut muutaman minuutin, jotta etäyhteydestä pudonnut jäsen olisi voinut osallistua äänestykseen, ja Sirénin esitys olisi tullut päätökseksi.
Jäntin menettelystä nousi kohu, jonka seurauksena kaupunki päätti ottaa asian uudelleen käsittelyyn äänestyksessä tapahtuneen menettelyvirheen korjaamiseksi. Myös lautakunnan jäsen Jouni Sirén teki kaupungille päätöksestä oikaisupyynnön.
Pormestarikoalition jännitteet näkyvät ponsitehtailussa
Marraskuun äänestyksen jälkeen julkisessa keskustelussa onkin viitattu pormestarikoalition yksimielisyysvaateeseen, joka ei salli koalitioon kuuluvien puolueiden luottamushenkilöiltä päätösesityksistä poikkeamista. Jouni Sirén uskookin, että vihreiden ja sosiaalidemokraattien kannan muuttumisen taustalla on pormestarikoalition ja rakennusliikkeen painostus.
Pormestarikoalition rakoilu ja sisäiset jännitteet tulevat näkyviin päätöksiin lisättävissä toivomusponsissa. Kuluvalla valtuustokaudella ponsia on teetetty huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Periaatteessa ponsilla voi valmistelua ohjata, mutta käytännössä ponsien toiveet voidaan myös sivuuttaa. Nähtäväksi jää, miten yhdyskuntalautakunnan hyväksymä ponsi, jonka mukaan julkisivuja kehitetään kaupunkikuvallisesti taiteen keinoin, toteutuu. Ponsihan ei velvoita rakennuttajaa millään tavalla.
Samaa laatua joka kortteliin
Jouni Sirén ihmettelee, miten on mahdollista, että julkisivuilla on samalla alueella erilaiset vaatimukset. Tämän vuoden kesäkuussa hyväksytyssä Hervannan pohjoisakselin asemakaavassa määrättiin, että julkisivujen tulee olla paikalla muurattua tiiltä tai rapattua. Kanjoninkatu neljään vastaavaa määräystä ei haluttu tehdä vaan alueelle on tulossa ankeaa betonielementtiarkkitehtuuria.
– On Hervannan ja ylipäänsä lähiöiden kehittämisen ja asuinalueiden tasa-arvoisuuden kannalta epäjohdonmukaista, että eri kortteleissa hyväksytään täysin erilainen laatutaso, toteaa Jouni Sirén.
Sirén katsoo myös, että asemakaavaehdotuksen julkisivumääräys on ristiriidassa vuonna 2014 hyväksytyn Tampereen arkkitehtuuriohjelman kanssa.
”Marraskuun äänestyksen jälkeen julkisessa keskustelussa onkin viitattu pormestarikoalition yksimielisyysvaateeseen, joka ei salli koalitioon kuuluvien puolueiden luottamushenkilöiltä päätösesityksistä poikkeamista.”
Tämä ei selitä kyllä millään tavalla Mältinrannan pysäköinti-gatea, missä YLA ja KH äänestivät vastoin luottamushenkilön esitystä kaikkien muiden koalition jäsenten voimalla, paitsi vihreiden.