Suuret odotukset muuttuivat musertavaksi pettymykseksi. Gallupit lupailivat Pirkanmaan vasemmistolle heittämällä kahta kansanedustajan paikkaa, mutta vaalitulos oli kaukana gallupeista ja vasemmistoliiton kannatus laski Pirkanmaalla viime eduskuntavaaleihin verrattuna.
Anna Kontula tuli valituksi 4909 äänellä. Toisiksi eniten ääniä sai Minna Minkkinen (2751) ja kolmanneksi Anne Nyman (2338). Pirkanmaalla SDP oli suurin puolue kuudella kansanedustajan paikalla, ja kokoomus sekä perussuomalaiset seurasivat perässä molemmat viidellä paikalla. Valtakunnallisesti vaalien voittajaksi nousi kokoomus ja toisena tuli perussuomalaiset.
Tulosta on vaikea niellä. Ehdokkaat tekivät loistavaa työtä, nostivat esiin tärkeitä teemoja ja antoivat kaikkensa. Myös me työntekijät olemme tehneet työtämme pitkiä päiviä täydellä sydämellä.
Olen saanut kunnian työskennellä vaaleihin liittyvissä viestintätehtävissä viimeisen kolmen kuukauden ajan ja olen sinä aikana tutustunut ehdokkaisiin varsin hyvin. Tiedän, että heistä jokainen olisi ansainnut paremman tuloksen. Niin sinnikästä, sitoutunutta ja pätevää porukkaa ei kyllä muualta olisi löytynyt.
Taktinen äänestäminen todennäköisesti söi vasemmistoliitolta ääniä. Sanna Marin keräsi huikean äänipotin. Oikeisto myös onnistui velkapelottelullaan eikä media kovinkaan paljoa ponnistellut pitääkseen ilmastokriisiä ja luontokatoa mukana vaalikeskustelussa. Vaalitulos enteilee, että suurimmat häviäjät ovatkin ilmasto ja Suomen luonto.
Pian täytyy alkaa tarkastella tulosta peilin edessä. Mikä meni pieleen? Mitä enemmän olisi voinut tehdä? Tällä hetkellä se on vaikeaa eikä itsekritiikin aika voi olla heti. Nyt on aika olla surullinen ja pettynyt, itkeä ja lohduttaa murtuneita tovereita. Kerätä rippeitä uskosta siihen, että työllämme on väliä. Koska on sillä.
Lohduttomana ei näe kauas. Ei näe pintaa syvemmälle. Ei näe merkitystä eikä toivoa. Mutta se, ettei näe jotakin, ei kuitenkaan tarkoita, ettei se olisi siellä.
Kirjoittaja on työskennellyt määräaikaisena viestinnän asiantuntijana ja toimittajana Pirkanmaan vasemmistolla eduskuntavaalien ajan ja toimii aluevaltuustoryhmän koordinaattorina ja Vasen Kaista -verkkolehden toimitussihteerinä.
Minä sain sen vaikutelman, että.vasemmistoliitolla olisi ilmiselvä tarvis henkilölle jolla on kolmen ihmisen ominaisuudet samassa persoonassa:
– Li Andersson, tai muukin vasliittolainen nainen: – näillä on sydän paikallaan.
– Hannu Karpo: – kiinnostunut ihmisten pärjäämisestä.
– Josef Goebbels: – tiesi, miten viesti saadaan perille.
Älkää nyt heti hyihytelkö minulle jälkimmäisestä, tosiasia tosiasiana, arvoisat sisaret ja veljet
Vaalit paljastavat ajan hengen. Nykytilanne on tällä hetkellä huolestuttava. Koronakurimus ja Ukrainan sota on vaikuttanut Suomessa monella tapaa arkielämäämme ja huoli huomisesta on läsnä joka päivä. Se on realiteetti. Moni meistä seuraa aikaansa netin uutismedioissa, joissa leviää valtava määrä uutissia ja seassa virtaa toisarvoisia uutisia, jotka hämärtävät näköaloja ja etenkin monet nuoret hakevat netin kautta turvaa ja tukea itselleen. Vaihtoehtoisia mielipiteitä tuskin riittää tiktokki keskusteluissa kuin nimeksi. Asioiden yksinkertaistaminen eli mustavalkoinen ajattelu on vallannut alaa. Tässä on haastetta ja pohdittavaa meille monelle aikaansa seuraavalle. Onneksi meillä on puolue jossa elää ja vaikuttaa elämän realiteetit tajuavia ihmisiä. Työ on alkanut..
Ehdokkaiden näkyvyys Tampereen ulkopuolisissa printtimedioissa oli täysin olematonta, lukuunottamatta mainontaa. Kyllä sinne paikallislehteen on vaan kirjoitettava ja moneen otteeseen eri aiheista, että saa nimeänsä ja mielipiteitänsä julki. Ei paljon auta mainoksien luukutus, jollei paikallisissa medioissa ole pystynyt pohjustamaan mielipidekirjoituksilla mainos kampanjaansa.