Näkökulma

RAUNO JÄÄSKELÄINEN

18.3.2022 klo 16:51

Natosta uhka vai suoja?

Suomen armeijalla on käytössään Euro-Spike panssarintorjuntaohjusjärjestelmä ( PSTOHJ 2000M), jolla kyetään tuhoamaan taistelu- ja rynnäkköpanssarivaunuja kaukotorjuntaetäisyyksistä (Kuva: puolustusvoimat)
Rauno Jääskeläinen

Suomen Nato-jäsenyydessä ei ole kyse Ukrainasta eikä Suomesta vaan koko Euroopasta, jopa maailmasta. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei liennytä tulevien konfliktien uhkaa vaan tuo uhat rajoillemme, kyliin ja syliin. Venäjä kokee varmasti sen jälkeen rajoillaan olevan entistä enemmän vihollisia. Tämä olisi hyvä tiedostaa nyt sosiaalisessa mediassa öyhöttävän sotakiihkoisen Naton helmoihin haluavan joukonkin. He haluavat Natoon ja heti, kun gallupit niin sanoo. Onneksi sinne ei mennä gallupeilla eikä huutoäänestyksellä. 

Optio vai Prosessi? Esiin on tullut ajatus, ettei optiosta synny välttämättä prosessi, eikä näin tulehtuneessa maailman tilanteessa haluta pahentaa tilannetta. Puhetta on käännetty yhteiseen pohjoisen puolustukseen, joka olisi Iso-Britannialla laajennettu liittouma.

Kylmä sota ei tullut Ukrainan hyökkäyksessä takaisin, vaan tulevaisuutemme repäistiin auki ja ennustamattomaksi, uhkaa hehkuvaksi. Ukrainan sodassa on tapahtunut jo niin paljon sotarikoksia ja ihmisyyteen kohdistuvaa pahaa, ettei kaikkea saada koskaan selville.

Viron tiestä Natossa on kirjoittanut ja on kerännyt kokemuksia sotataidon professori Mika HyytiänenApu-lehdessä hän kirjoitti näin:

”Ensimmäiseksi käskettiin lakkauttaa Viron suojeluskunta, koska juuri sellaiset järjestöt harrastelijoineen syyllistyvät ensimmäisenä sotarikoksiin. ”Lean but mean” tarkoitti noin tuhannen miehen ammattiarmeijaa, asevelvollisuudesta luovuttiin, kuten Latviassa ja Liettuassa. Venäjä ei ollut enää uhka, tilalle tuli terrorismin vastainen sota. Nato-suojan hinta on ollut toistakymmentä kaatunutta, yli sata haavoittunutta ja kolmatta tuhatta sotaveteraania. Virolaiset eivät ole talutelleet mummoja tai perustelleet kouluja, he ovat sotineet ulkomailla kuumissa paikoissa.”

Naton johtava maa Yhdysvallat laittaa muut yleensä tappelemaan puolestaan. Se sanelee käskyt,  jakaa aseita ja sanoo tapelkaa. M. Suomelle liittyminen olisi tietysti käsky antaa apua vastavuoroisesti kaikkialle maailmaan.

Nato-sopimuksessa jäsenmaat lupaavat auttaa toisiaan. Suomen jäsenyydessä on erityisesti kyse Baltiasta, jota puolustamaan Nato vaatii Suomen, Ruotsin ja Norjan kovimmat taistelujoukot! 

Muualla maailmassa syynä olisi mikä mikin USA:n maailmanpoliisin rynnäkkö. Terrorismin vastainen sota on ollut hyvä syy hyökätä mihin vaan. Siten Suomikin joutusi pommittaamaan muita maita. 

Venäjän ja Yhdysvaltojen lisäksi, roistovaltioita ovat ainakin Kiina (Uiguurit, Hong Kong, Taiwan), Turkki (kurdit). Lähi-Idän ruutitynnyriä pitää käskyjensa alla Israel, se on riistänyt Palestiinalaisten maat ja alistanut ihmiset käytännössä Jeesuksen syntyaikaiselle tasolle. Pienempiä sapelikalistelijoita ja kaulankatkojia ovat islamistit ja Afganistanin talebanit.

Venäjä ei todellakaan ole ainoa maailman roistovaltio, joka käy yleensä jollakin tekosyyllä sotia lähes kaikkia naapureitaan vastaan. Vuonna 1176 perustettu Yhdysvallat  on sotinut suurimman osan  olemassaoloajastaa.  Se on 235 vuoden olemassaolonsa, vuosina 1776-2011,  aikana käynyt sotaa yhteensä 214 vuotta. Donald Trumpin paluu presidentiksi ja maan johtoon olisi maailman rauhalle vakava takaisku.

Luultavasti ja käytännössä kaikissa skenaarioissa Suomi, Ruotsi ja Naton jäsenmaa Norja olisivat uhattuina vain osana laajempaa Balttiaan kohdistuvaa konfliktia. Pohjoismaat tuskin olisivat erillisen hyökkäyksen kohteena. Varsinkaan jos olemme Naton ulkopuolella.

Naton turvatakuut ymmärretään usein Yhdysvaltain lupaukseksi pelastaa hyökkäyksen kohteeksi joutunut maa. 

Natosta huolimatta konfliktissa Venäjää vastaan joutuisimme puolustamaan rajojamme pääosin itse. Tästä asiantuntijat ovat hyvin yksimielisiä. Aiemmin Suomessa oli Ruotsin ja Sveitsin tavoin ajatus, että konfliktista voitaisiin pysyä kokonaan erossa. 

Maailman kaksi suurinta roistovaltiota katsovat olevansa oikeutettuja järjestelemään itselleen mieluisia hallituksia itsenäisiin valtioihin. Sodalla ja terrorismilla vaikka väkisin, jos ei bulvaaneita kuten Valkovenäjälle saada. Etupiiriajattelun luultiin jo jääneen historiaan. Näin ei kuitenkaan ole. Tämä kehitys on ollut nähtävissä ainakin siitä asti, kun Sauli Niinistöstä tuli presidentti. Tosin tämän suuntaista oli jo Martti Ahtisaaren presidentti aikoina näkyvissä.

Suuri on kaipaus siihen aikaan, jolloin kaupankäynti ja rauhainen rinnakkain elo siunattiin Urho Kekkosen ja Leonid Brežnevin poskisuudelmilla. Silloin luotiin nykyinen hyvinvointi Suomen perusta. Työllä, kaupankäynnillä ja Kostamuksella. Vaikka kuinka tässä saa pysähtyneisyyden leiman ja rähmällään suomettuneen raadon olon. On se parempi kuin pommin ja ydinaseen repimä raato.

Suomen suurin riski liittyy Venäjän sotilasdoktriiniin. Luultavasti Venäjä käyttää taktisia ydinaseita, jos vastassa on ydinasein varustettu vihollinen ja se kokee valtion olemassaolon uhatuksi. Pakotteet tulee romahduttamaan Venäjän. Mikäli sotakin Ukrainassa menee puihin, on turhautuneen valtion johtajan käsi herkästi punaisella napilla. Tästä seuraisi puolestaan Yhdysvaltojen ja Naton vastaisku, ja siitä eskalaatio alkaisi, jolloin mikään valtio ei olisi turvassa.

Oikeistopopulismin nousu 2010-luvulla sekä Länsi-Euroopassa että Yhdysvalloissa on ollut vahvasti  Vladimir Putinin Venäjän tukema hanke. Donald Trump Yhdysvalloissa, Marine Le Pen Ranskassa tai Jussi Halla-aho Suomessa ovat kaikki olleet Venäjän tarvitsemia hyödyllisiä idiootteja.

Valehtelu, vihapuhe, salaliittoteoriat ja ihmisoikeuksien halveksunta on tuotu Venäjältä länsimaihin pitkälti oikeistopopulismin avulla. Samoin käy nytkin, jos emme ole kohtuullisen yksimielisiä tulevasta puolustuksestamme.

Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato perustettiin sementoimaan toisessa maailmansodassa alkanut länsiliittoutuneiden yhteistyö  Vuonna 1949 kuuma sota oli jo jäähtynyt kylmäksi ja läntinen Eurooppa tukeutui Neuvostoliiton uhan edessä sotilaallisesti Yhdysvaltoihin.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on kärjistyksineen oikeilla jäljillä, Nato on alusta saakka ollut suurelta osin Yhdysvaltojen johtama projekti.

Tästä seuraa yksi Suomen ulkopuolelle jättäytymisen hyvistä puolista. Moni eurooppalainen Nato-maa on laiminlyönyt omaa puolustustaan ja luottanut Yhdysvaltain armeijaan. Suomi on liittoutumattomana maana ylläpitänyt eurooppalaisittain suurta asevelvollisuusarmeijaa ja vahvaa kansallista puolustuskykyä. Tähän sopii muistutuksena edelleen hyvin pohdittavaksi Augustin Ehrensvärdin sanat: ”Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun”.

Kirjoittaja on reservin sotamies ja sotakirjailija

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.