Vain annetut äänet lasketaan. Vaalipäivän ilta on kaikille politiikasta kiinnostuneille jännittävä, mutta erityisen jännittävä niille ehdokkaille, jotka laskennan edetessä ovat viimeisenä valittujen tai ensimmäisenä eduskunnan ulkopuolelle jäävien joukossa.
Kansanedustajan paikan voittaa tai menettää usein täpärästi. Vasemmistoliitto menetti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ainoan paikkansa Keski-Suomen vaalipiirissä. Paikasta puuttui 38 ääntä – 0,025 prosenttia vaalipiirin hyväksytyistä äänistä.
Vasemmistoliitto sai viime eduskuntavaaleissa takaisin kolmannen paikkansa Oulun vaalipiirissä. Jos puolue olisi saanut 184 ääntä vähemmän, olisi kolmas paikka jäänyt saamatta. Tuo 184 ääntä oli 0,07 prosenttia vaalipiirin hyväksytyistä äänistä.
Kirjoitussarja Vasemmistoliitto vaalipiireissä tutkailee vaalipiiri kerrallaan poliittisia voimasuhteita ja vasemmiston vaalityön asetelmia ensi huhtikuun eduskuntavaaleihin Manner-Suomen 12 vaalipiirissä. Tänään on vuorossa vaalipiiri numero 6, Hämeen vaalipiiri.
Poliittiset voimasuhteet Hämeen vaalipiirissä
Hämeen vaalipiiri on ollut vasemmistoliiton olemassaolon ajan Suomen vakain vaalipiiri. Suuria muutoksia on tapahtunut vain yksissä vaaleissa, vuonna 2011. SDP on ollut vaalipiirin suosituin puolue keskimäärin neljällä kansanedustajallaan vuoden 1991 vaaleista lähtien. Kokoomus on ollut vaalipiirin toiseksi suosituin puolue keskimäärin kolmella ja puolella kansanedustajalla. Neljästi kokoomus on saanut yhtä monta kansanedustajaa kuin SDP, mutta SDP on aina saanut enemmän ääniä.
Kokoomus menetti viime eduskuntavaaleissa vaalipiirin toiseksi suosituimman puolueen aseman perussuomalaisille. Molemmat puolueet saivat kolme paikkaa, mutta PS sai lähes 3 700 ääntä enemmän. Perussuomalaiset sai ensimmäiset kansanedustajansa vuoden 2011 vaaleissa ja on sen jälkeen pitänyt kolme paikkaansa.
Keskusta oli vaalipiirin kolmanneksi suosituin puolue vuoden 2011 vaaleihin asti. Viime vaaleissa keskusta sai vain yhden kansanedustajan, mutta säilytti asemansa neljänneksi suurimpana puolueena saadessaan enemmän ääniä kuin muut yhden paikan puolueet, kristillisdemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto.
Vasemmistoliitto on saanut kaikissa vaaleissa vuodesta 1991 yhden paikan Hämeen vaalipiirissä. KD on jäänyt ilman paikkaa kerran ja vihreät kolme kertaa. Viime vaaleissa vihreät kasvatti ääniosuuttaan vaalipiirissä 3,3 prosenttiyksiköllä ja sai ensimmäistä kertaa enemmän ääniä kuin vasemmistoliitto.
Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset kasvatti valtakunnallista ääniosuuttaan 15 prosenttiyksiköllä ja muiden puolueiden paitsi RKP:n ääniosuus laski noin yhdellä tai kahdella prosenttiyksiköllä, keskustan peräti 7,6 prosenttiyksiköllä.
Hämeen vaalipiirissä muutokset olivat samankaltaiset kuin koko maassa. Keskustan tappio oli hieman valtakunnallista tappiota lievempi, mutta kun vasemmiston, SDP:n, vihreiden ja kokoomuksen tappiot olivat hieman valtakunnallista tasoa suuremmat, sai perussuomalaiset 3,4 prosenttiyksikköä suuremman vaalivoiton Hämeessä kuin valtakunnallisesti.
Kuntavaaleissa 2021 kokoomus ohitti demarit, mutta se ei ole tavatonta, kokoomus on useasti ennenkin menestynyt SDP:tä paremmin kuntavaaleissa. Aluevaaleissa SDP otti ykköspuolueen aseman.
Vasemmistoliiton ääniosuus notkahti kuntavaaleissa, mutta palasi yli 7 prosentin kannatustasolle aluevaaleissa.
Hämeen vaalipiiri muodostuu kahdesta maakunnasta, 205 000 asukkaan Päijät-Hämeestä ja 170 000 asukkaan Kanta-Hämeestä. Päijät-Hämeen pääkaupungissa, Lahdessa, asuu 58,5 prosenttia maakunnan ja 32 prosenttia vaalipiirin asukkaista. Kanta-Hämeen maakuntakeskuksessa, Hämeenlinnassa, asuu 40 prosenttia maakunnan ja 18 prosenttia vaalipiirin asukkaista.
Vasemmistoliiton ääniosuus vuoden 2019 eduskuntavaaleissa oli Lahdessa 6,9 ja Hämeenlinnassa 6,6 prosenttia.
Päijät-Hämeen asukasluku on viiden viime vuoden aikana laskenut 1,7 prosenttia ja Kanta-Hämeen 2,1 prosenttia. Vaalipiirin jokaisen kunnan asukasluku on viidessä vuodessa laskenut lukuun ottamatta 0,5 prosentilla kasvanutta Lahtea ja 0,2 prosentilla kasvanutta Hämeenlinnaa.
Hämeen vasemmiston paikka eduskunnassa on varma, toisen paikan saaminen vaatii vielä paljon
Kansanedustajiksi valitaan ne ehdokkaat, joilla on korkeimmat vertausluvut. Jokaisen ehdokkaan henkilökohtainen vertausluku syntyy siten, että kunkin ehdokaslistan eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen listan koko äänimäärän, toiseksi eniten saanut puolet listan äänimäärästä, kolmanneksi sijoittunut kolmasosan listan äänimäärästä ja niin edelleen. Lopulta kaikki vaalipiirin ehdokkaat asetetaan vertauslukunsa mukaiseen järjestykseen, jonka mukaisesti kansanedustajat poimitaan joukosta.
Äänikynnys on vertausluvun antama ääniosuus, jolla vaalipiiristä viimeisenä valittu kansanedustaja ylittää riman. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa neljännentoista ja viimeisen paikan sai kristillisdemokraattien Päivi Räsänen. Hänen vertauslukunsa oli 11733,0. Se vastaa 5,66 prosenttia vaalipiirissä annetuista äänistä. Ensimmäinen eduskunnan ulkopuolelle jäänyt ehdokas oli perussuomalaisten Mira Nieminen vertausluvulla 14399,7. Se antoi 5,21 prosenttia äänistä.
Vasemmiston kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen valittiin sijalta kymmenen. Pekosen vertausluku oli 15172, joka vastasi 7,32 prosenttia äänistä, ero Räsäseen oli turvallinen. Vasemmiston varakansanedustajaksi nousseen Elisa Lientolan vertausluku oli 7586, eli 3,66 prosenttia äänistä.
Hämeen vasemmiston paikka ei aina ole ollut yhtä varmalla pohjalla kuin viimeksi. Kuten taulukosta 4 näkyy, sai vasemmistoliitto vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 12 182 ääntä kun viimeisenä valitun kansanedustajan vertausluku oli 12006,7. Pekonen valittiin toiseksi viimeisenä. Vuoden 2011 vaaleissa Pekosen sijoitus oli yhdestoista.
Kahteen kansanedustajan paikkaan Hämeen vaalipiirissä tarvitaan 11–13 prosenttia äänistä. Täytyy muistaa, että vaikka vasemmiston ääniosuus vuoden 1995 eduskuntavaaleissa oli 9,4, se ei vielä riittänyt toiseen paikkaan.
Aluevaaleissa vasemmistoliitto ylsi Kanta-Hämeessä 10,2 prosenttiin äänistä. Tämä tulos osoitti, että potentiaali toiseen paikkaan on kasvamassa.
Vasemmistoliiton kannatuksen kehitys Hämeessä
Vasemmistoliitto sai valtakunnallisista äänistään vuoden 1991 vaaleissa Hämeestä kuusi prosenttia ja vuoden 1995 vaaleissa 5,5 prosenttia. Vaalipiiri on vasemmistoliiton tasaisin, se on antanut vasemmistoliiton eduskuntaryhmälle yhden kansanedustajan jokaisella vaalikaudella.
Vasemmistoliiton ääniosuus on ollut Hämeessä keskimäärin 8,1 prosenttia. Kannatus on seurannut melko tarkkaan vasemmistoliiton kannatuskäyrää, keskimäärin 1,1 prosenttiyksikköä alemmalla tasolla.
Hämeen vasemmisto näyttää harkinneen ehdokasasetteluaan tarkkaan. Lahtelaisten ehdokkaiden lukumäärän nostaminen neljästä viiteen tuntuu perustellulta, asuuhan kaupungissa 32 prosenttia vaalipiirin asukkaista. Vaaleihin mennään myös nuorentuneella ehdokasjoukolla. Hämeen ehdokaslista oli jo viime vaaleissa keski-iältään 0,2 vuotta valtakunnallista ehdokkaita nuoremmalla listalla. Hämeen vasemmiston ehdokkaiden keski-ikä oli 45,3 vuotta, nyt se on 41,1 vuotta. Viimeksi Hämeen vasemmistoliiton nuorin ehdokas oli 20-vuotias, nyt nuorimmat ehdokkaat ovat 19- ja 21-vuotiaita.
Hämeen vasemmiston ehdokkaat
Hämeen vasemmiston 14 ehdokasta eduskuntavaaleissa ovat:
Sari Auvinen, Hausjärvi (uusi ehdokas); Pirkko Juurus, Hämeenlinna (uusi); Tarja Kirkkola-Helenius, Jokioinen (806 ääntä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa); Jussi Kulonen, Janakkala (uusi); Anna Kaisa Kupiainen, Lahti (uusi); Elisa Lientola, Lahti (1 695); Katri Marttila, Loppi (uusi); Aino-Kaisa Pekonen, Riihimäki (6 872); Harri Pikkarainen, Lahti (uusi); Nina Päivärinta, Lahti (uusi); Oskari Päätalo, Lahti (uusi); Aapo Reima, Hämeenlinna (uusi); Hannu Siivonen, Asikkala (uusi) ja Satu Viksten, Tammela (uusi).
Moni kevään eduskuntavaalien ehdokkaista oli ehdokkaana vuoden takaisissa aluevaaleissa ja sai niistä hyvät lähtökuopat eduskuntavaalityöhön.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen valtuustoon valittiin Aino-Kaisa Pekonen ja Aapo Reima, varavaltuutetuiksi Tarja Kirkkola-Helenius, Pirkko Juurus ja Satu Viksten.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen valtuustoon kansanedustajaehdokkaista valittiin Elisa Lientola ja Anna Kaisa Kupiainen, varavaltuutetuiksi Harri Pikkarainen ja Oskari Päätalo.
Tämä kirjoitus ilmestyi osana Kansan Uutisten ja Vasen Kaista -verkkolehden yhteistyötä samanaikaisesti kummassakin julkaisussa.
Vasemmistoliitto vaalipiireissä on kirjoitussarja, joka kuvaa vasemmiston lähtöasetelmia eduskuntavaalityöhön Manner-Suomen 12 vaalipiirissä.
Lue muut vaalipiirianalyysit:
Helsinki | Uusimaa | Varsinais-Suomi | Satakunta | Häme | Pirkanmaa | Kaakkois-Suomi | Savo-Karjala | Vaasa | Keski-Suomi | Oulu | Lappi