Artikkeli: Kulttuuri, Maailma

17.12.2022 klo 08:51

Timanttiaukio vie 1930-luvun Katalonian tunnelmiin

Mercé Rodoredan Timanttiaukio on yksi harvoista katalaanista suomeksi käänntetyistä teoksista. Francon diktatuurissa katalaanin ja muiden Espanjan vähemmistökielien julkinen käyttö oli kielletty. Timanttiaukio vie 1930-luvun Barcelonan tunnelmiin ja tapahtumiin ennen ja jälkeen Espanjan sisällissodan. (Kannen grafiikka Cai Melakoski. Rododeran kuva Arxiu Mercè Rodoreda de l’Institut d'Estudis Catalans)

Hyvät tarinat kestävät aikaa. Juuri sellainen aikaa kestävä tarina on Mercé Rodoredan Timanttiaukio. Romaani vie lukijansa yhden naisen, Colometan silmin katsomaan 1930-luvun Kataloniaa, aikaa ennen Espanjan sisällissotaa ja sen päättymisen jälkeen.

Kirjan päähenkilön Colometan ja hänen läheistensä tarina on kuvaus sopeutumisen välttämättömyydestä. Sitä korostaa Colometan tapa kertoa elämästään toteavasti. Lakonisuudessaan tapahtumien kuvaus on humoristista ja myötäelävää. Kirjan kerronta tuokin mieleen Aki Kaurismäen elokuvailmaisun. Ihmisiin suhtaudutaan lämmöllä, joka ei kaikkoa tarinan epätoivoisimpinakaan hetkinä. Toivo, ainakin sen vire, kulkee läpi romaanin.

Romaani avaa näkymän latinalaisen kirjallisuuden myyttiseen kerrontaan. Colometa hankkii perheelleen elantoa kyyhkysten kasvatuksella. Kaikkialle tunkeutuvat ja kaiken likaavat kyyhkyset rikkovat arjen hallinnan. Kyyhkysten kasvatuksen näyttämä selviytymisen ankaruus onkin tulkittavissa sisällissotaan johtaneiden olosuhteiden kuvauksena. 

Oivallinen suomennos

Romaanin kieli on kaunista. Suomennoksen rytmi tempaa mukaansa. Lyhyet virkkeet soljuvat suomen kielestä poikkeavalla tavalla, joka antaa tuntuman vieraasta kielestä. Katalaanin kielen rytmin seuraaminen on mitä ilmeisemmin syy myös poikkeukselliseen pilkutukseen. Lähes säännönmukaisesti sivulauseita ei ole erotettu pilkuilla, mikä on ainakin alussa hieman häiritsevää. 

Sanavalinnat, kuten virna-sanan käyttö herne-sanan sijaan, tekevät toisen ajan ja paikan näkyväksi. Kielelliset valinnat tekevät Colometan arjen tuoksut, äänet ja maut lähes aistittaviksi. Tämän lähemmäksi mennyttä aikaa ei ainakaan lukemalla pääse. Kaiken kaikkiaan Jyrki Lappi-Seppälän suomennos on oivallinen.

Merce Rododera uransa alussa, mustavalkoinen puolikuva
Katalonian kansalliskirjailijan Mercé Rodoredan 12 romaanista vain yksi on suomennettu. (Kuva: Arxiu Mercè Rodoreda de l’Institut d’Estudis Catalans)

Syrjityn katalaanin puolustaja

Mercé Rododera on julkaissut 12 romaania. Barcelonaan 1930-luvulle sijoitettu Timanttiaukio on Mercé Rodoredan pääteos, joka ilmestyi 1962 katalaaniksi. Vuonna 1988 suomennettu Timanttiaukio on Rodoredan ainoa suomeksi julkaistu teos. Kansainvälisen läpimurtonsa romaani teki 1970-luvulla. Sittemmin romaani on käännetty 31 kielelle.

Mercè Rodoreda Gurguí syntyi Barcelonassa 1908. Hän aloitti uransa kirjoittamalla aikakauslehtiin, joissa hänen ensimmäiset novellinsakin julkaistiin. Rododera oli hyvin itsekriittinen ja hyväksyi ensimmäisistä novelleistaan vain yhden, Katalonian Crexells Award -kirjallisuuspalkinnon voittaneen Aloman. Rododera kuitenkin kirjoitti ja julkaisi uudelleen novellin vuonna 1969. 

Rododera kirjoitti katalaaniksi ja teki jonkin verran yhteistyötä katalonialaisten julkaisujen kanssa. Hän toimi myös oikolukijana Katalonian tasavaltalaishallinnon propagandaosastolla. Vaikka Rododera ei ollut poliittisesti aktiivi, kielellisen aktivisminsa vuoksi häntä kehotettiin lähtemään maanpakoon kenraali Francisco Francon johtamien kansallismielisten joukkojen lähestyessä Barcelonaa tammikuussa 1939. Espanjan sisällissota oli alkanut kolme ja puoli vuotta aiemmin, kesällä 1936, jolloin oikeistolaiset upseerit yrittivät kaapata vallan vapailla vaaleilla valitulta Espanjan toisen tasavallan hallitukselta.

Oikeistolainen kansallismielisten liittouma ei hyväksynyt Espanjassa puhuttuja vähemmistökieliä, katalaania, euskeraa eli baskia eikä galician kieltä, galegoa. Francon fasistisessa diktatuurissa vähemmistökielten julkinen käyttö oli kielletty. Vähemmistökielten yksityistäkin käyttöä rajoitettiin esimerkiksi sallimalla vastasyntyneille vain espanjankielisten nimien antaminen. Äärimmillään vaadittiin jopa vanhojen vähemmistökielisten nimien muuttamista hautakivissa espanjankielisiksi. Kataloniassa elää nykyisin lukuisia diktatuurin aikana syntyneitä ihmisiä, jotka käyttävät katalaaninkielistä nimeä, mutta joiden nimi virallisissa papereissa on edelleen espanjaksi. Virallisen nimen voi nykyisin vaihtaa katalaaninkieliseksi, mutta monet kuitenkin pitävät espanjankielisen virallisen nimen muistutuksena sorrosta. 

Rododera pakeni Ranskaan vain kolme päivää ennen kuin Francon johtamat joukot valtasivat Barcelonan. Natsi-Saksan valloitettua Pariisin Rododera pakeni Sveitsiin Geneveen. Kataloniaan Rododera palasi vasta Francon diktatuurin viimeisinä vuosina. Rododera kuoli 1983 ja hänet on haudattu Romanyà de la Selvan kylään, jossa hän eli viimeiset vuotensa.

Lisää aiheesta muualla verkossa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *