Vuonna 2016 laadittu kilpailukykysopimus eli tunnetummin kiky pääsääntöisesti lisäsi työntekijöiden työaikaa, leikkasi kunnalliselta puolelta lomarahoja ja siirsi työnantajan maksuja työntekijöiden maksettavaksi. Tämä kilpailukykysopimus laadittiin tarkoituksenaan parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua, luoda uusia työpaikkoja ja tukea julkisen talouden sopeuttamista. Todellisuudessa julkisen puolen leikkaukset eivät parantaneet työllisyyttä tai vientiä millään tavalla, mutta ”yhteisen hyvän” edessä näin toimittiin. Vaihtoehtona annettiin se, että Sipilän hallitus aikoi heikentää työntekijöiden työehtoja lakiteitse, mikä olisi ollut törkeää puuttumista vapaaseen sopimusoikeuteen. Toimenpiteellä luvattiin saavan uusia investointeja.
Kiky kuitenkin käytännössä erityisesti julkiselta puolelta leikkasi työntekijöiden ostovoimaa, koska lomarahoista leikattiin 30 prosenttia. Työaikaa pidennettiin, mikä vähensi merkittävästi työssä jaksamista sekä työntekijöiden motivaatiota. Erityisesti lomarahojen leikkaus osui pahiten lapsiperheellisiin, sillä lomarahojen avulla monet matkustivat ja järjestivät perheelleen mielekästä tekemistä kesälomille. Leikkausten myötä tällaiset mukavat kerran vuodessa toistuvat tekemiset käytännössä hävisivät monilta.
Kilpailukykysopimus jätti monelle työntekijälle erittäin ikäviä muistoja, ja onneksi suurin osa sen vaikutuksista loppui vuoden 2020 elokuussa. Julkisuudessa ei kuitenkaan ole riittävästi puhuttu siitä, että työnantajien maksuja siirrettiin työntekijöiden maksettavaksi. Näitä maksuja ei edelleenkään ole palautettu työnantajien maksettavaksi, vaan ne ovat edelleen työntekijöiden vastuulla. Tämä tarkoittaa, että työntekijä maksaa työeläkemaksua ja työttömyysvakuutusmaksua omasta palkkapussistaan. Maksujen osuus on noin 2,05 prosenttiyksikköä työntekijän palkkapussista pois.
Käytännössä tämän ”kiky-hännän” poistaminen merkitsisi työntekijöille 2,05 prosenttiyksikön palkankorotusta, jos se poistettaisiin. Useat puolueet nimenomaan vasemmalta ovatkin esittäneet kyseisen maksun palauttamista takaisin työnantajille, jotta työntekijöiden ostovoimaa voitaisiin merkittävästi parantaa. Erityisesti vasemmistoliitto kannattaa tätä, koska työntekijöiden ostovoiman heikentyminen vaikuttaa meihin kaikkiin. Erityisesti se vaikuttaa työntekijöiden omaan elämään mutta myös yritysten tulokseen, koska sisämarkkinoilla ei ole riittävää ostovoimaa.
Näissä vaaleissa päätetään myös siitä, kuinka työntekijöitä jatkossa kohdellaan ja miten hyvin heidän asioitaan ajetaan. Nyt kannattaakin valita sellainen puolue sekä ehdokas, joka todella ajaa tavallisen duunarin asiaa.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton valtuutettu Virroilta ja eduskuntavaaliehdokas.
Kirjoitusta täsmennetty 22.3.2023 klo 4.45 tiedolla, että lomarahoja leikattiin 30 prosenttia.