Huhtikuun eduskuntavaaleissa 2 424 ehdokasta pyrkii kansanedustajaksi. Vasemmistoliitolla on täydet 217 ehdokasta. Keskiverto vasemmistoehdokas on 43-vuotias uusmaalainen lähihoitaja, joka pyrkii eduskuntaan ensimmäistä kertaa.
Vasemmistoliiton ehdokkaiden keski-ikä on vaalipäivänä 43,4 vuotta, edellisissä vaaleissa se oli 44,3. Kaikkien 2 424 ehdokkaan keski-ikä on 45,8,
Alle 30-vuotiaita ehdokkaita on 28 ja 60 vuotta vaalipäivään mennessä täyttäneitä 31. Vuonna 2019 vasemmistolla oli 22 alle 30-vuotiasta ja 32 ehdokasta, jotka vaalipäivänä olivat täyttäneet 60 vuotta.
Vasemmistoliiton ehdokaslistan suurin ikäryhmä on 30–44-vuotiaat, johon kuuluu 111 ehdokasta, 51,2 prosenttia kaikista ehdokkaista. Tämän ikäryhmän jäsenet ovat syntyneet pääosin 1980- ja 1990-luvuilla ja he ovat saavuttaneet äänestysiän tällä vuosituhannella. Ero ikäryhmään 45–59-vuotiaat on dramaattinen. Suurin osa tähän ryhmään kuuluvista on syntynyt 70-luvulla. Ikäryhmään kuuluu vain 21,7 prosenttia vasemmiston ehdokkaista.
Vaalitilastoissa sukupuolivaihtoehtoja on edelleen vain kaksi. Miesehdokkaita on 107 (109 vuoden 2019 vaaleissa) ja naisehdokkaita 110 (107). Nämä ovat ensimmäiset eduskuntavaalit, joissa vasemmistoliitolle tilastoidaan enemmän nais- kuin miesehdokkaita.
Vasemmistoliiton verkkosivuston ehdokasesittelyssä sukupuolivaihtoehtoja on kolme. Vasemmistoliiton oman kirjanpidon mukaan ehdokkaista on nyt miehiä 107, naisia 104 ja muita 6.
Kaikista eduskuntavaaliehdokkaista mieheksi on tilastoitu 57,1 prosenttia ja naiseksi 42,9 prosenttia. Vuoden 2019 vaaleissa naisehdokkaiden osuus oli 42,9 prosenttia.
Vasemmistoliiton ehdokkaista kaksi kolmasosaa on uusia ehdokkaita verrattuna edellisiin vaaleihin. Kaikki uudet ehdokkaat eivät kuitenkaan ole täysin uusia, osa on ollut ehdokkaana ennen vuoden 2019 vaaleja.
Nykyisistä ehdokkaista 74 (34,1 prosenttia) oli ehdokkaana vuoden 2019 vaaleissa, ja he saivat 66 prosenttia vasemmistoliiton äänistä. Vuoden 2019 vaaleissa edellisiin vaaleihin osallistuneita oli 75 (35,7 prosenttia) ja he saivat 57,6 prosenttia vasemmistoliiton äänistä vuoden 2015 vaaleissa.
Vasemmistoliiton ehdokasjoukko on entistä monikielisempi. Väestörekisteriin merkitty tieto ehdokkaiden asiointikielestä jakautuu seuraavasti (suluissa vuoden 2019 vaalien luku): suomi 194 (202), ruotsi 9 (6), englanti 2 (1) ja muu 12 (7).
Asiantuntijoita, duunareita ja terveysalan ammattilaisia
Kattavaa listaa vasemmistoliiton ehdokasjoukon tutkinnoista, ammateista ja luottamustehtävistä ei voi tehdä oikeusministeriön viimeistelemien ehdokastietojen perusteella, sillä ehdokaslistojen yhdistelmään voi antaa vain kaksi ehdokkaan arvoa, ammattia tai tointa kuvaavaa ilmaisua. Ehdokkaat ovat tavallista aktiivisempia kansalaisia, joiden toimintaa ja ansioita ei kaksi ilmaisua kata.
Ehdokaslistojen yhdistelmästä on usein myös vaikea päätellä, mikä on ehdokkaan tutkinto ja mikä nykyinen työ, kun titteliparit ovat esimerkiksi lähihoitaja-sähköasentaja tai muusikko-viemärinsukittaja. Ohjaajan ammatti sijoittuu helposti kulttuurialan ammattilaisten listaan, mutta kun tittelipari on ohjaaja-lähihoitaja, voi arvata, että kyse on sosiaali- tai terveysalan ohjaajan tehtävistä.
Kaikki eivät anna kahta titteliä, sen vuoksi vasemmiston ehdokkailla on yhteensä 324 titteliä. Edellä mainituista vaikeuksista huolimatta pyritään seuraavassa antamaan kuva siitä, miten vasemmiston ehdokkaat jakautuvat eri ammattiryhmiin.
Vertailtavuuden vuoksi tittelit ryhmiteltiin samojen periaatteiden mukaan kuin vuoden 2019 ehdokkaat. Suuntaa antava tulos näyttää seuraavalta:
Vasemmiston ehdokkaiden suurin ammattiryhmä ovat asiatuntijat ja muut hallinnollista työtä tekevät, joita on ehdokkaista 17 prosenttia. Tämä ryhmä on kasvanut eniten, viime vaaleissa siihen kuului 24 ja nyt 37 ehdokasta.
Melkein yhtä suuri ammattiryhmä koostuu tutuista työläisammateista. Siihen kuuluvat perinteisten duunariammattien edustajat, asentajat, eri laitteiden kuljettajat, muurarit ja maalarit sekä hotelli- ja ravintoalan työntekijät ynnä kauppojen myyjät ja liikeapulaiset. Tähän ryhmään kuuluu nyt 35 ehdokasta (16,1 prosenttia), viime vaaleissa 39 ehdokasta.
Kolmanneksi suurimman ryhmän muodostavat terveysalalla työskentelevät ehdokkaat, joita on 15,2 prosenttia ehdokkaista. Tämä on myös kasvava ryhmä, ehdokkaita viimeksi 28 ja nyt 33. Lähihoitajia oli ehdokasjoukossa viimeksi 11, nyt 15.
Sosiaalityöntekijöinä ja muissa sosiaalialan tehtävissä toimii 20 ehdokasta, viimeksi 16. Opetustehtävissä toimivien joukko on pienentynyt, nyt heitä on 15, viimeksi 18. Luovilla aloilla toimii 23 ehdokasta, viimeksi 18. Tähän ryhmään on luettu kuuluvaksi myös viisi toimittajaa.
Ammatti- ja puolue- sekä muiden järjestöjen palveluksessa olevat henkilöt ovat perinteisesti muodostaneet suuren osuuden vasemmistoliiton ehdokkaista. Siksi järjestötyöntekijät merkittiin omaksi ryhmäkseen. Ryhmän edustajia on nyt ehdokkaana enää 10, viimeksi 15.
Luottamushenkilöitä, maistereita ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita
Vaikka ehdokkaiden enemmistö on kansanedustajaehdokkaana ensimmäistä kertaa, on suurimmalla osalla heistä vankkaa vaalityön kokemusta. Ehdokkaista 13 on kansanedustajia, 99 kunnanvaltuutettuja ja 44 aluevaltuutettuja. Vuoden 2019 vaaleissa ehdolla oli 10 kansanedustajaa ja 111 valtuutettua. Aluevaaleja ei vielä ollut.
Vaikka vasemmistoliiton ehdokkaat ovat keskimääräistä nuorempia, on heillä kuitenkin keskimääräistä enemmän kokemusta voitokkaasta vaalityöstä. Kaikista ehdokkaista on kunnanvaltuutettuja 37,3 prosenttia ja aluevaltuutettuja 19,4 prosenttia, vasemmistoliiton ehdokkaista 45,7 prosenttia on kunnanvaltuutettuja ja 20,3 prosenttia aluevaltuutettuja.
Kokemusta kansalaisten etujen ajamisesta edustajilla on myös muista tehtävistä. Ainakin 10 ehdokasta toimii työyhteisönsä pääluottamushenkilöinä ja seitsemän muissa edunvalvontaan työpaikalla liittyvissä tehtävissä.
Ehdokkaat ovat paneutuneet eri asioihin syvällisesti myös korkeakouluissa. Kuusi ehdokasta on suorittanut tohtorin tutkinnon, maistereita on yhdeksäntoista ja kandidaatteja kahdeksan. Yliopistotutkintoja on saman verran kuin viime vaaleissa, mutta ammattikorkeakouluissa suoritettujen tutkintojen määrä on noussut kahdeksasta neljääntoista.
Erilaisia ammattitutkintoja on ehkä eniten, mutta niitä ei ole tässä osattu eritellä, koska aineistosta ei selviä milloin ammattiin viittaavalla termillä tarkoitetaan työtehtävää ja milloin tutkintoa.
Ehdokkaat lajiteltiin myös elämäntilanteen perusteella. Valtaosa ehdokkaista on mukana työelämässä, mutta eläkeläiseksi ilmoittautuu nyt kuusi ehdokasta, viimeksi neljä. Viime vaalien ehdokaslistalla yksi ehdokas merkitsi tittelikseen työtön, nyt ei yhtään. Opiskelijoita on nyt 25, viimeksi 20.
Tämä kirjoitus ilmestyi osana Kansan Uutisten ja Vasen Kaista -verkkolehden yhteistyötä samanaikaisesti kummassakin julkaisussa.
|||
Tilastokeskus julkaisee 22.3. oman analyysinsä eduskuntavaaliehdokkaista. Silloin saataneen tiedot muun muassa ehdokkaiden syntyperästä, työmarkkina-asemasta, perheasemasta ja tulotasosta.
|||
Vasemmistoliiton kaikki ehdokkaat (Vasemmistoliiton verkkosivut)
Vasemmiston vaalipiirianalyysit:
Helsinki | Uusimaa | Varsinais-Suomi | Satakunta | Häme | Pirkanmaa | Kaakkois-Suomi | Savo-Karjala | Vaasa | Keski-Suomi | Oulu | Lappi
|||
Liitetaulukko: ehdokkaat ikäryhmittäin 1991–2023, vasemmistoliiton ehdokkaat ja kaikki ehdokkaat
