Kunta-alan matalapalkkaiset työntekijät lakkoilevat, eivätkä syyttä. Palkka alkaa kakkosella ja työ on vaativaa ja rankkaa.
Tuntuukin ironiselta, kun uudelle hyvinvointialueen johtajille löytyy yli 17000 euron palkka. Sanotaan, että yksityisellä johtajille maksetaan vielä enemmän, mutta onko joku työntekijä niin korvaamaton ja hyvä, että hän ansaitsee tuollaisen palkan? Meillä on pulaa hoitajista. Ja kun heille maksetaan runsaan 2000 euron kuukausipalkkaa, ei ole ihme, että he ovat barrikadeilla.
Mikä tulee olemaan terveydenhuoltomme tila, kun tilanne on tämä? Elinkustannukset nousevat. Miten pienipalkkaiset pärjäävät?
Kuntatyönantajien Markku Jalonen sanoo, ettei sellaista rahamäärää ole missään, jota nyt vaaditaan. Mutta mitä maksaa, kun ihmisiä ei hoideta, lapset eivät saa koulutusta, päiväkodit ovat kiinni, siivousta eikä ruokahuoltoa ole?
Toki tämä palkka-asia olisi pitänyt jo hoitaa aikoja sitten. Kyse on arvovalinnoista. Meillä löytyi mittavat rahat hävittäjiin. Olen valmis maksamaan lisää veroja, jotta saan palveluja. Joskin tässäkin on epäkohta: eläkkeestä maksamme enemmän veroja kuin palkkatulosta.
Aika kova veto hoitajilta on joukkoirtisanoutuminen. Se ei ole ihan pikku juttu heille henkilökohtaisestikaan. Miksi hallitus ja kuntatyönantaja eivät herää?
Toivon todella, että tässä saadaan ratkaisu, joka on oikeudenmukainen. Pienipalkkaiset työntekijät tarvitsevat rahansa ja se osoittaisi arvostusta.
Kirjoittaja on sosiaalityöntekijä (eläkkeellä) ja psykoterpaeutti.