Perussuomalaisten Timo Soini sanoi aikoinaan: ”Missä EU, siellä ongelma”. Tuo lausahdus oli hyvin keksitty, eikä suinkaan perätön. Tuota mukaillen voisi perussuomalaisista nykyään sanoa: ”Missä PS, siellä petos”.
Joku ehkä muistaa, miten ennen vaaleja perussuomalaiset puheenjohtajansa suulla kertoivat: ”kokoomus haluaa leikata pienituloisten etuuksista – se ei meille käy”. Hyvin sanottu. Perussuomalaiset eivät myöskään ennen vaaleja kertoneet aikeistaan käydä duunarien oikeuksien ja toimeentulon kimppuun. Päinvastoin. Sieltä suunnalta kerrottiin, että lakko-oikeuteen ei pidä puuttua. Noin siis ennen vaaleja. Kuinkas sitten kävikään? Takki on kääntynyt ja sanat syöty heti, kun on päästy ministeriauton takapenkille.
Nyt edessämme on mittavat leikkaukset lähes kaikkien suomalaisten toimeentuloon, etenkin kaikkein pienituloisimpien. Hyväosaiset kuitenkin saavat mittavat verohelpotukset. Pensa ja tiiseli toki on nykyään aavistuksen halvempaa, vaikka se ei hallituksen polttoaineverotuksen kevennyksestä johdukaan. Hallituksen helpotushan tarkoitti vain noin neljän sentin helpotusta litralta. Nykyinen halpuutus johtuukin lähinnä maailmanmarkkinahinnoista, aivan samoin kuin edellisen hallituksen aikainen hinnan kallistuminen. Onneksi myös keskikalja halpenee.
Tuolla pensapopulismilla lunasti myös pari persua kansanedustajan paikan itselleen. Ja sen jälkeen äänestivät omaa esitystään bensaveron kevennyksestä vastaan. Melko reilua. Ja rehellistä. Vai?
Hallituksen käsi on syvällä duunarin taskussa. Työntekijöiden toimeentuloa ollaan monin tavoin heikentämässä ja sitten vielä rajoitetaan duunarin oikeutta puolustaa etujaan. Lähes kaikki työnantajaliittojen toiveet on otettu hallituksen tavoitteeksi. Yksipuolisesti ollaan eliitin ja rahan asialla eikä taviskansasta välitetä tippaakaan. Neuvotella toki voidaan ammattiyhdistysliikkeen kanssa, kunhan tehdään niin kuin hallitus sanoo. Kahvitella voi toki missä vaan ja kenen kanssa vaan.
Porvarihallitus käy ideologista ristiretkeä työntekijöitä edustavaa ay-liikettä vastaan. Vuosikymmeniä hyviä tuloksia saavutetulla sopimisen kulttuurilla on pyyhitty lattiaa. Nyt halutaan näyttää, kuka on herra talossa ja kuka käskee. Ylimielisyys kuvaakin hyvin hallituksen toimia ja puheita. Nyt jytkytetään köyhät kyykkyyn. Tällaisesta ei voi seurata mitään hyvää Suomelle, suomalaisille, yrityksille eikä työntekijöille.
Hallitus perustelee näitä niin sanottuja uudistuksiaan talousvaikutuksilla ja työllisyyden parantamisella. Kuten useat asiantuntijat ovat todenneet, toimilla ei ole juuri minkäänlaisia vaikutuksia työllisyyteen eikä valtion talouteen. Kyse on ideologiasta. Niillä ainoastaan tehdään todeksi elinkeinoelämän märät unet. Työelämää ei toimilla viedä pohjoismaiseen vaan pikemminkin itäiseen suuntaan.
Nyt kaikkien muiden vaalilupausten pettämisen lisäksi ollaan käymässä eläkkeiden kimppuun, muun muassa ministeri Riikka Purran suulla. Vielä viime syksynä hallituspuolueet vannoivat, ettei eläkkeisiin kosketa. Nyt kuulostaa aivan toiselta. Kääntyykö takki tässäkin asiassa? Esimerkiksi eläkeindeksistä leikkaaminen hyödyttää valtiontaloutta suunnilleen nolla prosenttia. Eläkkeet maksavat eläkeyhtiöt ja vain pieneltä osin valtio. Säästöä syntyy valtion maksamista eläkekustannuksista ja sekin hyöty menetetään pienenevinä verotuloina. Älkää nyt, hyvä hallitus, ihmeessä hölmöilkö.
Kansalaisten pitäisi olla tarkempana puolueiden lupausten suhteen. Aina ei saa, mitä tilaa. Kokoomus toimikin viisaasti ennen vaaleja jättäessään kertomatta, että käsi on menossa meidän tavisten lompsalle. Mutta perussuomalaiset antoivat ennen vaaleja ymmärtää ihan muuta. Saivatko äänestäjät sitä, mitä tilasivat?
Kirjoittaja on vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Valkeakoskella.