Nuorten tilanne opiskelumaailmassa on haastava. Erityisen pulmallinen se on yläkoulusta ammattikouluun tai lukioon lähteville vähävaraisten perheiden nuorille. Jos 15-vuotias haluaa asua vanhempiensa luona ja opiskella, ei hänellä monestikaan ole oikeutta opintotukeen vaan hän on täysin vanhempiensa taloudellisen tuen varassa. Jos nuori päättää muuttaa asumaan itsekseen tilanne on vielä haastavampi. Hän pääsee opintotuen piiriin, mutta samalla menettää oikeuden lapsilisään.
Omillaan asuessaan nuoren saama opintotuki ja asumistuki eivät välttämättä riitä elämiseen. Moni itsekseen asuva nuori joutuukin tekemään säännöllisesti töitä jo alle 18-vuotiaana. Opintotuen tulorajat kuitenkin rajoittavat työntekoa. Vuosittain Kela perii opintotukea takaisin kymmeniltä tuhansilta opiskelijoilta, joiden vuositulot ovat ylittäneet tulorajan. Pahimmillaan opiskelijalle voi käydä niin, ettei hän saa opintotukea lainkaan. Opintojen aikaisen elämisen rahoittaminen kokonaan työnteolla on raskasta ja vaikuttaa myös opintomenestykseen. Päättyneellä eduskuntakaudella säädetty toisen asteen maksuttomuus on onneksi helpottanut opiskelijoiden taloudellista ahdinkoa.
Koulujen mahdollisuudet tukea nuoria ovat myös vähentyneet, sillä koulujen rahoitusta on leikattu eikä oppilashuollon palveluja ole riittävästi. Nuoret joutuvat painimaan taloudellisten haasteiden kanssa mutta myös sen, että koulurahoituksen leikkausten vuoksi myös tukipalvelut ovat huonontuneet olemattomaksi. Varsinkin korona-aika on lisännyt nuorten mielenterveysongelmia, jolloin ongelmat kasaantuvat erityisen voimakkaasti.
Taloudelliset ongelmat vaivaavat myös yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoita. Heille ”avuksi” on annettu valtion takaama opintolaina. Lainan ottaminen ei kuitenkaan ole opiskelijoiden valinta vaan pakonsanelema tilanne.
Opiskelijat haluavat opintotukeen sadan euron korotuksen. Opintotuki on sidottu kansaneläkkeen indeksiin vuonna 2014. Sipilän hallitus poisti indeksisidonnaisuuden vuonna 2017, minkä seurauksena opintotuen määrä ei ole vastannut kustannusten nousuun riittävästi. On vain kohtuullista, että opintotukea nostetaan sadalla eurolla ja siten tuetaan opiskelijoita. Opiskelun pitäisi olla aikaa, jolloin nuori etsii itseään ja sivistyy. Nyt näin ei ole.
Opintotuen korottamisen lisäksi tarvitsemme lisää rahoitusta koulutukseen sekä opiskelijaterveydenhuoltoon. Samalla tulee myös pyrkiä poistamaan tukiloukkuja, joita tiukka byrokratia on tuottanut. Nuorten tulisi saada opiskella rauhassa. Niille, joiden jaksaminen työntekoon riittää, tulisi työnteon olla aina kannattavaa. Nykyinen hallitus onkin tehnyt monia hyviä uudistuksia opiskelijoille, joista suurin osa tuli voimaan vuoden 2023 alusta. Näitä ovat esimerkiksi opintotuen vuositulorajan nostaminen 20 prosentilla, opintorahan indeksikorotus elokuun 2023 alkaen ja opintorahan huoltajakorotus.
Kirjoittaja on virtolainen kaupunginvaltuutettu ja Pirkanmaan vasemmiston eduskuntavaaliehdokas.