Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontuu tänään ylimääräiseen seminaariin käsittelemään palveluverkkouudistusta. Seminaarin taustalla on pattitilanne: uudistus on edennyt kuin juna samaan aikaan, kun osa sekä aluehallituksen että aluevaltuuston jäsenistä on esittänyt yhä kovaäänisempää kritiikkiä omasta kumileimasimen roolistaan asiassa. Kritiikki kärjistyi marraskuun alussa keskustan laatimaan kirjalliseen vaatimukseen hallintosäännön muuttamisesta siten, että päätösvalta palveluverkkoasiassa voitaisiin palauttaa valtuustoon. Vaatimuksen allekirjoittivat vasemmistoliiton valtuutetut sekä osa demariryhmästä.
Hallintosäännössä päätösvalta “merkittävistä ohjelmista ja suunnitelmista” on annettu aluehallitukselle päätöksenteon sujuvoittamiseksi. Kirjausta on tulkittu siten, että myös palveluverkon uudistaminen – siis päätökset siitä, missä ja miten sosiaali- ja terveyspalveluita Pirkanmaalla jatkossa tarjotaan – on yksinomaan aluehallituksen päätösvallan alla. Hallituksellekin uudistukseen liittyviä suunnitelmia on tosin tuotu lähinnä tiedoksi, joten käytännössä se on voinut päättää vain suunnittelun jatkamisesta. Kärjistäen voisi sanoa, että massiivinen palveluverkkouudistus on edennyt ilman, että ylintä päätösvaltaa käyttävät luottamushenkilöt ovat päättäneet oikeastaan mistään.
Valtuustossa kuultuun kritiikkiin on vastattu muun muassa vetoamalla siihen, että valtuuston valiokunnat ovat lausuntoja antamalla mukana valmistelussa ja että valtuustoryhmät voivat vaikuttaa päätöksiin hallitusedustajiensa kautta. Oikeisto on puheenvuoroissaan selvästi asettunut virkajohdon jatkeeksi ja ostanut nämä vakuuttelut. Ajankohtainen vääntö kuitenkin osoittaa selkeästi, että ilman todellista päätöksentekovaltaa syntyy demokratiavaje. Tässä yhtälössä demokratiavajeen taustalla on hallintosäännön lisäksi hyvinvointialueiden verotusoikeuden puute ja valtiovarainministeriön tiukka talouslieka, joka pakottaa alueet hätäisiin leikkausohjelmiin.
Erikoisen keskustelusta tekee oikeiston esittämä väite siitä, että palveluverkon tuominen aluevaltuustoon johtaisi valtiovarainministeriön myöntämän 900 miljoonan euron lainanottovaltuuden menettämiseen – siis siihen, että Taysin uudisrakennus jäisi toteutumatta ja henkilökunta ja potilaat jumittuisivat epäterveellisiin tiloihin. Oikeisto perustelee väitettään sillä, että aluevaltuusto ei ehtisi käsitellä asiaa ennen vuodenvaihdetta, joka on lainanottovaltuuden ehtona olevien muutosohjelmien hyväksymisen aikaraja. Kiire on toki aivan ilmeinen. Mutta olisiko todellinen pelko kuitenkin se, että valtuuston enemmistön tahto poikkeaisi merkittävästi niistä päätöksistä, joita nyt ollaan oikeiston lämpimällä siunauksella ajamassa läpi?
Palveluverkkouudistus on kautemme merkittävin ja kauaskantoisin päätös, jota ei vielä ole edes virallisesti päätetyksi nuijittu, mutta johon hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta vastaavan elimen ei ilmeisesti ole syytä puuttua. Seminaarillahan ei päätösvaltaa ole, eikä noin kaksi lausetta vaativa hallintosääntömuutos todennäköisesti “ehdi” valmistua ajoissa. On valitettavaa, että demokratia on Pirkanmaan hyvinvointialueelle näin hankala asia.
KIrjoittaja vaikuttaa vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän varapuheenjohtajana Pirkanmaan hyvinointialueella ja varavaltuutettuna Tampereella.