Viivästyneet terveiset yhdyskuntalautakunnasta. Vappuaaton aaton kokouksessa tehtiin surkea päätös. Toas Ilmari eli vanha työvoimatoimiston talo puretaan. Pispalan suojelu sentään näyttää etenevän, ja Kaukajärvi saa uuden koulun.
Itsenäisyydenkatu 7–9:n kohtaloa on puitu pitkään. Aikoinaan pankkitaloksi rakennettu ja sittemmin työkkärin talona ja opiskelija-asuntola Ilmarina tunnettu talo sai kokouksessa purkutuomion. Minusta päätös tehtiin puutteellisin tiedoin.
Vuonna 1976 rakennetun talon arkkitehtuuri jakaa mielipiteitä, mutta muun muassa maakuntamuseo on sitä mieltä, että rakennus olisi pitänyt suojella poikkeuksellisena ”iloisen” betonielementtiarkkitehtuurin edustajana. Talo on myös saanut tuekseen pienoisen kansanliikkeen. Sillä on selvästi paikkansa monen tamperelaisen sydämessä.
Talon omistaa opiskelija-asuntosäätiö Toas, joka osti sen kaupungilta. Toasin mukaan rakennuksen kunnostaminen tulee liian kalliiksi. Meille ei esitetty selkeitä laskelmia, joilla Toas oli päätynyt todella poikkeuksellisen korkeisiin kunnostuskustannuksiin. Siksi esitin, että päätöstä lykätään, jotta voimme tutustua laskelmiin kunnolla.
Koska en ole rakentamisen asiantuntija, olisin halunnut tarkastella laskelmia yhdessä puolueettoman asiantuntijan kanssa. Meille kuitenkin kerrottiin, että Toas ei halua julkistaa kustannuslaskelmiaan, mikä kuulostaa jokseenkin kummalliselta.
Esitykseni hävisi äänestyksessä 7–5.
Työkkärin talon tilalle tulee 4–9-kerroksinen opiskelija-asuinrakennus, jonka katutasossa on liiketilaa. On tietysti hienoa, että keskeiselle paikalle saadaan kohtuuhintaisia asuntoja, mutta purkamisen olisi pitänyt viimeinen vaihtoehto. Nyt en ole varma, että kaikki muut vaihtoehdot on kunnolla tutkittu.
Jos työkkärin talon kunnostaminen olisi todella ollut niin kallista, että siihen ei olisi ollut varaa rakentaa opiskelija-asuntoja, yksi ratkaisu olisi ollut antaa Toasille tonttimaata muualta ja kunnostaa työkkärin talo muuhun käyttöön. Tämä olisi ehkä vaatinut erityisjärjestelyjä kaupungin ja Toasin välillä, mutta hyvällä tahdolla ratkaisu olisi varmasti löytynyt.
Miksi Pispalaan pitää rakentaa modernia?
Pispalan suojelu sentään etenee. Nyt asetettiin näytteille Pispalan valtatien ja rautatien välisen alueen asemakaava. Siitä voi nyt antaa kommentteja 2.6.2025 asti.
Ehdotus on mielestäni hyväksyttävissä oleva kompromissi. Uutta rakentamista sallitaan kohtuullisesti, mutta lähtökohtana on olemassa olevan rakennuskannan ja vanhan ilmeen säilyttäminen.
Lautakunnan kokoomusedustajat olisivat halunneet lisää uudisrakentamista, mutta heidän esityksensä hävisi äänestyksessä 10–2.
Yksi outo yksityiskohta asemakaavaehdotuksessa kuitenkin on. Siinä määrätään, että uusissa rakennuksissa ei saa jäljitellä historiallista tyyliä, vaan uudisrakennuksen on oltava ”selkeä suorakaidekappale” ja ”rakentaminen on ratkaistava nykyarkkitehtuurin keinoin”.
Tällaista määräystä ei ole esimerkiksi Nekalan asemakaavassa, vaikka sekin on määritetty rakennushistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi.
Minusta juuri Pispalan kaltaisessa ympäristössä on luonnollista hakea inspiraatiota historiasta. Myös muun muassa ELY-keskus, joka valvoo kaavoittamisen lainmukaisuutta, katsoo, että yksittäisiä rakennustyylejä ei voi kaavassa kieltää. Toki rakentamisen pitää soveltua ympäristöönsä.
Kommentteja Pispalan kaavaan voi lähettää osoitteeseen kirjaamo(AT)tampere.fi. Liitä kommenttiin asemakaavan numero 8309 ja tämä diaarinumerorimpsu TRE: 841/10.02.01/2009 ja 1.2.2016 lähtien TRE: 819/10.02.01/2016 ja 14.4.2025 lähtien 2314/10.02.01/2025
Uusi koulu voisi tuoda väriä Kaukajärvelle
Kaukajärvi saa uuden koulun, päiväkodin, kirjaston ja nuorisokeskuksen. Se on oikein hyvä uutinen. Niiden tieltä nykyinen vuonna 1971 rakennettu koulu puretaan, mikä on tietysti ympäristönäkökulmasta huono ratkaisu. Purkaminen on vähän haikeaa siksikin, että olen itse Kaukajärven koulun kasvatti. Toisaalta oppilaiden määrä kasvaa ja uusi koulurakennus voi myös antaa kaupunginosalle uutta ilmettä. Vanha betonilaatikko on kieltämättä aika ankea. Myös alueen asukkaiden palautteessa on toivottu uutta koulua.
Koulusta tulee nelikerroksinen, ja sen ”julkisivumateriaalien tulee olla korkealuokkaisia ja detaljoinnin viimeisteltyä”. Se on jokseenkin höttöinen määräys, joten täytyy seurata, millainen rakennuksesta tulee. Itse toivoisin Kauksulle lisää värikästä arkkitehtuuria.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton valtuutettu ja rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaavan yhdyskuntalautakunnan jäsen Tampereelta. Tällä palstalla hän kertoo kuulumisia lautakunnan kokouksista.
III
Merkintöjä-sarja kokoaa yhteen vasemmistoliiton pirkanmaalaisten luottamushenkilöiden näkökulmia politiikkaan ja päätöksentekoon