Artikkeli: Suomi, Vasemmisto

9.8.2021 klo 15:32

Vasemmistoliitto hyötyi kahdeksan valtuustopaikkaa vaaliliitoista

Kuntavaalien jälkipyykkiä -kirjoitussarjan toisessa osassa käsitellään vasemmistoliiton vaaliliittoja. Ensimmäinen osa paneutui vaaliliittojen asemaan kuntavaaleissa yleisellä tasolla. Kirjoitussarja tutkailee seuraavissa osissa myös vasemmistoliiton valtuutettuja, vertailulukuja, äänikynnyksiä sekä valitsijayhdistysten ja yhteislistojen asemaa kuntavaaleissa.

Vasemmistoliitto hyötyi kahdeksan valtuutetun verran niistä 22 vaaliliitosta, jotka puolue solmi kesäkuun kuntavaaleissa. SDP sai 18 vaaliliitosta vasemmistoliiton kanssa viisi valtuustopaikkaa enemmän kuin olisi saanut ilman vaaliliittoja. Vihreät ja keskusta hyötyivät vaaliliitoista vasemmistoliiton kanssa kumpikin yhden valtuustopaikan. Muille puolueille ei vaaliyhteistyö vasemmistoliiton kanssa lisäpaikkoja tuonut.

Taulukko 1. Valtaosa vasemmistoliiton paikallisjärjestöjen sopimista vaaliliitoista toteutui SDP:n paikallisjärjestöjen kanssa. Muiden puolueiden kanssa muodostettiin vaaliliitto korkeintaan yhdessä kunnassa.

Vaalit käytiin 293 kunnassa. Vasemmistoliitto asetti ehdokkaita kolmessa kunnassa neljästä, 219 kunnassa. Puolue sai vähintään yhden valtuustopaikan 184 kunnassa, yhteensä 508 valtuutettua. Puolue kärsi vaalitappion, mutta ei suinkaan kaikkialla. Vasemmistoliiton äänimäärä kasvoi 38 kunnassa, ääniosuus 55 kunnassa ja paikkaluku 15 kunnassa.

On mielenkiintoista, että vasemmistoliiton kannatus nousi suhteellisesti useimmin niissä kunnista, joissa puolue muodosti vaaliliiton kuin niissä kunnissa, joissa puolue osallistui omalla listallaan. Vasemmistoliiton äänimäärä nousi kuudessa, ääniosuus yhdeksässä ja paikkaluku kahdessa niistä 22 kunnasta, joissa puolue osallistui vaaleihin vaaliliitossa. Vaaliliitto toi lisäpaikan vasemmistoliitolle vain kahdessa kunnassa. Kuudessa kunnassa vasemmistoliitto olisi hävinnyt paikan ilman vaaliliittoa.

Vasemmistoliiton suhtautuminen vaaliliittoihin on pidättyväinen

Vaaliliittoihin liittyy monia ongelmia. Äänestäjä ei voi tietää, minkä puolueen edustajia hänen äänensä lopulta auttaa valtuustoon. Moni kansalainen voi jättää äänestämättä tai vaihtaa puoluetta, jos vaaliliittoasetelma hänen mielestään on epämääräinen. 

Vasemmistoliitto ei suosittele paikallisille puoluejärjestöilleen vaaliliittoja kuin poikkeuksellisissa tilanteissa. Ja jos vaaliliittoja kuitenkin muodostetaan, tulee painopisteen olla punavihreässä yhteistyössä. Vasemmistoliitton puoluehallitus korostaa vaaliliittoja koskevassa ohjeistuksessaan, että puolue on sitoutunut toiminnassaan rasismin, syrjinnän ja väkivallan vastustamiseen. 

Vasemmistoliitto ei puoluehallituksen ohjeistuksen mukaan voi olla mukana sellaisissa vaaliliitoissa, joissa jonkin osapuolen ohjelmassa tai ehdokkaiden esiintymisissä on havaittavissa rasistisia näkemyksiä. Paikallisten järjestöjen tulee aina olla yhteydessä puoluetoimistoon, jos vaaliliittoa suunnitellaan.

Taulukko 2. Vasemmistoliitto muodosti vaaliliiton yhdessä kymmenestä kunnasta joissa puolue osallistui vaaleihin. Vaaliliitot toivat lisäpaikan kahdessa kunnassa ja auttoivat säilyttämään valtuustopaikan kuudessa kunnassa.

Vaaliliitoilla on puoluejohdon pidättyväisestä asenteesta huolimatta melko tärkeä asema vasemmistoliiton vaalityössä. Puolueen paikallisjärjestöt solmivat vaaliliiton yhdessä kymmenestä niissä 219 kunnasta, joissa asetettiin vasemmistoliiton ehdokkaita.

Vasemmistoliiton vaaliyhteistyö sosiaalidemokraattien kanssa lisääntyy

Sosiaalidemokraattisen puolueen (SDP) kanta vaaliliittoihin on kielteisemmästä päästä. Vain perussuomalaisilla (PS) ja vihreillä (vihr.) oli kesäkuun kuntavaaleissa vähemmän vaaliliittoja kuin SDP:llä. Eri puolueiden vaaliliitot vuosien 2012‒2021 kuntavaaleissa on esitelty yksityiskohtaisesti tämän kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa.

Kesäkuun kuntavaaleissa SDP muodosti 20 vaaliliittoa. Yhden kristillisdemokraattien (KD) kanssa Pedersören kunnassa ja toisen vihreiden kanssa Maalahdella, loput 18 vasemmistoliiton kanssa.

Taulukko 3. Vaikka sekä SDP että vasemmistoliitto suhtautuvat nihkeästi vaaliliittoihin, ovat ne viime vaaleissa kasvattaneet vaaliliittojensa määrää. Kasvu johtuu näiden kahden puolueen kahdenkeskisten vaaliliittojen lisäyksestä.

Vasemmistoliiton ja SDP:n vuosina 2012‒2021 muodostamasta 37 vaaliliitosta kymmenen oli Lapin vaalipiirissä, kuusi Varsinais-Suomen vaalipiirissä ja neljä Oulun vaalipiirissä. Savo-Karjalan vaalipiirissä ei näinä vuosina ole yhtään vaaliliittoa SDP:n kanssa, ja Pirkanmaalla vain yksi.

Taulukko 4. Vasemmistoliiton vaaliliitot muiden kuin SDP:n kanssa ovat vaali vaalilta käyneet harvinaisemmiksi. Tämän vuoden vaaleissa vasemmistoliitolla oli enää neljällä paikkakunnalla vaaliliitto muiden puolueiden kanssa. SDP:llä oli enää kaksi vaaliliittoa muiden kuin vasemmistoliiton kanssa.

Vasemmistoliiton paikallinen vaaliyhteistyö SDP:n kanssa on kasvanut reilusti, mutta samaan aikaan vaaliliitot muiden puolueiden kanssa ovat käyneet harvinaisemmiksi, kuten taulukko 3 osoittaa. Vasemmistoliitto on solminut kolmessa viime kuntavaalissa 54 vaaliliittoa, joista 17:ssä oli mukana muita puolueita kuin SDP.  Kesäkuun kuntavaaleissa vaaliliitot vihreiden kanssa vähenivät yhteen.

Muiden puolueiden kuin SDP:n kanssa tehdyistä 17 vaaliliitosta vuosien 2012‒2021 kuntavaaleissa toteutui neljä Oulun ja toiset neljä Vaasan vaalipiirissä, kolme Keski-Suomen vaalipiirissä. Lapin vaalipiirissä ei ollut vaaliliittoja muiden kuin SDP:n kanssa. 

Kun kaikki vasemmistoliiton vaaliliitot vuoden 2012 vaaleista lähtien lasketaan yhteen, löytyy kolmen vaalipiirin kärki: Lapin vaalipiirissä kymmenen sekä Oulun ja Varsinais-Suomen vaalipiireissä kahdeksan vaaliliittoa. Savo-Karjalan ja Pirkanmaan vaalipiireissä puolue on tänä aikana solminut vain yhden vaaliliiton.

Vaaliliittoja muodostetaan kaikenkokoisissa kunnissa. Vasemmistoliiton vaaliliitot on kolmea lukuunottamatta solmittu alle 10000 asukkaan kunnissa, enemmistö alle 5000 asukkaan kunnissa.

Näin hyöty vaaliliitoista syntyy ‒ vertausluku erotuomarina

Suomessa käytössä olevan suhteellisen vaalitavan sanotaan takaavan paikkojen oikeudenmukaisen ja tasapuolisen jaon. Käytännössä vaalijärjestelmä kuitenkin suosii suuria puolueita. Vaaliliitot tarjoavat pienille puolueille mahdollisuuden päästä nauttimaan suuren puolueen eduista.

Kun ääntenlasku on päättynyt, muuttuu jokaisen vaaliin osallistuneen puolueen, vaaliliiton ja yhteislistan äänimäärä vertausluvuksi. Tuo vertausluku annetaan ryhmän eniten ääniä saaneen ehdokkaan vertausluvuksi. Sitten vertausluvut puolitetaan, ja puolikkaat annetaan ryhmien toiseksi eniten ääniä saaneille. Kolmanneksi eniten ääniä saaneet saavat vertausluvukseen ryhmänsä vertausluvun kolmasosan, neljänneksi eniten saaneet neljäsosan ja niin edelleen.

Lopuksi kaikki ehdokkaat pannaan jonoon vertauslukunsa mukaisessa järjestyksessä. Jos valtuustoon valitaan 17 jäsentä, 17 suurimman vertausluvun saanutta ehdokasta valitaan.

Tällä järjestelmällä suuret paikalliset puolueet saavat loppujen lopuksi useamman ehdokkaan vertauslukuriman yläpuolelle, ja pienet ryhmät voivat jäädä ilman edustajia.

Vaaliliitossa lopputulos on usein erilainen. Esimerkiksi alla esitelty Enonkosken vaalitulos näyttää, että vasemmistoliiton ehdokas nousi valtuustoon vaaliliiton ansiosta. Vasemmistoliiton äänimäärä ja samalla eniten ääniä saaneen ehdokkaan vertausluku oli 26. Viimeisenä valtuustoon valitun ehdokkaan vertausluku oli 37,4. Ilman vaaliliittoa vasemmistoliitto olisi tarvinnut 38 ääntä saadakseen valtuustopaikan. 

Vaaliliitossa SDP:n kanssa vasemmistoliiton ainoan ehdokkaan 26 ääntä oli vaaliliiton neljänneksi korkein äänimäärä. Kun vaaliliitto sai 224 ääntä vasemmistoliiton ehdokas vertausluvukseen (224/4=56) 56 ja nousi 17-paikkaiseen valtuustoon ääntenlaskun sijalla 12.

Vasemmistoliiton 22 vaaliliittoa tiiviisti

Seuraavassa lyhyt yhteenveto lopputuloksesta kussakin kunnassa, jossa vasemmistoliitto oli vaaliliitossa muun puolueen kanssa.

Vasemmistoliitto on aiemmin asettanut ehdokkaita kuntavaaleissa Kaakkois-Suomen vaalipiirin Enonkoskella kolme kertaa. Vuonna 1996 äänisaalis oli 11 ääntä, vuonna 2004 15 ääntä ja vuonna 2008 10 ääntä. Tämän vuoden kuntavaaleissa vasemmistoliitto sai ennätykselliset 26 ääntä, 3,8 prosentin ääniosuuden ja valtuustopaikan vaaliliitossa sosiaalidemokraattien kanssa.

Vasemmistoliitto ei saanut paikkaansa sosiaalidemokraattien kustannuksella. Demarit olisivat pitäneet viisi paikkaansa ilman vaaliliittoakin. Enonkosken valtapuolue keskusta hävisi paikan vasemmistoliitolle. Keskustan paikkaluku putosi kymmenestä yhdeksään. 

Enonkosken vaalitulos osoittaa havainnollisesti sen, miten vaalijärjestelmä suosii suuria puolueita. Keskustalla on edelleen enemmistö Enonkosken valtuustopaikoista, vaikka se sai alle puolet, 49,5 prosenttia äänistä. 

Vaasan vaalipiirin Evijärvellä ei vasemmistoliiton ja SDP:n vaaliliitto vaikuttanut paikkajakoon, vaaliliiton kumpikin osapuoli olisi äänimäärällään pitänyt yhden paikkansa. Vasemmistoliitto lisäsi äänimääräänsä (+22) ja ääniosuuttaan (+2,1 prosenttiyksikköä) ja kiri demarien etumatkaa umpeen.

Myös Evijärvi on kunta, jossa keskustalla on enemmistö valtuustopaikoista vaan ei äänistä. Keskusta kärsi rökäletappion, menetti kolme paikkaa ja 16,6 prosenttiyksikköä ääniosuudestaan. Keskustan enemmistöaseman 46,6 prosentilla äänistä ja yhdeksällä valtuustopaikalla pelasti vaaliliitto kristillisdemokraattien kanssa. Keskustan menettämät kolme valtuustopaikkaa sai kokoomus, jonka paikkaluku nousi viiteen.

Vasemmistoliitto kärsi pienen vaalitappion Satakunnan vaalipiirin Karvialla ja olisi menettänyt ainoan valtuustopaikkansa ilman vaaliliittoa sosiaalidemokraattien kanssa. Vasemmistoliiton saamat 40 ääntä eivät olisi riittäneet, sillä viimeisenä valtuustoon valitun ehdokkaan vertausluku oli 58.

Karvian suurin puolue keskusta menetti yhden paikan perussuomalaisille. Keskustalla on nyt yhdeksän ja perussuomalaisilla viisi paikkaa. Ilman vaaliliittoa RKP:n ja KD:n kanssa olisi keskusta hävinnyt kaksi paikkaa. RKP ja KD jäivät ilman paikkaa.

Vasemmistoliiton ainoa vaaliliitto vihreiden kanssa näissä vaaleissa solmittiin Savo-Karjalan vaalipiirin Keiteleellä. Vaaliliiton ansiosta vihreät nousi valtuustoon. Vihreiden 48 äänellä ei paikkaa olisi herunut, viimeisenä valitun ehdokkaan vertausluku oli 56. Vasemmistoliitto menetti toisen paikkansa, mutta olisi menettänyt sen saamillaan äänillä ilman vaaliliittoakin.

Toki jälkeenpäin voi spekuloida, johtuiko vasemmistoliiton äänten menetys siitä, että joukko puoluetta aikaisemmin äänestäneitä jätti äänestämättä tai äänesti esimerkiksi demareita sen vuoksi, ettei vaaliliitto vihreiden kanssa ollut mieluisa. Ainakaan jälkimmäinen syy ei vaikuta todennäköiseltä, sillä myös demarit menettivät ääniä.

Kun vasemmistoliitto hävisi 45 ääntä ja uutena puolueena vaaleihin osallistunut vihreät sai 48 ääntä, vaikuttaa todennäköiseltä, että osa vasemmistoliiton menettämistä äänestäjistä oli vihreiden kannattajia, jotka edellisissä vaaleissa äänestivät vasemmistoliiton ehdokasta vihreän ehdokkaan puuttuessa.

Keiteleen valtuuston kokoonpanossa tapahtui toinenkin muutos. Yhdeksän paikkaa saanut keskusta menetti yhden paikan perussuomalaisille. PS:n ryhmässä on nyt neljä jäsentä.

Vasemmistoliitto oli Lapin vaalipiirin Keminmaan toiseksi suosituin puolue kunnes Keminmaalaisten parhaaksi -yhteislista otti kakkosryhmän paikan. Vasemmistoliitolla oli ennen yhteislistan nousemista valtuustoon vuonna 2000 yksitoista valtuutettua, kesäkuun vaaleissa enää kuusi. Suurimmalla Keminmaan valtuustoryhmällä, keskustalla oli vuonna 2000 viisitoista paikkaa, nyt kymmenen. Yhteislistan paikkaluku on noussut kahdeksaan.

Vasemmistoliitto menetti kesäkuun kuntavaaleissa paikan, mutta olisi hävinnyt kaksi valtuustopaikkaa ilman vaaliliittoa SDP:n kanssa. SDP:lle kävi huonommin. Ilman vaaliliittoa se olisi säilyttänyt ainoan paikkansa. Eniten ääniä saanut SDP:n ehdokas oli äänimäärällään vaaliliiton seitsemänneksi eniten ääniä saanut ehdokas. Hänen vertailuluvukseen tuli 105,1 ja viimeisenä valtuutetuksi valitun ehdokkaan vertailuluvuksi 108,6.

Keminmaalla on siten vasemmistoliiton valtuutetuista muodostuva valtuustoryhmä, jonka ensimmäinen varavaltuutettu on sosiaalidemokraatti. Jos eniten ääniä saanut sosiaalidemokraatti olisi saanut kuusi ääntä enemmän, olisi hänet valittu ja vasemmistoliitto olisi hävinnyt kaksi paikkaa. Marginaalit ovat erittäin pieniä.

Vasemmistoliiton saamat 119 ääntä eivät olisi Keski-Suomen vaalipiiriin kuuluvalla Keuruulla riittäneet valtuustopaikan pitämiseen, sillä viimeisenä valtuustoon valitun valtuutetun vertausluku oli 128,2. Vaaliliittokumppani eläinoikeuspuolueen tuomat 21 ääntä nostivat vaaliliiton äänimääräksi 140, joka riitti valtuustopaikkaan.

Vasemmistoliiton paikka oli vaarassa, sillä Keuruun valtuusto päätti vähentää valtuustopaikkoja neljällä. Valtuustopaikkoja menettivätkin valtuuston kutistamisen junailleet kunnan kaksi suurinta puoluetta. Entinen ykköspuolue SDP menetti kolme paikkaa ja uusi ykköspuolue keskusta kaksi paikkaa. Kumpikin puolue sai kahdeksan paikkaa, mutta keskusta hiukan suuremman äänipotin.

Lapin vaalipiirin Kittilässä sosiaalidemokraatit saivat lisäpaikan palkinnoksi vaaliliitosta vasemmistoliiton kanssa. Ilman vaaliliittoa SDP:n äänet olisivat riittäneet vain yhteen paikkaan. Vasemmistoliitto olisi saanut neljä paikkaansa ilman vaaliliittoakin.

Kittilän suurin puolue keskusta piti kahdeksan paikkaansa. Vasemmistoliitto otti takaisin kunnan kakkospuolueen aseman, jonka se menetti Oikeudenmukainen Kittilä -yhteislistalle vuoden 2017 kuntavaaleissa. Yhteislista sai vuoden 2017 kuntavaaleissa kuusi paikkaa, nyt neljä.

Varsinais-Suomen vaalipiirin Liedossa vaaliliitto sosiaalidemokraattien kanssa auttoi vasemmistoliittoa sen verran, että puolue hävisi vain yhden neljästä paikastaan. Ilman vaaliliittoa äänet olisivat riittäneet vain kahteen paikkaan. Viisi paikkaa saanut SDP olisi hävinnyt kaksi paikkaansa ilman vaaliliittoakin.

Liedon toisessa vaaliliitossa kokoomus säilytti suurimman puolueen aseman kahden paikan menetyksestä huolimatta ja RKP sai paikan, johon äänimäärä ei ilman vaaliliittoa olisi riittänyt. Kokoomus sai 11 valtuutettua.

Lieto on niitä kuntia, joissa perussuomalaiset etenivät rytisten. Neljä lisäpaikkaa antoi seitsemän paikkaa ja kunnan kakkospuolueen aseman. Entinen kakkospuolue keskusta sai myös seitsemän paikkaa hävittyään yhden.

Hämeen vaalipiirin Lopella ei vasemmistoliiton ja SDP:n vaaliliitto vaikuttanut vaalin lopputulokseen. Vasemmistoliitto olisi säilyttänyt paikkansa ja demarit kärsineet neljän paikan rökäletappion ilman vaaliliittoakin. On toki mahdollista, että osa sosiaalidemokraattien äänikadosta johtui siitä, että osa kannattajista ei hyväksynyt vaaliyhteistyötä vasemmistoliiton kanssa.

Loppi kuuluu niihin kuntiin, joissa kokoomus otti ykköspuolueen paikan keskustalta. Kokoomus otti lisäpaikan ja kahdeksan valtuustopaikkaa, keskusta kahden paikan tappion ja seitsemän paikkaa. Vaaliliitto kristillisdemokraattien kanssa ei auttanut torjumaan tappiota. Lopella paikkajakoon vaikutti kahden yhteislistan voittamat yhteensä neljä valtuustopaikkaa.

Oulun vaalipiirin Nivalassa vasemmistoliitto olisi pudonnut valtuustosta saamallaan äänimäärällä. Valtuustopaikan pelasti vaaliliitto sosiaalidemokraattien kanssa. Demarit olisivat saamallaan äänimäärällä hävinneet yhden paikan ilman vaaliliittoakin.

Nivala kuuluu kuntiin, joissa keskustalla on yksin enemmistö valtuustossa. Vaikka puolue hävisikin kolme paikkaa, on sillä edelleen 20 valtuutettua 35-paikkaisessa valtuustossa.

Varsinais-Suomen vaalipiirin Nousiaisissa kaikki valtuuston puolueet kärsivät tappion. Tuloksen yksi syy oli valtuustopaikkojen karsiminen. Valtuusto päätti pienentää itseään liki kolmanneksella. Edellisessä valtuustossa oli 27 paikkaa, uudessa 19.

Toinen syy puolueiden tappioon oli PRO Nousiainen yhteislistan suosio. Yhteislista nousi viidellä valtuutetullaan suurimmaksi ryhmäksi valtuustossa.

Vasemmistoliitto menetti kolme viidestä valtuustopaikastaan. Tulos olisi ollut puolueen saamilla äänillä sama myös ilman vaaliliittoa sosiaalidemokraattien kanssa. Vaaliliitto ei auttanut myöskään demareita. Paikatta jääneiden kristillisdemokraattien kanssa vaaliliitossa ollut kokoomus hävisi vaaliliiton ansiosta vain puolet paikoistaan.

Lapin vaalipiirin Pellossa vasemmistoliitto ei ääniosuutensa noususta huolimatta päässyt hyötymään neljän valtuustopaikan lisäyksestä. Vaaliliitto sosiaalidemokraattien kanssa toi vaaliliitolle lisäpaikan, mutta paikka meni demareille.

Kaikki muut valtuuston neljä puoluetta, keskusta, kokoomus, PS ja SDP saivat lisäpaikan, mutta vasemmistoliitto säilytti silti toiseksi suurimman puolueen aseman. 

Kaakkois-Suomen Pyhtäällä vasemmistoliiton paikallisjärjestö päätti osallistua vaaliliittoon yhdessä perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien kanssa. Päätöksestä ei oltu etukäteen yhteydessä vasemmistoliiton keskustoimistoon eikä piirijärjestöön.

Vaaliliitolla ei ollut muuta vaikutusta paikkojen jakautumiseen kuin vasemmistoliiton valtuustopaikan säilyminen. Pyhtään vasemmisto ei olisi 57 äänellään säilyttänyt paikkaansa Pyhtään kunnanvaltuustossa ilman vaaliliittoa. Mutta voidaan hyvin olettaa, että vasemmistoliitto ei olisi hävinnyt 76 ääntä ilman vaaliliittoa, ja olisi ilman vaaliliittoakin säilyttänyt asemansa. 

Pyhtään valtuuston kokoonpanossa tapahtui vain yksi muutos. Kunnan suurin puolue kokoomus voitti paikan RKP:lta.

Vasemmistoliiton vaaliliitto SDP:n kanssa Oulun vaalipiirin Pyhännässä ei estänyt sosiaalidemokraattien toisen paikan menetystä, mutta antoi vasemmistoliitolle ensimmäisen varavaltuutetun paikan.

Keskustalla on vaalien jälkeenkin enemmistö valtuustossa kymmenellä valtuutetullaan 15-paikkaisessa valtuustossa. Kahden paikan menetys ei keskustan ylivaltaa horjuta. 

Vaasan vaalipiirin Soinin valtuustossa oli edellisellä kaudella vain porvaripuolueita. Kesäkuun kuntavaaleissa tähän tuli muutos vasemmistoliiton ja SDP:n vaaliliiton ansiosta. Kumpikaan puolue ei saamillaan 21 äänellä olisi valtuustoon yltänyt.

Vaaliliiton sisällä voitettu valtuustopaikka meni demareille. Heidän ainoa ehdokkaansa sai vertausluvukseen vaaliliiton saamat 42 ääntä. Vasemmistoliitolla oli kaksi ehdokasta, joten heidän äänensä hajaantuivat ja tuloksena oli vain ensimmäisen ja toisen varavaltuutetun paikat.

Keskusta menetti yhden paikan ja samalla kymmenellä valtuutetullaan ehdottoman enemmistön Soinin valtuustossa.

Vasemmistoliiton ja SDP:n vaaliliitto Varsinais-Suomen Somerolla ei antanut vaaliliitolle lisäpaikkoja. Vaaliliiton sisällä demarit menettivät paikan vasemmistoliitolle. Vasemmistoliiton saamat 170 ääntä olisivat riittäneet pitämään yhden paikan, mutta nyt tuli kaksi. Demarit puolestaan olisivat menettäneet yhden paikan ilman vaaliliittoakin.

Someron valtapuolue keskusta menetti viisi valtuustopaikkaa, mutta jatkaa 12 valtuutetullaan kunnan suurimpana puolueena. Perussuomalaisten paikat nousivat kahdesta kuuteen. Vaaliliitto kokoomuksen kanssa esti vihreiden putoamisen valtuustosta.

Oulun vaalipiirin Taivalkoskella ei vasemmistoliiton ja SDP:n vaaliliitolla ollut vaikutusta paikkajakoon, vaikka kumpikin osapuoli kasvatti ääniosuuttaan.

Keskusta säilytti ykköspuolueen aseman, vaikka menettikin kaksi valtuustopaikkaa perussuomalaisille.

Vasemmistoliiton ja SDP:n vaaliliitto Lapin vaalipiirin Tervolassa nosti demarit valtuustoon. Vasemmistoliitto menetti yhden paikan, mutta niin olisi käynyt ilman vaaliliittoakin.

Keskusta menetti yksinkertaisen enemmistönsä Tervolassa menetettyään kaksi kymmenestä valtuustopaikastaan. Perussuomalaiset saivat kolme valtuutettua, lisäystä kaksi paikkaa.

Lapin vaalipiirin Utsjoella vasemmistoliitto oli vaaliliitossa sosiaalidemokraattien kanssa. Äänimäärän ja ääniosuuden kasvusta huolimatta vasemmistoliitto menetti toisen paikkansa. Näin olisi käynyt ilman vaaliliittoakin.

Sen sijaan toinen vaaliliitto vaikutti vasemmistoliiton tulokseen. Vasemmistoliitto ja  kristillisdemokraatit olivat ainoat puolueet, jotka lisäsivät ääniosuuttaan Utsjoella. Vasemmistoliitto kuitenkin menetti ainoana puolueena yhden paikan, jonka KD voitti. Näin kävi, koska kristillisdemokraattien vaaliliitto kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa toi KD:lle lisäpaikan.

Vasemmistoliitolla oli ainoa vaaliliittonsa keskustan kanssa Keski-Suomen vaalipiirin Uuraisilla. Valtuuston kokoonpanossa ei tapahtunut mitään muutoksia. Vasemmistoliitto ja kunnan suurin puolue keskusta pitivät paikkansa ennallaan.

Mutta vaaliliitolla oli kuitenkin vaikutusta. Jos vaaliliittoa ei olisi muodostettu, olisi keskusta menettänyt yhden paikan perussuomalaisille. 

Vasemmistoliiton ja SDP:n vaaliliitossa Varsinais-Suomen vaalipiirin Vehmaalla vasemmistoliitolta siirtyi yksi valtuustopaikka sosiaalidemokraateille. Kummankin ääniosuus nousi, mutta demarien ääniosuus nousi enemmän. Vaaliliiton ensimmäinen varavaltuutettu on vasemmistoliitosta, hän jäi toisena ehdokkaana valintaan oikeuttavan vertausluvun alle.

Vehmaa on yksi niistä kunnista, joissa Liike Nyt nousi valtuustoon. Se ei kuitenkaan vaikuttanut vaalitulokseen, sillä Liike Nyt sai ne neljä valtuustopaikkaa, jotka Uudistuva Vehmaa -yhteislista sai vuoden 2017 kuntavaaleissa. Suurin Vehmaan puolue keskusta menetti kaksi paikkaa ja sai seitsemän valtuutettua. Perussuomalaiset nousivat valtuustoon kahdella edustajalla.

Lapin vaalipiirin Ylitornio on niitä harvinaisia kuntia, jotka lisäsivät valtuuston paikkamäärää. Neljän lisäpaikan myötä valtuustoon valittiin 21 valtuutettua. Puolueet eivät kuitenkaan päässeet nauttimaan uusista paikoista, vaan keskusta ja vasemmistoliitto menettivät yhden paikan ja demarit säilyttivät yhden paikkansa. 

Neljä lisäpaikkaa ja kaksi puolueiden menettämää paikkaa menivät Ylitornion parhaaksi -yhteislistalle, joka pudotti vasemmistoliiton kunnan kakkospaikalta. Ykköspaikalla jatkaa keskusta kymmenellä paikalla.

Vasemmistoliitto ja SDP olivat vaaliliitossa. Vasemmistoliiton paikkamäärä olisi pudonnut neljään ja demarit olisivat pitäneet yhden paikkansa ilman vaaliliittoakin.

Vasemmistoliiton vaaliliittopolitiikka toimii hyvin

Vasemmistoliiton pidättyvä mutta joustava suhtautuminen vaaliliittoihin näyttää toimivan hyvin. Pyhtään tapausta lukuun ottamatta kesäkuun kuntavaaleissa muodostetut vaaliliitot vaikuttavat perustelluilta. Useimmat vaaliliitot johtivat vasemmistoliiton tai sen yhteistyökumppanin valtuustopaikkoihin positiivisesti vieläpä siten, että vasemmistoliitto hyötyi useammin kuin partnerit.

|||

Kuntavaalien jälkipyykkiä -kirjoitussarja tarkastelee kesäkuun 2021 kuntavaaleja eri
näkökulmista pintaa syvemmältä.

Lue jo ilmestyneet osat:

Kuntavaalit 2021: valokeilassa vasemmistovaltuutetut (30.8.2021)
Vasemmistoliitto hyötyi kahdeksan valtuustopaikkaa vaaliliitoista (9.8.2021, tämä kirjoitus)
Kuntavaalit: porvaripuolueet yhä useammin vaaliliitoissa (18.7.2021)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *