Yhteiskunnassa esteettömyyden toteutuminen rakennetussa ympäristössä on edelleen heikosti huomioitu ja usein kun esteettömyys huomioidaan, tämä tapahtuu vain liikuntarajoitteisten näkökulmasta. Esimerkiksi näkö- ja kuulovammaiset unohtuvat edelleen rakentamisessa. Ongelmana on myös esteettömyyden hahmottaminen vain tietyille osa-alueille: kun vaikkapa teatterista rakennetaan esteetöntä, huomioidaan yleisön tarpeet. Vammaisen taiteilijan mahdollisuus päästä lavalle unohtuu.
Eduskuntapuolueiden yhteistyöjärjestö Demo Finlandin yhdessä eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmän kanssa järjestämässä Vammaiset henkilöt päättäjän paikalle -tilaisuudessa käytiin keskustelua vammaisten henkilöiden osallisuudesta yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Tapahtumassa nousi esille monenlaisia esteettömyyteen ja osallistumiseen liittyviä haasteita, joita tulisi huomioida paremmin yhteiskunnan eri osa-alueilla.
– Usein esteettömyydestä puhuttaessa ajatellaan vain pienellä manuaalisella pyörätuolilla liikkuvaa ihmistä, joka on melko omatoiminen. Tai ei välttämättä ajatella, mutta esteettömyysjärjestelyt riittävät vain sellaiselle henkilölle eikä aina heillekään, tilaisuuteen osallistunut Pirkanmaan vasemmiston kansanedustajaehdokas Katariina Aakus kuvailee.
Demo Finland on tehnyt töitä vammaisten henkilöiden yhteiskunnallisen osallistumisen mahdollistamiseksi Sambiassa hyvin tuloksin. Nyt katse on suuntautunut Suomeen, jossa edelleen osallistuminen politiikkaan on vammaisilla henkilöillä haastavaa. Tekemistä riittää monella eri tasolla niin järjestöissä kuin rakenteissa ja asenteissa.
– Puolueissa esimerkiksi on tärkeää, että kaikki puolueen tapahtumat ja nettisivut ovat esteettömiä ja saavutettavia. Muutamakin vammaisaktiivi puolueessa vaikuttaa siihen, miten asiat osataan huomioida. Kun lähdin puoluetoimintaan mukaan, alettiin perustaa vammaispoliittista työryhmää ja laatia vammaispoliittista ohjelmaa. Paljon on vielä tekemistä varsinkin paikallistasolla ja selkokielen tasolla, vantaalainen vasemmiston kansanedustajaehdokas Elina Nykyri kommentoi paneelikeskustelussa, jossa oli panelistina.
Aakus on myös sitä mieltä, että osallisuuden mahdollistamiseksi on paljon töitä tehtävänä niin paikallisesti Pirkanmaalla kuin vasemmistoliitossa. Myös oletus, että vammaispolitiikan edistäminen on vammaisten henkilöiden asia, häiritsee Aakusta. Keskusteluissa nostettiin esiin huomio, että vammaisten poliitikkojen odotetaan olevan aktiivisia vain vammaispoliittisissa kysymyksissä.
– Paneeleissa olikin puhetta tästä, että ihan niin kuin muillakin, meillä on monia osaamisen ja mielenkiinnon aiheita, joista on myös kiva puhua, Aakus toteaa.
Mahdollisuus osallistua politiikkaan on monesta tekijästä kiinni. Pääsy ihmisten luokse tapahtumiin on keskeinen osa vaalikampanjointia.
– Eduskuntavaaleissa kampanjointialue on laaja. Kuljetuspalvelut eivät mene joka paikkaan, joten en pääse kaikkiin tapahtumiin ihmisten luo, Nykyri harmittelee.
Työmarkkinat ja toimeentulo nousivat myös puheenaiheiksi. On monella tapaa ongelmallista, että useilla vammaisilla henkilöillä osallistuminen työelämään on haastavaa tai mahdotonta esimerkiksi työnantajien asenteiden vuoksi. Kun vaaleissa näkyvyyttä saadaan helpoiten rahalla, ovat kysymykset toimeentulosta paikallaan demokratian näkökulmasta. Nykyri näkee, että ongelmaa helpottaisi työelämään osallistumisen helpottaminen ja perustulo. Mahdollisuus tehdä töitä voimavarojensa mukaan esimerkiksi osa-aikaisesti olisi tärkeää.