Pirkanmaan aluevaltuustossa nähtiin maanantaina varsin erikoinen äänestys, kun valtuusto käsitteli Pirkanmaan hyvinvointialueen rahoituksen ja sijoitustoiminnan periaatteita. Periaatepaperissa määritellään yleisellä tasolla se, millä ehdoilla Pirha voi ottaa vastaan rahoitusta tai sijoittaa rahojaan.
Sijoitustoiminnan osalta dokumentti on lähinnä hypoteettinen. Pirhan alijäämä on yli 100 miljoonaa euroa, eikä sillä ole edellisiltä toimintavuosilta kertyneitä varoja, joita olisi mahdollista sijoittaa. Tulevat vuodet näyttävät vielä tätäkin hankalammilta. Edes hyvinvointialueen rahoituslaki ei mahdollista mittavaa sijoitustoimintaa. Niinpä sijoitustoimintaa koskevia linjauksia ei todennäköisesti lähitulevaisuudessa tarvitse soveltaa.
Vasemmistoliitto oli kuitenkin tehnyt dokumenttiin yhden lauseen lisäysesityksen parempien aikojen toivossa. Lause kuului seuraavasti: “Sijoitustoimintaa toteutetaan vastuullisesti ja eettisesti, kestävyysnäkökulmat huomioiden.” Kyseinen vastuullisuuslauseke oli tarkoituksella muotoiltu laveaksi, jotta se jättäisi sijoitustoimintaa toteuttaville tahoille riittävän vapaat kädet määritellä tarkemmat kestävyyskriteerit sijoituksille.
Valtuustoryhmistä lähes kaikki olisivat hyväksyneet lisäyksen sellaisenaan. Perussuomalaisille tämä ei kuitenkaan käynyt, vaan he veivät lauseen äänestykseen.
Perussuomalaisten puheenvuoroissa esitystä kutsuttiin sekä “liian ympäripyöreäksi” että “mikromanageroivaksi” – kaksi toisensa kumoavaa näkökulmaa – ja pelättiin, että lauseke estää “maksimaalisen voiton tekemisen” sijoitusvaroilla. Keskeisempi voitontavoittelua rajoittava linjaus eli sijoitustoiminnan riskitason määrittely oli tosin jo pohjaesityksessä, ja sen kanssa perussuomalaisilla ei ollut ongelmaa.
Äänestyksessä perussuomalaisten keksityt huolet jäivät onneksi selvään vähemmistöön, ja vasemmistoliiton lisäysesitys hyväksyttiin äänin 71–8.
Itseäni hämmensi perussuomalaisten toiminnassa eniten se, että he ovat muissa yhteyksissä usein korostaneet, että juuri suomalaiset yritykset ja teollisuus ovat kestävän kehityksen edelläkävijöitä, ja halunneet suosia niitä. Kuitenkaan linjaus, joka heidän oman logiikkansa mukaan ohjaisi sijoituksia tällaisiin yrityksiin, ei kelvannut heille.
Tästä on pääteltävä, että joko perussuomalaiset eivät tosissaan usko suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuullisuuteen, tai sitten suomalaisten suosiminen on heille kerta kaikkiaan vain vähemmän tärkeä asia kuin vastustaa kategorisesti kaikkia mainintoja eettisestä, kestävästä tai vastuullisesta taloudesta.
Oli miten oli, johdonmukaisuutta heidän politiikastaan on turha etsiä.
Kirjoittaja on Pirkanmaan vasemmiston aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja ja vasemmistoliiton valtuutettu Tampereen kaupunginvaltuustossa.
III
Valtuustokolumneissa vasemmistoliiton Tampereen valtuustoryhmän jäsenet kommentoivat kuntapolitiikkaa ja ajankohtaisia poliittisia aiheita.
Olisiko niin, että termi ” mikromanagerointi” on ollut liian vaikea ymmärtää.