Artikkeli: Suomi

2.2.2024 klo 13:39

”Nyt riittää!” – tuhannet vaativat loppua hallituksen kurjistamispolitiikalle

Apulaispormestari Paavo Arhinmäen kyltissä viitataan perussuomalaisten takinkääntöön. ”Kokoomus haluaa leikata pienituloisten etuuksista. Se ei meille käy”, julisti perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra viime vuoden maaliskuussa ennen eduskuntavaaleja. Nyt valtiovarainministerinä hän on panemassa täytäntöön Suomen historian rajuimpia sosiaaliturvaleikkauksia ja heikennyksiä työelämään. (Kuva: Anna Weckström)

– Riikka tuu ikkunaan, täällä huutaa kansa! raikuivat reilusti yli kymmenen tuhannen ihmisen vaatimukset valtiovarainministeri Riikka Purralle (ps.) Senaatintorilla torstaina.

Valtiovarainministeriä ei pyynnöistä huolimatta näkynyt, kun Senaatintorille kokoontui arviolta 13 000 ihmistä vastustamaan hallituksen työelämäheikennyksiä ja sosiaaliturvaleikkauksia. Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n ja STTK:n järjestämässä Stop nyt -mielenosoituksessa kuultiin useita hallituksen eriarvoisuutta lisääviä päätöksiä vahvasti kritisoivia puheenvuoroja muun muassa ammattiliittojen puheenjohtajilta, mutta myös hallituspuolueiden edustajat päästettiin kommentoimaan hallituksen politiikkaa.

Viikon aikana on myös lakkoiltu laajasti. Torstaina Palvelualojen ammattiliitto Pamin lakko vaikutti muun muassa kauppoihin, hotelleihin ja ravintoloihin sekä siivous- ja kiinteistöpalveluihin. Lakot ovat pysäyttäneet myös Suomen lentoliikenteen kahden päivän ajaksi ja torstaina useat päiväkodit olivat pääkaupunkiseudulla kiinni. Tänään perjantaina julkinen liikenne ei ole kulkenut lakkojen takia.

Mielenosoittajien kylteistä voi lukea suuttumuksen hallituksen politiikkaa kohtaan. (Kuva: Anna Weckström)

Epärehellisyyttä vai puhdasta osaamattomuutta?

Hallituksen aikeet heikentää työntekijöiden ja ammattiliittojen asemaa sekä leikata rajusti sosiaaliturvasta ovat herättäneet laajaa vastusta ja huolta kansalaisissa, oppositiopuolueiden edustajissa ja ammattiliitoissa, mikä näkyi Senaatintorin mielenosoituksessa niin puheissa kuin kylteissä. Hallitus ajaa esimerkiksi ensimmäistä sairauspäivää palkattomaksi, yrittää kajota työtaisteluoikeuteen ja helpottaa työntekijöiden irtisanomista. Naisvaltaiset alat uhkaavat tulla sementoiduksi palkkakuoppaan, kun palkankorotusten enimmäistaso aiotaan sitoa vientialojen palkankorotuksiin.

Hallituksen leikkaukset osuvat kipeästi osa-aikaisiin työntekijöihin. Esimerkiksi asumistukileikkaukset sekä työttömyysturvan suojaosan poisto voivat leikata satoja euroja toimeentulosta ja tehdä osa-aikaisen työn vastaanottamisesta kannattamatonta. (Kuva: Anna Weckström)

Huolta herättää muiden leikkausten lisäksi myös esimerkiksi työttömyysturvan suojaosan poisto ja aikuiskoulutustuen lakkautus. Hallituksen aikeita on kritisoitu siitä, että ne eivät paranna työllisyyttä millään tavalla, vaikka hallituksen edustajat näin ovat heikennyksiä ja leikkauksia perustelleet. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) otti torstaina lakkoihin kantaa toteamalla ne ylimitoitetuiksi ja kohtuuttomiksi. Hän väitti, että hallituksen toimenpiteet eivät heikennä palkansaajan asemaa.

– Olen huolissani siitä, että hallituspuolueiden edustajat ovat joko osaamattomia tai epärehellisiä. Esimerkiksi ensimmäisen sairauspoissaolopäivän palkattomuus tulee vaikuttamaan paljon. Esimerkiksi palvelualoilla ei työntekijöillä ole välttämättä varaa olla palkattomalla sairauslomalla, joten sitten tullaan kipeänä töihin. Työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa heikennetään esimerkiksi irtisanomisen helpottamisella ja työntekijät ajetaan olemaan käytännössä jatkuvasti koeajalla. Nämä hallituksen toimet ovat yksipuolinen hyökkäys työntekijöitä kohtaan ja ammattiyhdistysliikkeen ja työntekijän aseman heikentämistä, mielenosoitukseen osallistunut Pamin toimitsija Aapo Niemi kommentoi Orpon väitteitä.

Ammattiliitot olivat vahvasti näkyvillä ja edustettuina mielenosoituksessa. (Kuva: Anna Weckström)

Hallituspuolueiden edustajien puheita ei nielty

Mielenosoituksessa mikrofoni annettiin hetkeksi työministeri Arto Satoselle (kok.) ja kansanedustaja Miko Bergbomille (ps.) Molemmat puolustivat hallituksen politiikkaa ja saivat mielenosoittajilta varsin tympääntyneen vastaanoton. Satonen piti kiinni selityksestä, että heikennykset työelämään ja sosiaaliturvaan on tehtävä, jotta Suomen työllisyysaste nousisi.

– Toivon, että voimme viedä eteenpäin ilman työtaisteluita niitä uudistuksia, joita Suomi tarvitsee, Satonen vetosi mielenosoittajiin.

Vastauksena hänelle buuattiin koko torin voimin.

Myös oppositiopuolueiden edustajia kuultiin: sosialidemokraattien puheenjohtaja Antti Lindtman ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson pääsivät ääneen.

– Hallituksen ratkaisut eivät ratkaise yhtäkään suomalaisen työelämän todellisista ongelmista. Työttömyys Suomessa ei johdu siitä, että meillä olisi liian hyvä työttömyysturva. Me tiedämme, että työttömyys Suomessa ei johdu siitä, että työttömät eivät haluaisi mennä töihin. Yksikään yritys ei pärjää ilman osaavia, sitoutuneita palkkansa ansainneita työntekijöitä ja siksi me olemme täällä tänään, Andersson jyrähti.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kysyi mielenosoittajilta puheenvuoronsa päätteeksi, olemmeko valmiita tulemaan tänne uudestaan ja uudestaan. Reaktioista päätellen hänen saamansa vastaus oli myönteinen. (Kuva: Anna Weckström)

Torilla tavataan taas?

Aapo Niemi olisi valmis tulemaan torille uudestaan, jos lakoilla ja mielenosoituksella ei saada hallitusta kuuntelemaan. Hänen mukaansa heikennykset työelämään ovat niin perustavanlaatuiset, että ei ole vaihtoehto olla taistelematta niitä vastaan.

– Toivon, että tällä on vaikutusta, sillä eihän kukaan halua tätä tilannetta. Mutta jos hallituksen edustajien ymmärrys on sillä tasolla kuin se heidän puheissaan kuulostaa olevan, todennäköisesti torilla tullaan tapaamaan vielä.

Noin 13 000 ihmistä osallistui torstain suurmielenosoitukseen Helsingin Senaatintorilla. (Kuva: Markku Uusiniemi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *