Terveiset taas yhdyskuntalautakunnasta. Tiistain kokouksessa käytiin pitkä keskustelu sähköpotkulaudoista. Myös poliisin ja paloaseman muutto Viinikankadun varteen etenee, ja se on mahtava tilaisuus kaunistaa kaupunkia.
Liikenneministeriö on pyytänyt Tampereen kaupungilta näkemyksiä siitä, miten sähköpotkulautojen ja muiden mikroajoneuvojen käyttöä pitäisi säädellä. Lautakunta antoi asiasta evästystä viranhaltijoille.
Sähköpotkulaudat ovat hieno keksintö, joka helpottaa monien liikkumista. Toisaalta ne myös ärsyttävät monia. Harvasta asiasta saa kaupunkilaisilta yhä paljon kriittistä palautetta kuin sähköpotkulaudoilla ajamisesta väärässä paikassa. Manner-Euroopan isoissa kaupungeissa tilanne on kärjistynyt niin, että esimerkiksi Pariisissa kaavaillaan kansanäänestystä sähköpotkulautojen kieltämisestä. Toivottavasti siihen ei meillä tarvitse mennä.
Suurin kiukun aihe tuntuu olevan se, että jotkut ajavat potkulaudoillaan kävelijöiden joukossa jalkakäytävillä. Potkulautaa koskevat samat säännöt kun pyöräilijää, ja sillä ajatetaan pyöräväylällä. Tutkimusten mukaan noin kolmasosa ihmisistä ei tiedä tätä. Ehkä valistusta pitäisi tehostaa liikennemerkeillä.
Toinen ongelma on se, että sähköpotkulautoja jätetään minne sattuu, myös jalkakäytäville ja pyöräväylien tukkeeksi. Väärin pysäköidyt potkulaudat aiheutttavat ongelmia lähinnä kaupunkien keskustoissa. Helsingissä ratkaisuksi on päätetty perustaa keskustaan erillisiä sähköpotkulautojen pysäköintialueita. Tampereelle on saatu muutamia telineitä, mutta se ei tunnu riittävän.
Kenen kuuluu maksaa sähköpotkulautojen parkkipaikat?
Vastuu ongelmien ratkaisusta kuuluisi sähköpotkulautoja vuokraaville yrityksille, sillä niiden liiketoiminta perustuu veronmaksajien rahoilla rakennettujen ja ylläpidettyjen katujen käyttöön.
Toki yhteistyöhaluisiakin potkulautayrityksiä on olemassa. Helsingissä ainakin yksi yhtiö edellyttää, että jokaisen käyttäjän on otettava pysäköidystä sähköpotkulaudasta valokuva, josta näkyy, onko lauta pysäköity oikein vai ei. Jos kuvaa ei ota, matkaa ei pysty päättämään ja vuokralaudan veloitus jatkuu. Lisäksi yhtiön pysäköintipartiot kiertävät kaduilla päivittäin ja tarvittaessa siistivät sähköpotkulaudat parempiin riveihin.
Helsingin ratkaisussa sähköpotkuyhtiöt maksavat myös lautojen pysäköintipaikat. Sekin on kohtuullista. Tampereella esimerkiksi Tammelan stadionille suunnitellaan sähköpotkulautaparkkeja, jotka maksaa kaupunki.
Kansanterveyden ja -talouden kannalta pahin ongelma on alkoholin ja sähköpotkulautailun yhdistelmä. Kesäkaudella potkulautailijoiden kolhuja korjaillaan Acutassa lähes päivittäin. Useimmiten alkoholilla on osuutta asiaan.
Nykylain mukaan polkupyörää ja sähköpotkulautaa voi ajaa missä kunnossa tahansa. Etenkin sähköpotkulaudalla kännissä suihkiva voi vaarantaa myös muiden terveyden. Jokin promilleraja olisi kyllä paikallaan. Laudoissa voisi olla myös alkolukko.
Kunnilla pitäisi olla päätösvalta omista kaduistaan. Jos jokin sähköpotkulautayritys ei toimi ohjeiden mukaan, sen toiminta pitäisi voida kieltää kunnassa. Nyt se ei ole lain mukaan mahdollista.
Kokouksessa hyväksyttiin myös poliisitalon ja paloaseman uuden tontin asemakaava Viinikankadun varressa. Vielä on epäselvää, milloin poliisi ja pelastuslaitos muuttavat uuteen paikkaan. Päätös riippuu ennen kaikkea valtion ja hyvinvointialueen budjetista.
Mielenkiintoista on sekin, että väärin pysäköityä sähköpotkulautaa ei nykylain mukaan voi siirtää pois tietä tukkimasta. Onkohan kukaan testannut, mitä omavaltaisesta tien raivaamisesta seuraa? Tältä osin lakia on kuulemma tarkoitus muuttaa.
Vanhan poliisitalon ja paloaseman tilalle kauneutta
Kun muutto toteutuu, vapautuu isoja tiloja uuteen käyttöön Hatanpään valtatien varresta ja Pellavatehtaankadulta. Nyt olisi paikallaan käynnistää jonkinlainen ideakilpailu siitä, mitä nykyisen 1960-lukulaisen poliisitalon harmaiden betonilegojen ja 1980-luvulla rakennetun paloaseman ankean ilmeettömän lisäosan paikalle voisi tulla. Kaupunkikuvan kannalta voisi hyvin samaan syssyyn purkaa poliisitalon vieressä olevan vuonna 1978 rakennetun hirveän betonikuution, mutta sillä on eri omistaja.
Sekä Hatanpään valtatiellä että Pellavatehtaankadulla on hienoa historiallista rakennuskantaa, joten olisi toivottavaa, että uudisrakennuksilta edellytetään myös esteettisiä arvoja.
Vuonna 1908 valmistunut Wivi Lönnin suunnittelema keskuspaloaseman rakennus tietysti säilyy. Se myös jatkaa edelleen paloasemana.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton 1. varavaltuutettu ja rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaavan yhdyskuntalautakunnan jäsen Tampereelta. Tällä palstalla hän kertoo kuulumisia lautakunnan kokouksista.
III
Merkintöjä-sarja kokoaa yhteen vasemmistoliiton pirkanmaalaisten luottamushenkilöiden näkökulmia politiikkaan ja päätöksentekoon.