Olin jälleen yhdyskuntalautakunnan kokouksessa, ja vaikka se pidettiin vapun jälkeisenä päivänä, ei kokous ollut pelkkää juhlaa. Kokouksessa listalla oli monta kaupunkilaisia puhuttanutta aihetta, kuten Hakametsän rakentamissuunnitelmat, Puutarhakadun remontti ja Tampereen taidemuseon kaava. Aloitetaan positiivisesta aiheesta, nimittäin Tampereen taidemuseosta.
Lautakunta hyväksyi Tampereen taidemuseon alueen asemakaavan. Aiemmin alueen suunnitelmat herättivät paljon keskustelua, kun samalla oltiin viemässä eteenpäin kaavamuutosta, joka olisi mahdollistanut talon rakentamisen Pirkankadun toiselle puolelle Heinäpuistoon.
Nyt hyväksytty kaava koskee vain Taidemuseon ja Amurin työläismuseokorttelin aluetta. Vanhat museorakennukset ovat kaavassa suojeltuja, ja lisäksi mahdollistetaan taidemuseon laajennus. Taidemuseon laajennus on tarkoitus toteuttaa suunnittelukilpailun voittaneen Siilo-ehdotuksen pohjalta.
Puutarhakadun pyörätiesaaga jatkuu
Lautakunnassa päästiin käsittelemään kertaalleen jo päätettyä Puutarhakadun suunnitelmaa. Yhdyskuntalautakunta päätti helmikuussa edetä Puutarhakadun suunnittelussa pyöräkatumallilla. Pyöräkatu on viranhaltioiden valmistelussa todettu monelta osin paremmaksi ratkaisuksi kuin toinen vaihtoehto, nykyisenkaltainen kaksisuuntainen pyörätie. Ei siis vain pyöräilyn kannalta, vaan myös kävelyn, jakeluliikenteen, runsaampien parkkipaikkojen ja terassimahdollisuuksien kannalta. Suunnitelmassa olisi ollut jokaiselle jotakin.
Kaupunginhallitus päätti kuitenkin puuttua asiaan ja linjasi, että suunnittelua jatketaan kaksisuuntaisen pyörätien mallilla ja että huoltoajon pysäköintiruutuja on lisättävä. Lautakunnan punninta ja viranhaltijoiden esiin tuomat hyödyt paljoa painaneet, kun kaupunginhallitus nuiji tahtonsa läpi.
Lautakunnassa oli siis pohdittavana, miten kaupunginhallituksen toiveet olisi mahdollista toteuttaa. Kaupunginhallituksen linjaukset sitoivat lautakunnan kädet. Lopputulos on keskinkertainen eikä kovin kummoinen minkään käyttäjäryhmän näkökulmasta. Kadulla kulkevasta pyöräilyn pääväylästä huolimatta pyörätien leveys on alle pyöräbaanan minimin, ja nipin napin kaksisuuntaiselle pyörätielle riittävä. Suunnitelma on pyöräilyn osalta heikompi kuin alun perin esitetty pyöräkadun kanssa kilpaillut vaihtoehto. Myös kävelijöille varattava tila on alle suunnitteluohjeen minimin. On todennäköistä, että tällaiselle toteutukselle ei valtion tukea tulla saamaan.
Uudenkylänpuiston rakentamissuunnitelmia maltillistettu
Hakametsä Sport Centerin suunnitelmat olivat jälleen esillä ja huomio keskittyi Uudenkylänpuistoon. Aiemmin Uudenkylänpuistoon on esitetty rakennettavaksi L-kirjaimen mallinen talo, joka haukkaisi ison osan puistosta. Tätä suunnitelmaa olen lautakunnassa kritisoinut muiden ohella, ja myös lähialueen asukkaat ovat tuoneet esiin tyytymättömyyttään suunnitelmaan. Nyt esitetään vaihtoehtoa, jossa puistoon rakennettava talo olisi pienempi ja veisi siten pienemmän osan puiston alueesta.
Mitään vallankumouksellista muutosta suunnitelmaan ei ole saatu, mutta pidän tätä parannuksena aiempaan verrattuna. Luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön kannalta tärkeälle viheralueelle jää enemmän tilaa. Kuitenkaan periaatteellisempaan kysymykseen, millä perusteilla puistoihin voidaan tai ei voida rakentaa, jää vaille vastausta. Nyt perusteena on lähinnä se, että ilman riittävää rakennusalaa projekti ei ole taloudellisesti kannattava.
Liisanpuisto keto lähenee toteutusta
Valtuustoaloitteesta lähtenyt ajatus, että puistoissa voisi olla muutakin kuin nurmikkoa ja istutuksia on etenemässä kohti toteutusta Liisanpuistossa. Kalevan kirkon viereen perustetaan keto, johon kylvetään luonnonkasveja. Keto lisää luonnon monimuotoisuutta ja on hyväksi pörriäisille.
Rakentaminen romahtanut – pian voi vaivata asuntopula
Yhdyskuntalautakuntaa puhutti asuntorakentamisen romahdus ja sen merkitys kaupungin tulevaisuudelle. Rakentaminen on vähentynyt rajusti Venäjän hyökkäyssodasta aiheutuneen raaka-aineiden hintojen, inflaation ja korkojen nousun takia. Tänä vuonna on aloitettu 306 asunnon rakentaminen, ja loppuvuosi ei näytä lupaavalta. 2020-luvulla on tähän asti aloitettu 1800-5400 asunnon rakentaminen vuodessa.
Tällä on kauaskantoisia seurauksia kaupungille, joka on kasvanut viime vuosina tuhansilla asukkailla vuodessa. Olen huolissani siitä, mitä asuntorakentamisen romahtaminen tarkoittaa lähivuosina asumisen hinnoille ja etenkin kohtuuhintaisten asuntojen saatavuudelle. Jo nyt pienituloisten on hankala löytää tarpeitaan vastaavia asuntoja, joissa heillä olisi varaa asua. Asuntopula ja kohoavat hinnat ovat mielestäni todellinen uhka Tampereen vetovoimalle, työvoiman saatavuudelle ja kaupungin kehittymiselle. Samalla rakennusalan työttömyys on iso ongelma.
Kaupungin keinot vaikuttaa tilanteeseen ovat rajalliset, koska kyse on kansallisesta ja maailmanlaajuisesta ilmiöstä. Esimerkiksi väliaikaisella rakennuslupamaksujen alentamisella voitaisiin mahdollisesti tehdä ainakin symbolinen ele rakentamisen tueksi.
Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden maisteriopiskelija Tampereen yliopistossa sekä vasemmistoliiton varajäsen rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaavassa yhdyskuntalautakunnassa Tampereella.
III
Merkintöjä-sarja kokoaa yhteen vasemmistoliiton pirkanmaalaisten luottamushenkilöiden näkökulmia politiikkaan ja päätöksentekoon.
|||
Kaupunginhallituksen Puutarhakatua koskevasta siirtopäätöksestä:
Pyöräilijät eivät ajakaan tulevaisuudessa autojen seassa Tampereen Puutarhakadulla (Yle 18.3.2024)