– Katuaktivismiin liitetään usein oletus, että yritämme käännyttää kaikki. Sanoisin kuitenkin, että haluamme herättää keskustelua. Haluan itse kuulla erilaisia ajatuksia ja näkemyksiä tai ovatko ihmiset ylipäätään ajatelleet tätä asiaa, Viral Vegans -yhdistyksessä Tampereella toimiva eläinoikeusaktivisti Katariina Aakus kuvailee ajatuksiaan katuaktivismista, jota hän on muutaman muun tamperelaisen kanssa tehnyt säännöllisesti nyt jo muutaman kuukauden ajan.
Viral Vegans on eläinoikeusyhdistys, joka keskittyy veganismin puolesta puhumiseen sekä vegaaniyhteisön rakentamiseen. Yhdistys on varsin tuore ja nousi uutisotsikoihin viime vuoden marraskuussa, kun perustajajäsen Benjamin Pitkänen yöpyi kolme yötä teltassa päästäkseen ensimmäisenä paikalle Suomeen tulleen KFC-ravintolan avajaisiin, jossa hänen oli tarkoitus pitää puhe eläinten puolesta. Vartijat veivät Pitkäsen putkaan ennen kuin hän oli ehtinyt puhua loppuun.
Veganismi tarkoittaa eläinperäisistä tuotteista kieltäytymistä. Eläinperäisen ruuan lisäksi vegaani ei tue eläinperäisten materiaalien käyttöä esimerkiksi vaatteissa tai mitään eläimiä riistävää toimintaa. Eläinoikeusaktivistit ovat kokeneet, että veganismista puhuminen on juuri nyt erityisen ajankohtaista niin eettisistä kuin ilmastollisista syistä.
– Samaan aikaan kun eläintuotteiden kulutus ja kulutus yleisestikin rikkoo ennätyksiä, yhteiskunnassa herätään siihen, että kestävyys ja eettisyys ovat tästä aika kaukana. Vastuullisuuden osana ovat myös eläinten oikeudet ja tarvitsemme lisää uusia ääniä puhumaan niiden puolesta, joita ihmiset eivät kykene tai halua kuulla, toinen yhdistyksen perustajajäsen, Pavel Tcherenkov puhuu veganismin ajankohtaisuudesta.
Viral Vegans on kerännyt nopeasti suosiota ja jäseniä. Alun perin vain Helsingissä toiminut yhdistys on saanut vahvaa jalansijaa myös Tampereella. Katariina Aakus on yksi tamperelaisaktivisteista, jotka ovat lähdössä kadulle tekemään aktivismia. Aakuksen lisäksi Kia Laitakari sekä Sini Alapassi odottavat päästä jututtamaan ihmisiä eläintuotantoa näyttävien kylttien kanssa. Ennen aktivismia kolmikko istahtaa kuitenkin kahvilaan maistelemaan vegaanista artesaanikaakaota ja keskustelemaan veganismista.
Kaikki tiet vievät veganismiin
Kolmen tamperelaisen aktivistin keskuudesta löytyy erilaisia veganismiin johtaneita syitä. Pohdittaessa syitä vegaaniseen elämäntapaan kaikki ovat lopulta sitä mieltä, että suuret, globaalit ongelmat, kuten ilmastokriisi, ruokapula ja pandemia, osoittavat, että veganismi on oikea suunta elää kestävällä tavalla.
Laitakarin sysäys tuli eläintuotantoa kuvaavasta videosta, jonka näkemisen jälkeen hän siirtyi kertaheitolla vegaaniksi kymmenen vuotta sitten. Havahtuminen julmuuteen oli niin merkittävä kokemus, että Laitakari muutti lopulta Tampereelle, koska Oikeutta eläimille -järjestöllä on Tampereella toimintaa.
Kolmikko puhuu paljon eläintuotannon eettisistä ongelmista, mutta esiin nousevat myös suuret vaikutukset ilmastoon, ympäristön hyvinvointiin, eläintuotannon sivuutetut ihmisoikeusongelmat ja kasvipohjaisen ruuan terveysvaikutukset. Tuotantoeläinten ruokkimiseen kuluu valtava määrä resursseja, ruokaa ja viljelyalaa, mikä köyhdyttää luontoa ja kiihdyttää ilmastonmuutosta.
– Minulle tärkeä tekijä oli tutkittu tieto. Haluan, että omat valintani perustuvat tutkittuun tietoon ja olisi tiedevastaista sivuuttaa niin suuri määrä tietoa, mitä meillä on eläintuotannon haitallisista vaikutuksista. Minussa heräsi myös halu puuttua epäoikeudenmukaisuuteen. Silmäni ovat avautuneet sorron eri ilmentymille, Alapassi kertoo.
Aakus kiinnittää huomionsa muiden ongelmien lisäksi eläintuotannon ihmisoikeusongelmiin. Hänen mukaansa julkisessa keskustelussa mainitaan usein vain alkutuottajat ja heidän hyvinvointinsa, mutta osa eläintuotannon työntekijöistä jätetään kokonaan sivuun. Esimerkiksi teurastamoiden työntekijöillä on havaittu paljon psyykkistä oireilua, mutta asiasta vaietaan.
– En alun perin kuitenkaan ryhtynyt vegaaniksi varsinaisesti eettisistä syistä. Minulle tämä oli aluksi terveydellinen valinta. Jouduin muutama vuosi sitten sydänoireiden takia sairaalaan teholle, ja kokemus oli niin traumaattinen, että päätin siitä lähtien syödä mahdollisimman terveellisesti. Sitten minulle alkoi selvitä, miten massiivinen ongelma eläintuotanto on, Aakus kuvailee tietään veganismiin.
Eläintuotannon raju todellisuus näkyväksi
Aakus, Alapassi ja Laitakari ovat kaikki olleet mukana Oikeutta eläimille -järjestön toiminnassa, joten eläinoikeusaktivismi itsessään on porukalle tuttua. Viral Vegans -aktivismi poikkeaa tutuista aktivismin muodoista, sillä siinä ei olla isossa ryhmässä, vaan muutaman henkilön kanssa kohtaamassa ihmisiä kadulla. Ilkeitäkin kommentteja tulee ryhmälle lähes joka kerta, mutta niitä käydään myöhemmin yhdessä läpi. Kiitosta ja tsemppiä kuuluu myös, ja yleensä syntyy pitkiä ja antoisia keskusteluja ihmisten kanssa.
– Katuaktivismi on vaikea aktivismin muoto. Tässä pitää olla valmius kohdata ihmisiä, lähestyä heitä ja keskustella heidän kanssaan, vaikka ikäviäkin kommentteja tulee, Alapassi pohtii.
Aktivistien pitelemissä kylteissä näkyy karua kuvastoa eläintuotannosta: kärsivän näköisiä eläimiä ahtaissa, likaisissa oloissa. Joitakin ihmisiä kuvat ahdistavat. Jotkut nauravat, jotkut puolestaan kääntävät vain katseensa pois.
– Kadulla näkee jatkuvasti lihatuotteiden mainoksia, mutta tämä eläinten puoli pitää itse kaivaa esiin, Laitakari selittää.
Aktivistit kuulevat usein, että heidän näyttämänsä kuvat eivät kerro totuutta, vaan kuvastavat poikkeuksia. Rankkaa kuvamateriaalia on kuitenkin taltioitu paljon ja eläintuotannon kuvasto onnellisista, ulkoilevista eläimistä kuvaa aktivistien mukaan hyvin pientä vaihetta tuotantoeläimen elämästä eivätkä monet eläimet edes pääse koskaan ulkoilemaan.
– Usein korostetaan suomalaisen ruuantuotannon erinomaisuutta, mutta jos tässä tuotannossa ei ole mitään vialla, miksei näitä kuvia voi näyttää? Kuluttajille näytetään aina vain yhtä näkökulmaa, jota pitäisi sokeasti seurata, toteaa Aakus.
Kuvamateriaali herättää myös pienten lasten vanhemmissa suuria reaktioita. Aktivisteja kielletään näyttämästä kuvia lapsille.
–On kummallista, että lapsille voi syöttää eläimiä, mutta eläintuotanto pitäisi piilottaa heiltä, Alapassi pohtii.
Aktivismi on osoittanut kolmikolle, että ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia eläinten oikeuksista ja veganismista. Ryhmältä saatetaan kadulla kysyä esimerkiksi neuvoja tai lisätietoja. Veganismista on ryhmän mukaan tullut selvästi julkinen, yhteiskunnallinen keskustelunaihe, mitä he kaikki pitävät positiivisena muutoksena.
Yhteisöllisyys on tärkeää
Yksi Viral Vegans -yhdistyksen tavoitteista on lisätä yhteisöllisyyttä ja vähentää vegaanien kokemaa yksinäisyyttä. Monilla vegaaneilla on kokemusta ulkopuolisuudesta, lähipiirin vieraantumisesta tai ystävien etääntymisestä. Yhdistyksen hallituksen jäsenet kertovat, että heille avaudutaan jopa veganismista johtuvasta kiusaamisesta. Itkuiset puhelut ilman yhteisön tai lähipiirin tukea jääneiltä vegaaneilta eivät ole harvinaisia.
– Havahtuminen eläintuotannon vääryyteen on iso juttu, josta haluaa tietysti kertoa lähipiirilleen. Kaikki eivät halua kuulla ja voi tulla konfliktejakin. Ihminen kaipaa sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä, Alapassi kuvailee.
Eläinnoikeusjärjestöt ovat pystyneet vastaamaan tähän tarpeeseen. Viral Vegans pyrkii lisäämään yhteisöllisyyttä niin verkossa kuin järjestämällä tapahtumia. Yhdistys tarjoaa tapahtumia muille vegaaneille, mutta myös kaikille veganismista kiinnostuneille.
Toiminta on laajentunut noin vuoden aikana nopeasti Helsingistä myös muualle Suomeen. Turussa on Tampereen lisäksi aktiivista toimintaa ja yhdistyksen aktiivit ovat edistäneet kasvipohjaisuutta monissa ylioppilaskunnissa. Yhteisön jäseniä Viral Vegansilla on ympäri Suomea.
Aktivistit korostavat, että on tärkeää löytää samalla tavalla ajattelevia. Niitä, joiden mielestä aina on hyvä päivä olla tappamatta ketään.