Kuntavaalien vaaliliitot saavat harvoin valtakunnallista huomiota. Kesäkuun vaaleissa yksi vaaliliitto kuitenkin nousi sangen näkyvään roolin. Kokoomuksen ja RKP:n vaaliliitto ratkaisi Tampereen pormestarikilvan. Ilman vaaliliittoa SDP olisi ollut kokoomusta suurempi puolue äänin 27 995-27 850. Vaaliliitto antoi kokoomukselle 15 äänen etumatkan, ja oikeuden pormestarin paikkaan.
Vaaliliittoja on solmittu yhä enemmän. Vuoden 2012 kuntavaaleissa puolueet muodostivat 82 vaaliliittoa, tämän kesän kuntavaaleissa jo 143. Lisäys on liki kokonaan porvaripuolueiden aikaansaannosta.
Harva poliitikko tunnustaa pitävänsä vaaliliittoja hyvänä ratkaisuna. Vaaliliittoja pidetään arveluttavina muun muassa sen vuoksi, että äänestäjä ei voi olla varma siitä mikä puolue hänen äänestään lopulta hyötyy. Jos suuri joukko äänestäjiä rankaisee “vääränlaisen” vaaliliiton valinnutta puoluetta jättämällä äänestämättä tai vaihtamalla puoluetta, voi vaaliliitto kääntyä tarkoitustaan vastaan. Ja jos vaaliliitto tuo tulosta, se merkitsee sitä, että vähemmän suositun puolueen edustaja syrjäyttää enemmän ääniä saaneen puolueen ehdokkaan.
Mitkä syyt johtavat vaaliliittojen solmimiseen yhä useammin? Yleisesti päteviä syitä on vaikea löytää. Kuntavaaleista ei oikein voi puhua yleisellä tasolla. Ei ole kyse yksistä kuntavaaleista, vaan 293 erillisestä vaalista. On aivan eri asia suunnitella vaalityötä kunnassa, jossa yhdellä puolueella on enemmistö 17-paikkaisessa valtuustossa ja jossa valtuustopaikkaan riittää 50 ääntä kuin kunnassa, jossa suuret puolueet ovat melko tasaisesti edustettuna noin 50-paikkaisessa valtuustossa ja jossa yhteen paikkaan tarvitaan yli 300 ääntä.
Suurissa kaupungeissa valitaan suuria valtuustoja, eikä niissä vaaliliittojen muodostamiseen ole juuri houkutusta. Yli 30 000 asukkaan kuntia on 47. Niissä solmittujen vaaliliittojen enemmistö (14/22) on kunnissa joissa Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP) pyrkii valtuustoon toisen porvaripuolueen peesissä.
Enemmistössä kunnista, 173 kunnassa, valitaan alle 28 valtuutettua ja 62 kunnassa paikkoja on alle 20. Kun jaettavaa on vähän, tarvitaan onnistumiseen usein erityisiä keinoja. Vaaliliitto voi olla sellainen keino.
Vaaliliitolla halutaan murentaa yksinvaltijapuolueen valta ‒ tai pitää se
Alavieskassa Suomen Keskustalla (Kesk.) on 62 prosenttia paikoista (Kesk. 13, Perussuomalaiset (PS) 7 ja Vasemmistoliitto (Vas.) 1 paikkaa). Parempaan tulokseen yltää Merikarvian keskusta 80 prosentilla paikoista (Kesk. 12 ja PS 3 paikkaa). Keskustapuolueella on enemmistö 50 kunnanvaltuustossa ja vähintään neljännes valtuustopaikoista kahdessa sadassa (200) manner-Suomen 293 kunnasta. Ei ole ihme, jos muiden puolueiden aktiiveille juolahtaa mieleen, että voisi liittoutua vaikka pirun kanssa jos se auttaa murtamaan keskustan yksinvallan.
Sama tilanne on monissa RKP:n johtamissa kunnissa. Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue (SDP) menetti ainoan paikkansa Vöyrissä, ja nyt kunnan kaikki 27 valtuutettua kuuluvat RKP:n valtuustoryhmään. Pedersören kunnassa RKP:llä on enemmistö 60 prosentilla paikoista, mutta Suomen Kristillisdemokraatit (KD) tulee hyvänä kakkosena (RKP 21, KD 11 ja SDP 3 paikkaa). Vaihtelua tähän asetelmaan tuo Luodon kunta, jossa KD on 52 prosentilla valtuutetuista suurin puolue (KD 14, RKP 9, SDP 4 paikkaa).
Vaaliliitolla halutaan päästä valtuustoon tai pysyä siellä
Taulukko 2 kertoo, että suuretkaan puolueet eivät menesty kaikkialla. Sekä kokoomus että SDP ovat kumpikin yli 60 kunnassa ilman valtuustopaikkaa tai yhden paikan varassa. Vasemmistoliitolla on vain yksi paikka 56 valtuustossa ja puolue on ilman edustusta 111 valtuustossa. Vihreillä ei ole yhtään paikkaa enemmistössä kunnista.
Vaaliliitot eivät takaa niiden osanottajille vaalivoittoa tai valtuustopaikkaa. Mutta näin on käynyt riittävän usein, jotta vaaliliittoihin arvataan ryhtyä yhä useammin. Vasemmistoliitto ja SDP solmivat kesäkuun kuntavaaleissa jo 18 vaaliliittoa. Tulokset vaihtelivat, mutta kun kaikki tulokset lasketaan yhteen, kumpikin puolue voitti. Tämän kirjoituksen jatko-osassa esitellään yksityiskohtaiset tulokset kaikista vasemmistoliiton vaaliliitoista.
KD on vaaliliittojen rohmu
Suuret puolueet saavat yleensä kannatustaan suuremman osuuden valtuustopaikoista ja pienet puolueet pienemmän. Vasemmistoliitto sai 7,9 prosentin kannatusosuudella vain 5,9 prosenttia valtuustopaikoista. Vihreät saivat 10,6 prosenttia äänistä, mutta vain 5,1 prosenttia paikoista. Vihreiden ja vasemmistoliitonkin kannatuksen ja valtuustopaikkojen epäsuhtaa selittää pienuuden lisäksi kummankin puolueen kannatuksen keskittyminen suuriin kaupunkeihin, jossa valtuustopaikkoja asukasta kohden on vähemmän kuin pienillä paikkakunnilla. RKP sai ääniosuuttaan suuremman osuuden valtuustopaikoista vaikka se kuuluu pieniin puolueisiin. Syynä on kannatuksen keskittyminen pieniin rannikkokuntiin.
Kristillisdemokraatit saivat sen sijaan 3,6 prosentin kannatuksella 3,6 prosenttia paikoista. Selitys moiseen saavutukseen piilee vaaliliitoissa. Näin se toimii:
Ruovedellä keskusta ja KD solmivat vaaliliiton, joka sai kolme paikkaa. KD:n 24 ääntä olisi riittänyt 0,29 valtuustopaikkaan. Keskusta olisi 262 äänellään saanut kolme valtuustopaikkaa. Vaaliliitto ei tuonut lisäpaikkoja, ja kun KD sai yhden valtuutetun menetti keskusta yhden paikan ja sai vain kaksi. Tämä tuntuu kohtuuttomalta, sillä keskusta kärsi muutenkin rökäletappion, se menetti viisi valtuustopaikkaa.
KD sai siis valtuustopaikan Ruovedellä 24 äänellä. Vasemmistoliitto sai Ruovedellä 144 ääntä, liki kuusi kertaa enemmän kuin KD. Myös vasemmistoliitto sai yhden valtuustopaikan.
Askolassa vaaliliitto ei auttanut kristillisdemokraatteja. Ilman vaaliliittoa kokoomuksen kanssa KD olisi joka tapauksessa menettänyt paikkansa, mutta vaaliliiton ansiosta kokoomus sai kannatukseensa verrattuna yhden lisäpaikan. Enontekiöllä kävi päinvastoin, KD:n ja kokoomuksen vaaliliitto antoi KD:n pitää yhden paikkansa kannatuksen vähenemisestä huolimatta, kokoomus menetti yhden paikan, jonka se ilman vaaliliittoa olisi pitänyt.
KD sai vaaliliittojen myötä lisäpaikkoja myös monessa muussa kunnassa.
RKP solmi useita vaaliliittoja kunnissa, joissa ruotsinkielisten asukkaiden osuus on hyvin pieni. Tämä tuotti tulosta esimerkiksi Inarissa, jossa RKP olisi jäänyt ilman valtuustopaikkaa ellei se olisi solminut vaaliliittoa vihreiden kanssa. RKP:n äänimäärä olisi riittänyt valtuutetun puolikkaaseen. Vihreät olisivat saaneet kaksi paikkaansa ilman vaaliliittoakin.
Yllättäviä liittoutumia
Taulukko kolme näyttää, että valtaosa vaaliliitoista solmitaan läheiseksi koetun puolueen kanssa. KD ja RKP istuvat hyvin keskustan tai kokoomuksen johtamiin vaaliliittoihin, SDP ja vasemmistoliitto löytävät usein toisensa. Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat yleistyvä pari politiikan pirueteissa. Vihreät käyvät vaaleihin omilla listoillaan.
Kaikissa vaaleissa on silti myös erikoisia vaaliliittoja, sellaisia pareja, trioja ja kvartetteja, joita ei heti uskoisi näkevänsä.
Vihreät eivät juuri vaaliliittoja solmi, mutta vielä vuoden 2017 vaaleissa vihreiden ensisijainen kumppani oli vasemmistoliitto, jonka kanssa vihreät solmi vaaliliitton kolmessa kunnassa. Tämän kesän vaaleissa syntyi vain yksi vaaliliitto vasemmistoliiton kanssa, mutta kokoomuksen kanssa kaksi vaaliliittoa ja lisäksi vaaliliitto, jota moni ei olisi uskonut näkevänsä. Kokoomus ja keskusta eivät solmi keskenään vaaliliittoja, mutta nyt solmivat sellaisen, jossa oli vihreät kolmantena jalkana. Vihreiden porvariyhteistyötä täydensi vaaliliitto RKP:n kanssa. Muutaman pienen kunnan vaaliliiton perusteella ei tietenkään voi tehdä johtopäätöksiä puolueiden suunnanmuutoksista.
Kaikkein omituisin vaaliliitto löytyi näissä vaaleissa Pyhtäältä, jossa vasemmistoliiton paikalliset toimijat vastoin puolueen ohjeita solmivat vaaliliiton perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien kanssa. Tätäkin vaalilittoa käsitellään tarkemmin tämän kirjoituksen jatko-osassa, joka tutkailee tarkemmin vasemmistoliiton 22 vaaliliittoa.
Pirkanmaalla vaaliliittoja ei juuri solmita
Pirkanmaalla vaaliliitot olivat harvassa. Edellä on jo käsitelty kokoomuksen ja RKP:n vaaliliittoa Tampereella sekä keskustan ja kristillisdemokraattien vaaliliittoa Ruovedellä.
Akaassa oli kaksi vaaliliittoa. Keskustan, KD:n ja sinisten vaaliliitto ei vaikuttanut paikkajakoon sen enempää kuin kokoomuksen ja liberaalipuolueenkaan vaaliliitto.
Ikaalisissa kokoomus ja kristillisdemokraatit eivät saaneet lisäpaikkoja vaaliliiton ansiosta eivätkä muutenkaan. Kuhmoisissa, joka liittyi Pirkanmaahan vuoden alussa, liittoutuivat KD ja PS. Perussuomalaiset olisivat saaneet kaksi lisäpaikkaansa ilman vaaliliittoakin.
Virroilla kokoomuksella oli kaikki syyt yrittää välttää rökäletappio solmimalla vaaliliitto KD:n kanssa. Vaaliliitosta ei kuitenkaan ollut apua kummallekaan puolueelle. KD säilytti yhden paikkansa ja kokoomus menetti viisi kuudesta paikastaan. Virrat liittyi kuntiin, joissa vasemmistoliitto sai enemmän ääniä kuin kokoomus. Sellaisia kuntia oli kuntavaaleissa 51.
|||
Kuntavaalien jälkipyykkiä -kirjoitussarja tarkastelee kesäkuun 2021 kuntavaaleja eri
näkökulmista pintaa syvemmältä.
Lue jo ilmestyneet osat:
Kuntavaalit 2021: valokeilassa vasemmistovaltuutetut (30.8.2021)
Vasemmistoliitto hyötyi kahdeksan valtuustopaikkaa vaaliliitoista (9.8.2021)
Kuntavaalit: porvaripuolueet yhä useammin vaaliliitoissa (18.7.2021, tämä kirjoitus)