Pirkanmaan hyvinvointialue suunnittelee täyttä häkää useiden paikallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden lopettamista ja muuntamista digipalveluiksi, liikkuviksi ja kotisairaalaksi. Kuntien asukkaat ja johtoportaat eivät tällä hetkellä tiedä, mitä lakkautukset käytännössä merkitsevät ja mitä korvaavat käytännöt edes voivat pitää sisällään. Huoli avun saamisesta jatkossa on kouriintuntuva. Aluepoliittiset vaikutukset alkavat rytinällä, kun osa kunnista leimautuu jo nyt kuoleviksi.
Aivan kuin yhtäkkiä olisi unohtunut, että vielä yhdeksän kuukautta sitten juuri kunnat vastasivat sote-palveluista ja tunsivat perinpohjaisesti asukkaidensa tarpeet. Pirkanmaan hyvinvointialueella on toki julkilausutusti erilaisia kuntayhteistyön muotoja, mutta niistä ei kuulu julkisuuteen nyt mitään, kun lähipalveluita ollaan lakkauttamassa. Esimerkiksi Ruovedeltä suunnitellaan vietäväksi sekä vuodeosasto että terveysasema, mutta edes asukastilaisuutta sinne ei ole suunniteltu.
Nyt esitellyissä palveluverkon ja palveluiden verkoston suunnitelmissa tehty vaikutusten arviointi on äärimmäisen kevyt, lähinnä toivelista. Riskianalyysiä ei ole tehty. Aluepoliittisia seurauksia ei ole pohdittu eikä myöskään henkilöstöpoliittisia seurauksia. Fakta kuitenkin on, että hyvinvointialue toteutuu kunnissa, kuntien asukkaiden palveluina ja kuntien asukkaiden suorittamana.
Vaikutusten arvioinnissa ei ole mietitty säästötoiveiden realistisuutta. Syntyykö perusterveydenhuollon lähipalveluiden supistamisesta säästöä vai sittenkin entistä kalliimpien palveluiden käyttöä? Terveyskeskuslääkäritkin ovat julkisuudessa esittäneet, että paikallinen perusterveydenhuolto ikääntyvien asukkaiden kunnissa on erittäin huono säästökohde: jos ikäihmistenkin pääsy hoidon ja avun äärelle mutkistuu tai on riippuvaista digiyhteyksistä ja pitkistä siirtymistä Kela-taksin avulla, he eivät apua käytännössä saa tai edes hae. Tästä vaarana on akuutti- ja ensihoidon entistä pahempi kuormittuminen. Suunnitelmallinen ja ennakoitu terveydenhoito ei näin toteudu.
Pirkanmaan hyvinvointialueen pitäisi nyt suunnitella pitkäjänteisesti palveluidensa tulevaisuus kuntien kanssa yhteistyössä. Tämän työn pitää pohjautua siihen tietoon, mitä on jo olemassa eri kuntien asukkaiden toimintakyvystä, sairastavuudesta ja palveluiden toteutuneesta käytöstä.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton Tampereen kaupungin varavaltuutettu ja asunto- ja kiinteistölautakunnan jäsen. Hän toimii myös Pirkanmaan hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan varajäsenenä.
III
Valtuustokolumneissa vasemmistoliiton Tampereen valtuustoryhmän jäsenet kommentoivat kuntapolitiikkaa ja ajankohtaisia poliittisia aiheita.