Artikkeli: Merkintöjä, Tampere

18.12.2022 klo 08:48

Poliisiasema muuttaa Viinikkaan – Sorin Järjestötalo tuhottiin turhaan

Kuvassajärjestötalo ennen purkua ja alue purun jälkeen
Tampereen kaupungilla oli kova hoppu purkaa kulttuurihistoriallisesti arvokas Tampereen Työväen Järjestötalo – vuodesta 1969 Sorin nuorisotalo – vuonna 2015 poliisitalon kiireisen ja välttämättömän laajennuksen tieltä. Kiire loppui talon purkamiseen. Koko poliisitaloa muutetaan nyt kiireettömästi Viinikkaan. (Kuva: Cai Melakoski)

Jouni SirénTerveiset taas yhdyskuntalautakunnasta. Tiistain kokouksessa puitiin muun muassa Viinikkaan tulevaa uutta poliisitaloa ja paloasemaa, parkkipaikkojen rakentamisvelvollisuutta ja vähän uutta arkkitehtuuriohjelmaakin. Pyynikintorin ja Heinäpuiston kohtalo ratkaistaan ylimääräisessä kokouksessa ensi maanantaina.

Aloitetaan poliisiasemasta. Sorinkadun poliisiasema siirtyy Viinikankadun varteen, jonne tulee myös uusi paloasema. Nykyään alueella on muun muassa Nekalan jäteasema. Muuton ajankohta on kiinni valtion budjetista ja uuden poliisiaseman ulkonäkö omistajan eli Senaatti-kiinteistöjen suunnitelmista. Vähän oudolta kuulosti tieto, että kaikki Suomen uudet poliisiasemat tehdään valmiin mallin mukaan eikä suunnitella erikseen paikan mukaan. 

Nyt käytössä ollut ylimalkainen malli ei kuitenkaan ole ainakaan pahempi kuin Sorinkadun poliisitalo. Asemakaavaan saatiin myös suhteellisen tiukat määräykset julkisivumateriaaleista, joten on toivoa, että ankeinta betonilaatikkosommitelmaa ei ole tulossa.

Tässä yhteydessä on pakko muistuttaa siitä, mitä tuhoa hosumalla saadaan aikaan. Hatanpään valtatien ja Sorinkadun kulmassa oli vuonna 1950 avattu puinen talkoilla rakennettu Tampereen Työväen Järjestötalo – vuodesta 1969 Sorin nuorisotalo, jossa talon loppuvuosina toimivat teatteri Siperia ja improvisaatioteatteri Snorkkeli. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus purettiin kovalla kiireellä vuonna 2015, kun tarvittiin kuulemma tilaa poliisiaseman laajennukselle. Nyt poliisiasema muuttaakin Viinikkaan ja Järjestötalon kohdalla on parkkipaikka. Toivottavasti tästä mokasta otetaan opiksi.

Onko parkkipaikka ihmisoikeus?

 Kaupunki on muuttamassa – hyvin vaatimattomasti – pysäköintinormiaan. Se määrää, miten paljon rakennuttajien on pakko rakentaa uusiin taloihin pysäköintipaikkoja. Kyse ei siis ole siitä, mitä rakennuttajat haluaisivat tehdä, vaan kaupunki velvoittaa ne rakentamaan tietyn määrän parkkipaikkoja halliin maan alle tai parkkitaloon maan päälle. 

Nykyisin keskustaan lähelle ratikkapysäkkiä rakennettavassa uudessa kerrostalossa pitää olla vähintään yksi parkkiruutu 170:tä kerrosneliötä kohti. Parkkiluolan rakentaminen maksaa kymmeniätuhansia euroja parkkiruutua kohti, mikä nostaa rakennuskustannuksia roimasti.

Nyt ollaan harkitsemassa mahdollisuutta, että keskustassa uusiin taloihin ei tarvitsisi tietyillä ehdoilla tehdä parkkipaikkoja lainkaan. Ehtona on muun muassa, että vähintään 400 metrin päässä on yleinen pysäköintilaitos ja joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät.

Ajatus on kannatettava, mutta kaupungin linjana näyttää säilyvän se, että parkkipaikka kaikkialla on eräänlainen ihmisoikeus, jonka kustannuksiin kaikkien on osallistuttava. Kaikkialla ei ajatella niin. Esimerkiksi Hampurissa rakennuttajilla ei ole velvollisuutta rakentaa tiettyä määrää parkkipaikkoja, vaan parkkipaikkojen tarjonta on markkinoiden tehtävä.

Kaupunkilaiset pitävät vehreästä historiasta

Tampereelle valmistellaan uutta arkkitehtuuriohjelmaa. Se julkaistaan Viivi Lönnin syntymäpäivänä 20.5.2023. Siinä on tarkoitus määrittää, millaista kaupunkia Tampereesta tehdään. Mukana on muun muassa rakentamisen kestävyys niin esteettisestä kuin ekologisestakin näkökulmasta. 

Työ on vielä kesken, mutta pienenä täkynä voidaan mainita kaupunkilaisten ja rakentamisen ammattilaisten mielipiteitä Tampereen rakentamisen nykytilasta. Kaupunkilaisten mielestä viihtyisimpiä paikkoja Tampereella ovat historialliset, vehreät ja rauhalliset paikat. Tiiviit, modernit ja jännittävät paikat eivät saaneet juuri pisteitä. Rakentamisen ammattilaisten enemmistön mielestä uudet julkiset rakennukset ovat arkkitehtuuriltaan kohtalaisen onnistuneita, mutta asuinrakennusten arkkitehtuurissa on melkoisesti parantamisen varaa.

Kirjoittaja on vasemmistoliiton 1. varavaltuutettu ja rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaavan yhdyskuntalautakunnan jäsen Tampereelta. Tällä palstalla hän kertoo kuulumisia lautakunnan kokouksista.

III

Merkintöjä-sarja kokoaa yhteen vasemmistoliiton pirkanmaalaisten luottamushenkilöiden näkökulmia politiikkaan ja päätöksentekoon.

Lisää aiheesta Vasen Kaista-verkkolehdessä:
Lisää aiheesta muualla verkossa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *