Vain annetut äänet lasketaan. Vaalipäivän ilta on kaikille politiikasta kiinnostuneille jännittävä, mutta erityisen jännittävä niille ehdokkaille, jotka laskennan edetessä ovat viimeisenä valittujen tai ensimmäisenä eduskunnan ulkopuolelle jäävien joukossa.
Kansanedustajan paikan voittaa tai menettää usein täpärästi. Vasemmistoliitto menetti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ainoan paikkansa Keski-Suomen vaalipiirissä. Paikasta puuttui 38 ääntä – 0,025 prosenttia vaalipiirin hyväksytyistä äänistä.
Vasemmistoliitto sai viime eduskuntavaaleissa takaisin kolmannen paikkansa Oulun vaalipiirissä. Jos puolue olisi saanut 184 ääntä vähemmän, olisi kolmas paikka jäänyt saamatta. Tuo 184 ääntä oli 0,07 prosenttia vaalipiirin hyväksytyistä äänistä.
Kirjoitussarja Vasemmistoliitto vaalipiireissä tutkailee vaalipiiri kerrallaan poliittisia voimasuhteita ja vasemmiston vaalityön asetelmia ensi huhtikuun eduskuntavaaleihin Manner-Suomen 12 vaalipiirissä. Tänään on vuorossa vaalipiiri numero 08, Kaakkois-Suomen vaalipiiri.
Poliittiset voimasuhteet Kaakkois-Suomen vaalipiirissä
SDP oli Kymen vaalipiirin, keskusta Etelä-Savon vaalipiirin valtias vuosien 1991–2011 eduskuntavaaleissa. Säännöstä on vain yksi poikkeus, vuoden 1995 vaaleissa SDP ohitti keskustan Etelä-Savossa.
Kymen vaalipiirissä SDP oli kiistaton ykkönen, keskusta ja kokoomus vuorottelivat kakkossijalla kunnes perussuomalaiset valtasivat hopeasijan vuoden 2011 vaaleissa.
Etelä-Savon vaalipiirissä vaalit olivat keskustan ja demareiden kisat, kolmatta sijaa pitänyt kokoomus kiilasi SDP:n ohi toiselle sijalle vain vuoden 2007 vaaleissa vaaliliiton ansiosta.
Vuoden 2015 vaaleissa keskusta voitti yhdistyneen Kaakkois-Suomen vaalipiirin vaalit, mutta putosi neljännelle sijalle vuoden 2019 vaaleissa, jotka SDP voitti ylivoimaisesti, perussuomalaiset ottivat toisen sijan ja kokoomus kolmannen.
Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset kasvatti valtakunnallista ääniosuuttaan 15 prosenttiyksiköllä ja muiden puolueiden paitsi RKP:n ääniosuus laski noin yhdellä tai kahdella prosenttiyksiköllä, keskustan peräti 7,6 prosenttiyksiköllä.
Kaakkois-Suomessa poliittisten voimasuhteiden muutos oli rajumpi kuin maassa keskimäärin. Perussuomalaiset nostivat ääniosuuttaan peräti 17,7 prosenttiyksiköllä, demarien tappio oli 3,5 prosenttiyksikköä, kokoomuksen 5,3 ja keskustan 8,2. prosenttiyksikköä.
Vaalipiirin vuoden 2015 vaalien ääniharava Jari Lindström (9 966 ääntä) sai sinisten ehdokaslistalla vuoden 2019 vaaleissa 1690 ääntä eikä tullut valituksi. Uudeksi vaalipiirin ääniharavaksi tuli Sipilän hallituksessa Lindströmiltä oikeusministerin tehtävät saanut kokoomuksen Antti Häkkänen (20 234 ääntä).
Vihreät nostivat paikkamääränsä viime vaaleissa yhdestä kahteen. Muut puolueet eivät ole saaneet kansanedustajia yhdistetyssä Kaakkois-Suomen vaalipiiristä. Vaalikauden aikana vaalipiiri sai kuitenkin uuden eduskuntapuolueen, kun Ano Turtiainen erotettiin perussuomalaisten ryhmästä, ja Turtiainen perusti eduskuntaryhmän Valta kuuluu kansalle (VKK).
Neljä vuotta sitten Kaakkois-Suomen vaalipiiri oli asukasmäärältään Suomen kuudenneksi suurin vaalipiiri, nyt seitsemänneksi suurin.
Kaakkois-Suomen vaalipiirissä ei keskuksia ole tavanomaiset yksi vaan neljä. Kymenlaaksossa on kaksi keskusta, Kouvola (19 prosenttia vaalipiirin asukkaista) ja Kotka. Etelä-Karjalan keskus on Lappeenranta ja Etelä-Savon Mikkeli.
Asukasluku on laskenut vaalipiirin jokaisessa kunnassa viiden viime vuoden aikana. Kouvola on tuona aikana menettänyt 5,7 prosenttia asukasmäärästään, Lappeenranta vain 0,3 prosenttia.
Kahden kansanedustajapaikan menetys johtuu asukasluvun laskusta. Vuoden 2019 vaaleissa vaalipiiri sai 17 paikkaa, kun laskentapäivän asukasluku oli 433 053. Nyt laskentapäivän 401 490 asukasta antoi vain 15 kansanedustajaa, laskua oli peräti 31 563 henkilöä. Kansanedustajien lukumäärän ratkaiseva asukasluku lasketaan aina eduskuntavaaleja edeltävän vuoden lokakuun viimeisen päivän tilaston mukaan.
Yksi paikka on niin lähellä, mutta kaukana
Kansanedustajiksi valitaan ne ehdokkaat, joilla on korkeimmat vertausluvut. Jokaisen ehdokkaan henkilökohtainen vertausluku syntyy siten, että kunkin ehdokaslistan eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen listan koko äänimäärän, toiseksi eniten saanut puolet listan äänimäärästä, kolmanneksi sijoittunut kolmasosan listan äänimäärästä ja niin edelleen. Lopulta kaikki vaalipiirin ehdokkaat asetetaan vertauslukunsa mukaiseen järjestykseen, jonka mukaisesti kansanedustajat poimitaan joukosta.
Äänikynnys on vertausluvun antama ääniosuus, jolla vaalipiiristä viimeisenä valittu kansanedustaja ylittää riman. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Kaakkois-Suomesta valittiin 17 kansanedustajaa. Viimeisen paikan sai vihreiden ehdokas Hanna Holopainen. Hänen vertauslukunsa oli 11516,0. Tuo vertausluku vastaa 4,67 prosenttia vaalipiirin äänistä.
Jos vaalipiiristä olisi vuonna 2019 valittu vain 15 kansanedustajaa, olisivat Hanna Holopainen ja sijalle 16 sijoittunut Ano Turtiainen (vertausluku 11549,0) jääneet valitsematta. Viimeisen paikan olisi saanut SDP:n Niina Malm.
Vasemmistoliiton eniten ääniä saaneen ehdokkaan Joona Mielosen sijoitus oli 20. Hänen vertauslukunsa 10371,0 vastasi 4,21 prosenttia vaalipiirin äänimäärästä.
Viime eduskuntavaalien tuloksen perusteella vasemmiston mahdollisuus voittaa kansanedustajan paikka vaalipiirissä näyttää hyvältä – 1 146 äänen lisäys äänipottiin olisi vienyt Joona Mielosen eduskuntaan. Kahden kansanedustajan paikan vähennys vaalipiirissä synkentää näkymää. Viimeksi viidennentoista valitun vertausluku oli 11944,4, jolloin matkaa kansanedustajan paikkaan olisi jäänyt 1 623 ääntä. Se on paljon ääniä, mutta tarvittavien lisä-äänien saaminen ei ole mahdotonta. Viime vaaleissa vasemmisto kasvatti äänimääräänsä Kaakkois-Suomessa yli 3 000 äänellä.
Aikaisemmin kansanedustajan paikka vaalipiirissä perustui yhden ääniharavan suosioon. Pentti Tiusanen sai ehdokkaana ollessaan 53–67 prosenttia kaikista vasemmiston äänistä Kymenlaaksossa. Nyt vasemmistolla on vahvoja ehdokkaita eri puolilla Kaakkois-Suomea.
Vuoden 2015 vaaleissa kaksi vasemmiston ehdokasta sai yli tuhat ääntä ja neljä ehdokasta yli 500 ääntä. Viime vaaleissa vasemmistoliitolla oli jo paljon enemmän vaalityössään hyvin menestyneitä ehdokkaita keräämässä ääniä eri puolilla vaalipiiriä; kolme ehdokasta sai yli tuhat ääntä ja peräti kahdeksan ehdokasta yli 500 ääntä.
Kevään vaaleissa vasemmistoliitto parantaa vaaliasetelmiaan vaalipiirin kahdessa suurimmassa kaupungissa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa, joissa asuu 37 prosenttia vaalipiirin asukkaista. Kouvolassa vasemmistolla oli viime vaaleissa kaksi ehdokasta, nyt kolme. Lappeenrannassa vasemmistoehdokkaiden lukumäärä on noussut kahdesta neljään.
Kaakkois-Suomen vasemmistolla on näissä vaaleissa oivat edellytykset kasvattaa kannatustaan liikkuvien äänestäjien ansiosta. Kansanedustajiksi valittujen äänistä merkittävä osa on annettu henkilölle, ei puolueelle. Kun istuva kansanedustaja luopuu ehdokkuudesta, hän ei kykene testamenttaamaan kannattajiaan puolueelleen.
Vihreiden kansanedustaja ja ääniharava Heli Järvinen (3 275 ääntä eduskuntavaaleissa 2019) ja sosiaalidemokraattien kansanedustaja ja vaalipiirin kolminkertainen ääniharava (2003–2011) Anneli Kiljunen (6 419) eivät ole ehdolla kevään eduskuntavaaleissa. Moni Järvistä ja Kiljusta äänestänyt tulee vaalien alla tutkimaan tarkkaan myös vasemmiston ehdokaslistaa.
Vasemmistoliiton kannatuksen kehitys Kaakkois-Suomessa
Vasemmistoliitto sai valtakunnallisista äänistään vuoden 1991 vaaleissa 4,8 prosenttia ja 2019 vaaleissa 4,1 prosenttia Kaakkois-Suomesta. Kaakkois-Suomen osuus vasemmistoliiton saamista äänistä koko maassa on ollut keskimäärin 4,7 prosenttia.
Kymen vaalipiirissä vasemmistoliitto menetti ainoan paikkansa vuoden 2011 vaaleissa, Etelä-Savosta ei koskaan valittu vasemmiston kansanedustajaa. Vasemmistoliiton edeltäjä SKDL sai Etelä-Savon vaalipiiristä kansanedustajan viimeksi vuoden 1979 vaaleissa.
Vasemmistoliiton kannatus Kymen vaalipiirissä oli vuosien 1991–2011 eduskuntavaaleissa keskimäärin 6,3 prosenttia ja Etelä-Savon vaalipiirissä 3,0 prosenttia, molempien vaalipiirien tulokset yhteen laskien 5,1 prosenttia. Kymen vaalipiirissä kannatus oli korkein, 7,0 prosenttia vuosien 2003 ja 2007 vaaleissa, ja Etelä-Savon vaalipiirissä vuonna 1995, 3,9 prosenttia.
Kansanedustajan paikka Kymen vaalipiirissä vuoden 1995 vaaleista lähtien perustui kotkalaisen Pentti Tiusasen suosioon. Vaalipiirin vasemmiston paluu eduskuntaan voi toteutua, kun valovoimaisia ehdokkaita löytyy eri puolilta vaalipiiriä.
Vasemmiston ehdokkaat eduskuntavaaleissa
Kaakkois-Suomen vasemmiston 15 ehdokasta eduskuntavaaleissa ovat:
Esa Annala, Pieksämäki (uusi ehdokas); Mika Byman, Kouvola (1 466 ääntä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa); Sami Hjelt, Lappeenranta (uusi); Antti Hyyryläinen, Kotka (uusi); Emmi Inberg, Kotka (uusi); Saara Joronen, Lappeenranta (uusi); Piia Kleimola, Kouvola (1 084); Heli Koponen, Kouvola (uusi); Ekaterina Marova, Lappeenranta (uusi); Joona Mielonen, Kotka (2 273); Juuso Mustonen, Ruokolahti (193); Risto Mykkänen, Pieksämäki (525); Sanna-Maarit Niemelä, Savonlinna (uusi); Arja Tauria-Huttunen, Kotka (237) ja Heidi Vättö, Lappeenranta (661).
Moni kevään eduskuntavaalien ehdokkaista oli ehdokkaana aluevaaleissa ja sai hyvät lähtökuopat eduskuntavaalityöhön. Kymenlaakson aluevaltuutetuiksi eduskuntavaaliehdokkaista valittiin Joona Mielonen ja Piia Kleimola, Etelä-Karjalan aluevaltuutetuksi valittiin Heidi Vättö ja varavaltuutetuksi Saara Joronen. Etelä-Savon aluevaltuutetuksi valittiin Sanna-Maarit Niemelä, varavaltuutetuksi Risto Mykkänen.
Tämä kirjoitus ilmestyi osana Kansan Uutisten ja Vasen Kaista -verkkolehden yhteistyötä samanaikaisesti kummassakin julkaisussa.
Vasemmistoliitto vaalipiireissä on kirjoitussarja, joka kuvaa vasemmiston lähtöasetelmia eduskuntavaalityöhön Manner-Suomen 12 vaalipiirissä.
Lue muut vaalipiirianalyysit:
Helsinki | Uusimaa | Varsinais-Suomi | Satakunta | Häme | Pirkanmaa | Kaakkois-Suomi | Savo-Karjala | Vaasa | Keski-Suomi | Oulu | Lappi