Vasemmistoliiton ehdokkaista kesäkuun kuntavaaleissa oli enemmistö oli miehiä. Miehet saivat myös enemmistön vasemmistoliiton valtuustopaikoista. Naisehdokkaat sen sijaan keräsivät suurimman osan vasemmistoliiton äänistä ja saivat vaalivoiton lisäämällä äänimääräänsä edellisistä vaaleista. Vasemmistoliiton valtuutettujen ja varavaltuutettujen ammateista tehty yhteenveto puolestaan osoittaa, että perinteisten työläisammattien edustajat ovat yhä vahvoilla vasemmistoliitossa.
Vasen Kaista -verkkolehden artikkelisarjan Kuntavaalien jälkipyykki kolmas osa tarkastelee vasemmistoliiton listoilta valittuja kunnanvaltuutettuja. Luupin alla ovat muun muassa ikä, sukupuoli, ammatit, tutkinnot ja luottamustehtävät.
Kuntavaalit järjestettiin kesäkuussa 293 manner-Suomen kunnassa. Vasemmistoliitto asetti ehdokkaita 219 kunnassa ja sai ainakin yhden valtuustopaikan 184 kunnassa. Puolueen ääniosuus 7,9 prosenttia oli 0,9 prosenttiyksikköä pienempi kuin voittoisissa vuoden 2017 kuntavaaleissa. Valtuustopaikkoja tuli 508, vähennystä 150 paikkaa. Kuntavaalit ovat eri vaalit joka kunnassa. Vasemmistoliiton äänimäärä kasvoi 38 kunnassa, ääniosuus 55 kunnassa ja paikkaluku 15 kunnassa.
Vasemmistovaltuutetut edustavat kattavasti työelämää
Uusien valtuutettujen jakautumisesta eri ammattiryhmiin ei ole vielä tutkimustietoa. Vasen Kaista teki oman yhteenvetonsa vasemmistoliiton edustajien ammatillisesta profiilista kokoamalla ja ryhmittelemällä kaikkien valtuutettujen ja varavaltuutettujen ehdokaslistoilla ilmoittamat tittelit.
Yhteenveto perustuu 1038 henkilön ilmoituksiin ehdokaslistojen yhdistelmässä. Vasemmistovaltuutettuja on 508 ja varavaltuutettuja 530. Ero johtuu siitä, että jos ryhmään on valittu vain yksi valtuutettu saa ryhmä kaksi varavaltuutettua. Valtuutettujen ja varavaltuutettujen lukumäärän eroon vaikuttaa myös vaaliliitot. Kunnissa joissa vasemmistoliitto oli vaaliliitossa saattoi käydä niin, että vasemmistoliitto sai vain valtuutetun tai varavaltuutetetun.
Lopputulos ei ole tarkka, mutta varmasti suuntaa-antava. Tarkkuutta haittaa se, että ehdokkaat ovat saaneet antaa vain kaksi arvoa, ammattia, tutkintoa tai luottamustehtävää. Niinpä osalta on jäänyt ammatti ilmoittamatta, jos he ovat antaneet titteleikseen vaikkapa kunnanvaltuutettu ja pääluottamusmies. Tarkkuutta heikentää myös se, että osa eläkeläisistä on ilmoittanut tittelikseen vain eläkeläinen.
Vasemmiston piirissä on käyty paljon keskustelua siitä, keitä ovat varsinaiset työläiset. Osa keskustelijoista laskee varsinaiseen työväestöön, duunareihin suorittavaa työtä teollisuudessa tekevät, toiset ottavat mukaan esimerkiksi myyjät, kolmannet korostavat että esimerkiksi lähihoitajiat tai sosiaalityöntekijät ovat nykypäivän duunareita.
Taulukon 1 yhteenvedossa työläisten ryhmään on laskettu perinteiset työläisammatit myyjät mukaanluettuna, sosiaalialan ja terveysalan työntekijät ovat omina ryhminään.
Vasemmistoliiton valtuutetuissa ja varavaltuutetuissa yrittäjien osuus ehkä yllättävän suuri
Yhteenveto osoittaa, että vasemmistoliiton valtuutetut ja varavaltuutetut edustavat monipuolisesti suomalaista työelämää. Asiantuntijoiden ja yrittäjien osuus on ehkä yllättävänkin suuri.
Maa- ja metsätalous ovat aliedustettuna, mutta alkutuotannon edustajien osuus on pienentynyt koko maassa. Tilastokeskuksen tuoreiden (kesäkuu 2021) tilastojen mukaan enää 3,7 prosenttia työllisistä edustaa alkutuotantoa. Jalostuksen parissa perinteisissä duunariammateissa työskentelee enää 23,9 prosenttia työllisistä. Palvelujen työpaikkojen osuus on noussut 71,6 prosenttiin.
Yliopistotutkinnon suorittaneilla on aina ollut vahva asema vasemmistoliittoa edustavien keskuudessa, mutta myös ammattitutkinnot ja ammattikorkeakoulutukinnot ovat vahvasti kuvassa mukana.
Lähes viidesosa vasemmistoliiton valtuutetuista ja varavaltuutetuista ilmoittaa olevansa eläkkeellä. Vasemmistovaltuutettujen vankkaa asemaa työelämässä korostaa luottamusmiesten suuri edustus.
Työttömäksi ilmoittautui vasemmistoliiton valtuutetuista ja varavaltuutetuista vain kolme. Tilastokeskuksen kesäkuussa julkistamien tietojen mukaan vasemmistoliiton valtuutetuiksi valituista oli työttömiä 4,7 prosenttia, kaikista valtuutetuista 2,9 prosenttia.
Taulukon ulkopuolelta todettakoon luottamustehtävistä lisäksi se, että 508 valtuutetusta 338 valittiin valtuustoon myös vuoden 2017 vaaleissa. Siten joka kolmas valtuutetuista on uusia valtuutettuja. Kaikista valtuutetuista 43,9 prosenttia on uusia.
Vasemmistoliitosta on tullut suurimpien kaupunkien puolue
Vasemmistoliiton ensimmäisissä kuntavaaleissa vuonna 1992 puolue sai 67 prosenttia äänistään kaupungeista ja 33 prosenttia muista kunnista. Tämä vastasi melko tarkkaan kaikkien äänestäjien jakautumista kun 63,5 prosenttia kaikista äänistä annettiin kaupungeissa. Vasemmistoliiton suhteellinen kannatus maaseudulla oli siis lähes yhtä suurta maaseudulla kuin kaupungeissa.
Suoria vertailuja vuoden 1992 tilanteeseen on nyt vaikea tehdä, sillä jaosta kaupunkeihin ja muihin kuntiin luovuttiin vuoden 2004 kuntavaalien tilastoinnissa. Uudessa jaossa kunnat ovat kaupunkimaisia, taajaan asuttuja tai maaseutumaisia kuntia.
Vuoden 2004 kuntavaaleissa vasemmistoliitto sai 67,5 prosenttia äänistään kaupunkimaisissa, tämän vuoden vaaleissa jo 80,4 prosenttia. Koko maa on kaupungistunut, mutta vasemmistoliiton äänestäjäkunta muuta äänestäjäkuntaa nopeammin. Alle kymmenen prosenttia vasemmistoliiton äänistä tulee nyt maaseutumaisista kunnista.
Silmiin pistää myös vasemmistoliiton äänimäärän jyrkkä lasku taajaan asutuissa kunnissa. Taajaan asuttuja kuntia edustavat Raasepori, Parainen, Kankaanpää, Orimattila, Sastamala, Pieksämäki, Outokumpu, Lapua, Jämsä, Kalajoki ja Kemijärvi, ottaaksemme yhden esimerkin kustakin vaalipiiristä.
Taulukko 5 kuvastaa havainnollisesti vasemmistoliiton kannatuksen kaupungistumista. Yli 50 000 asukkaan kaupungeissa asuu 55 prosenttia kaikista äänioikeutetuista, vasemmistoliitto saa niistä 64 prosenttia äänistään. Alle 10 000 asukkaan kunnissa asuu 29 prosenttia kaikista äänestysoikeutetuista, mutta vasemmistoliitto saa niistä vain 24 prosenttia äänistään.
Vasemmistoliitossa miehet saivat ehdokas- ja valtuustopaikat, naiset keräsivät äänet
Suomen vaaleissa käytetään edelleen tilastointitapaa, jossa sukupuolia on vain kaksi, miehet ja naiset. Kesän kuntavaaleissa naisten osuus manner-Suomen ehdokkaista oli 39,2 prosenttia, 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2017 kuntavaaleissa. Sen sijaan vasemmistoliiton listoilla naisten osuus jatkoi kasvuaan ja ylitti nyt reilusti tavoitellun 40 prosentin rajan. Vasemmistoliiton ehdokkaista naisten osuus oli näissä vaaleissa 42,8 prosenttia, vuonna 2017 39,8 prosenttia.
Naisten osuus kaikista valtuutetuista nousi uuteen ennätykseen ja oli ensimmäistä kertaa yli 40 prosenttia. Vasemmistoliiton valtuutetuista naisia on jo 47,8 prosenttia, nousua edellisistä kuntavaaleista huikeat 7,4 prosenttiyksikköä.
Vaikka vasemmistoliitto hävisi vaalit, lisäsivät puolueen naisehdokkaat äänimääräänsä. Vasemmistoliitto menetti yli 32 000 ääntä, mutta naisehdokkaiden äänimäärä kasvoi 533 äänellä. Vaikka vasemmistolla oli naisehdokkaita 434 vähemmän kuin miesehdokkaita, saivat naisehdokkaat 15 589 ääntä enemmän kuin miehet. Naisten äänten suuri määrä ei selity naispuolisten ääniharavien huikeilla äänimäärillä. Viiden eniten ääniä saaneen naisehdokkaan yhteinen äänimäärä väheni kahdella tuhannella verrattuna vuoden 2017 vaalien kärkiviisikon äänimäärään.
Vasemmistoliitolla ja SDP:llä valtuustojen tasa-arvo liki tasapainossa
Yleiseksi tasa-arvotavoitteeksi on asetettu, että eri elimissä on kumpaakin sukupuolta vähintään 40 prosenttia. Valtuustopaikkojen jakautumisessa tämä toteutui nyt ensimmäistä kertaa kun otetaan huomioon kaikki valtuutetut, mutta kokoomus, keskusta ja liike nyt jäivät tavoitteesta. Kaikkein huonoimmin tasa-arvotavoite toteutuu vihreiden ja perussuomalaisten valtuutettujen joukossa. Vihreillä miesvaltuutettujen osuus on vain 25,9 prosenttia ja persuilla naisvaltuutettujen osuus 21,1 prosenttia. SPD ja vasemmistoliitto ovat saaneet sukupuolijakauman liki tasapainoon.
Voidaan toki sanoa, että valtuutetut valitsee kansa, eivätkä puolueet voi vaikuttaa asiaan. Mutta kyllä ne vaikuttavat monella tavalla valintoihin, ei vähiten ehdokasasettelun avulla. Ehdokasasettelusta vihreät pääsevät niukin naukin puhtain paperein: miesehdokkaita oli tasan 40 prosenttia.
Vaikka vasemmiston ehdokkaista vain vajaat 43 prosenttia oli naisia, saivat naiset 54 prosenttia äänistä. Äänten enemmistö antoi naisille kuitenkin vain alle 48 prosenttia paikoista. Tämä ilmiö on erikoinen.
Taulukko 7 näyttää, että muista eduskuntapuolueista vain SDP:llä toistuu sama kuvio: Miehet saivat enemmistön ehdokas- ja valtuustopaikoista, naiset saivat enemmän ääniä. Kaikilla muilla puolueilla miehillä on enemmistö niin ehdokkaissa, äänissä kuin valtuutetuissakin lukuunottamatta vihreitä, jonka naisilla on ehdokkaiden, äänien ja valtuustopaikkojen enemmistö.
Vasemmiston naisehdokkaat menestyvät erityisesti suurissa kunnissa, kuten taulukko 8 osoittaa. Yhdeksässä suurimmassa kaupungissa naiset saavat liki 60 prosenttia vasemmistoliiton valtuustopaikoista. Yli 50 000 asukkaan kunnissa puntit olivat tasan, ja alle 5 000 asukkaan kunnissa naisia on enää 44,7 prosenttia vasemmistovaltuutetuista.
Alle 50-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden osuus vasemmistovaltuutetuista kasvoi
Vasemmistoliiton vanhin valtuutettu oli vaalipäivänä 84-vuotias ja kaksi nuorinta 18-vuotiaita. Alle 30-vuotiaita valtuutettuja valittiin vasemmistoliiton listoilta 26, edellisissä vaaleissa valittiin 23. Vaalipäivänä vasemmistoliiton valtuutetuista oli 132 yli 64-vuotiaita, vuoden 2017 vaaleissa 144.
Vasemmistovaltuutettujen keski-ikä oli vaalipäivänä 52,3 vuotta, kaikkien valittujen keski-ikä 50,8 vuotta. Vasemmistoliiton valtuutetuista alle 30-vuotiaita oli 5,1 prosenttia, kaikista valtuutetuista 5,5 prosenttia. Yli 64-vuotiaita oli 26,0 prosenttia vasemmistoliiton ja 17,8 prosenttia kaikista valtuutetuista.
Vasemmistoliiton ehdokkaissa ja valtuutetuissa näkyy olevan kuoppa 1970-luvun alkuvuosina syntyneiden keskuudessa. Tämän vuoden vaaleissa 50‒54-vuotiaissa ja vuoden 2017 vaaleissa viisi vuotta nuoremmassa ikäryhmässä vasemmistoliitolla on huomattavasti vähemmän ehdokkaita ja valtuutettuja kuin edeltävissä ja seuraavissa ikäryhmissä.
Vasemmistoliiton valtuutettujen keski-ikää nostaa pienten paikkakuntien valtuutettujen usein korkea keski-ikä. Esimerkiksi Helsingin vasemmistovaltuutettujen keski-ikä vaalipäivänä oli 39,4 ja Tampereen 40,7 vuotta. Rautavaaran vasemmistovaltuutettujen keski-ikä oli 60,3 ja Keminmaan 64,8.
Myös äänestäjät vaikuttivat vasemmistoliiton korkeaan keski-ikään. Vasemmistoliiton ehdokkaiden keski-ikä oli 50,7 vuotta ja ehdokkaista oli 8,9 prosenttia alle 30-vuotiaita, mutta äänestäjät suosivat keskimäärin varttuneempia vasemmistoehdokkaita.
Vasemmistoliitolla on toiseksi eniten muunkielisiä valtuutettuja ja pienituloisimmat valtuutetut
Tilastokeskus on julkaissut kesäkuussa joukon tietoja valituista valtuutetuista. Edellä jo kerrottiin tilastokeskuksen raportista tieto, että työttömien osuus on vasemmistoliiton valtuutetuissa suurempi kuin kaikissa valtuutetuissa.
Tilastokeskuksen julkistuksessa käy lisäksi ilmi, että vasemmistoliiton valtuutetuista 25,4 prosenttia on työelämän ulkopuolella (kaikki valtuutetut 18,5 prosenttia), suomen- ja saamenkielisiä 96,9 prosenttia (92,8), ruotsinkielisiä 1,2 prosenttia (6,3) ja muunkielisiä 2 prosenttia (0,8). Vain vihreillä on enemmän muunkielisiä kuin vasemmistoliitolla, 2,5 prosenttia.
Kunnanvaltuutettujen keskimäärin käytettävissä olevat vuositulot ovat keskimäärin 33 700 euroa. Vain vasemmistoliiton valtuutettujen keskiansio 29 300 alittaa 30 000 euron rajan.
Vasemmiston kuntavaalitulos tuntuu paranevan ajan myötä
Kuntavaalitulos oli useimmille vasemmistoliittolaisille suuri pettymys. Elettiin paremman tuloksen toivossa, sillä vasemmistoliitto oli päässyt toteuttamaan monia tavoitteitaan hallituksessa joka on maan kaikkien aikojen suosituin hallitus. Vaalitappioon ei tietenkään voi olla tyytyväinen, mutta tuloksesta pitää löytää myös myönteiset merkit. Niitä löytyy tässäkin vaalituloksessa.
Vuoden 2017 kuntavaaleissa vasemmistoliitto oli oppositiossa, nyt hallituksessa. Hallituspuolueet yleensä häviävät vaalit. Vasemmistoliiton tappio oli pienempi kuin SDP:n, keskustan ja vihreiden. Ja hallituspuolueet päihittivät oppositiopuolueet ääniosuuksin 56,1–41,1. Hallituspuolueet siis voittivat opposition selkein lukemin.
Vasemmistoliiton kannatuksesta suuri osa on tullut niin sanotuilta duunareilta, joiden osuus väestöstä pienenee nopeasti. Siksi on myönteistä ja tärkeää, että vasemmistiliitto on onnistunut laajentamaan kannatuspohjaansa palvelualoilla, erityisesti sosiaali- ja terveydenhoitoalalla ja asiantuntijatehtävissä toimivien keskuudessa.
Hyvältä tuntuu myös naisehdokkaiden saama äänten lisäys ja vaalivoitto. Samalla pitää kuitenkin analysoida tarkkaan, miksi vaalitappio tuli kokonaan vasemmistoliiton miesehdokkaiden saamista äänistä. Ei kuitenkaan pidä hyväksyä väitettä, että vasemmistoliitto on menettänyt miesten luottamuksen. Miesehdokkaat kuitenkin saivat edelleen 87 prosenttia siitä äänimäärästä, jonka miehet saivat edellisissä vaaleissa. Kysymys kuulukin, että miksi 13 prosenttia vasemmistoliiton miesehdokkaita edellisissä vaaleissa äänestäneistä muutti äänestyskäyttäytymistään.
Vasemmistoliitto onnistui lisäämään osuuttaan valtuutetuista alle 50-vuotiaiden keskuudessa, mutta alle 30-vuotiaiden valtuutettujen osuus on huolestuttavan pieni. Yli 64-vuotiaiden valtuutettujen keskuudessa vasemmistovaltuutettujen määrä on erinomainen.
Vasemmistoliitto on kaupungistunut ja sen vaikutusvalta maaseudulla on vähentynyt nopeasti. Vielä vuoden 2004 kuntavaaleissa vasemmistoliitolla oli 8 prosenttia maaseutumaisten kuntien ehdokkaista mutta tämän vuoden vaaleissa enää 6,2 prosenttia. Vaikka puolet suomalaisista asuu alle kahdessakymmenessä 50 000 asukkaan kaupungissa, ei vasemmistoliitto voi kasvattaa kannatustaan jos se ei anna vastauksia niihin kysymyksiin, jotka askarruttavat kaikkein pienimpienkin kuntien asukkaita.
|||
Kuntavaalien jälkipyykkiä -kirjoitussarja tarkastelee kesäkuun 2021 kuntavaaleja eri
näkökulmista pintaa syvemmältä.
Lue jo ilmestyneet osat:
Kuntavaalit 2021: valokeilassa vasemmistovaltuutetut (Tämä kirjoitus)
Vasemmistoliitto hyötyi kahdeksan valtuustopaikkaa vaaliliitoista (9.8.2021)
Kuntavaalit: porvaripuolueet yhä useammin vaaliliitoissa (18.7.2021)