Syökö Hakametsä Sport Campus Tartonpuiston?

Lähdin tiistain yhdyskuntalautakunnasta vähän mietteliäänä. Toisaalta keskustassa Kyttälänkadulla kaupunki näyttää kehittyvän hyvään suuntaan. Toisaalta en ole ihan varma, eteneekö Hakametsän jäähallin ympäristön kehittäminen parhaalla mahdollisella tavalla.

Aloitetaan Hakametsästä. Kokouksessa kuultiin katsaus alueen suunnittelun etenemisestä. Historiallisen ja suojellun Hakametsän jäähallin ympäristöstä halutaan tehdä ”uudenlainen urheilun ja tutkimuksen keskus”, jolle on annettu komea nimikin: Hakametsä Sport Campus. Käytännössä tämä tarkoittaa alueelle suunniteltu niin sanottua hybridirakennusta, johon on määrä tulla urheilutiloja, oppilaitos, asuntola oppilaitoksen opiskelijoille, tutkimustoimintaa ja erilaisia urheiluun liittyviä palveluja. Aluetta ilman muuta pitää kehittää. Nykyisin jäähallin ympäristö on masentavaa asfalttikenttää. Myös urheilutiloille on tarvetta, ja liikunnan edistäminen on tietysti kannatettavaa.

Hybridirakennuksen toiminnan on tarkoitus olla yksityistä liiketoimintaa. Rakennuttajalle se on kuitenkin aina riski. Voihan käydä niin, että tiloja ei saadakaan myytyä tai vuokrattua. Siksi rakennuttajalle on tarjottava täkynä vähäriskisempää bisnestä eli asuntorakentamista. Tampereella ratikkareitin läheisyydessä asunnot käyvät kaupaksi, vaikka suhdanteet vähän heittelisivätkin. Alueelle on kaavailtu asuntoja 1 000 ihmiselle. Yhdeksi asuntorakentamisen paikaksi on valittu nykyinen Tartonpuisto. Se on suututtanut lähiseutujen asukkaat. Se osa suunnitelmasta on saanut todella paljon palautetta. Asuntorakentamista sisänsä tuskin kukaan vastustaa, mutta viheralueiden häviäminen hirvittää.

Palautteen pohjalta suunnitelmaa on kehitetty hyvään suuntaan. Pientaloalueen naapurustossa olevia kerrostaloja on madallettu ja viheralueiden määrää on lisätty. Koko rakennusmassa on kuitenkin sama, ja siksi lähempänä jäähallia olevia asuintaloja on korotettu 10-kerroksiseksi. Herää kysymys, jääkö historiallinen jäähalli ison uuden rakennusmassan varjoon.

Suunnitelman nykyversiossa – joka ei ole millään muotoa lopullinen – uutta viheraluetta on enemmän kuin nykyisessä Tartonpuistossa, mutta se ei muodosta yhtenäistä toiminnallista puistoaluetta, pikemmin viherkaistaleita.

Ongelma olisi ratkaistavissa vähentämällä asuntorakentamista sen verran, että puisto säilyy, tai ottamalla osa hybridirakennuksen alasta asuntorakentamiseen. Kaikkia vaihtoehtoja pitäisi harkita. Puistomaisema varmasti olisi myös uusien asukkaiden mieleen.

Entä olisiko Tartonpuisto korvattavissa tekemällä uusista viheralueista kunnon puistoja? Kuulen mielelläni näkemyksiä. Miinuksena suunnitelmassa on edelleen myös se, että hybridikompleksi näyttää lähinnä massiiviseksi paisuneelta automarketilta ja jäähallin eteen on tulossa iso pläntti ankeaa kivikenttää. Jälkimmäinen ongelma olisi ratkaistavissa lisäämällä puita ja muuta kasvillisuutta reilusti.

Suunnitelma on siis vielä keskeneräinen, joten palautetta voi antaa.

Kyttälänkadun varsi kaunistuu

Lopuksi iloisia uutisia. Lautakunta hyväksyi asemakaavat Kyttälänkadulle Aleksanterinkadun ja Tuomiokirkonkadun välille. Siellä mennään reippaasti parempaan suuntaan. Nykyiset kolhot 1980-luvun elementtitalot katoavat, ja tilalle tulee nykyarkkitehtuuriksi harvinaisen hyvännäköisiä uudisrakennuksia. Asemakaava määrää, että julkisivut pitää rapata tai muurata tiilestä, ja Rongankadun puoleiselle sivulle on luvassa julkisivutaidettakin.

Kirjoittaja on vasemmistoliiton 1. varavaltuutettu ja rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaavan yhdyskuntalautakunnan jäsen Tampereelta. Tällä palstalla hän kertoo kuulumisia lautakunnan kokouksista.

III

Merkintöjä-sarja kokoaa yhteen vasemmistoliiton pirkanmaalaisten luottamushenkilöiden näkökulmia politiikkaan ja päätöksentekoon.