Näkökulma

MITJA TAPIO

12.11.2024 klo 16:56

Tampereen oltava hyvä kaupunki kaiken ikää

Vasemmistoliiton Tampereen valtuustoryhmä oli mukana budjettisovussa. Tampereen tulevan vuoden talousarviosta päätettiin maanantaina. Kuvassa vasemmalta ylhäältä Kukka Kunnari, Ulla-Leena Alppi, Jouni Sirén. Milka Hanhela, Mikko Aaltonen, edessä Mitja Tapio ja Sinikka Torkkola (Kuva: valtuustoryhmän kuva-arkisto)
Mitja Tapio

Joidenkin hieman parempien vuosien jälkeen Tampere palaa tuttuun ja turvalliseen kaavaan, jossa talousarvion käsittelyä varjostavat synkät pilvet kaupungin talouden yllä. Nyt hyväksyttävä talousarvio on alijäämäinen, eivätkä tulevat vuodet näytä lainkaan paremmilta. Tampere ei ole ongelmansa kanssa yksin, vaan samojen haasteiden kanssa painii liki jokainen Suomen kunta. Siitä huolimatta valtuustoryhmien välisten neuvotteluiden lopputuloksena saatiin aikaiseksi sellainen kokonaisuus, johon vasemmistoliiton valtuustoryhmä voi sitoutua.

Koulutus on kaupungin palveluista arvokkain. Vielä aiemmin syksyllä vaikutti siltä, että tulevana vuonna koulutuksen yhdenvertaisuus kärsisi: kasvatus- ja opetuslautakunnan budjetti oli riittämätön, jotta sen turvin olisi ollut mahdollista vastata tamperelaisten lasten ja nuorten kasvaviin, moninaisiin tuen tarpeisiin ja alueelliseen eriarvoisuuteen. Valtuustoryhmien välisissä neuvotteluissa asiaan palattiin ja lautakunnan budjettiin lisättiin euroja, joilla näihin tarpeisiin voidaan vastata. Se oli yksi ehto, joka takasi, että vasemmistoliiton valtuustoryhmä voi olla mukana budjettisovussa.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on myös erittäin tyytyväinen siihen, että etsivän nuorisotyön rahoitus turvataan. Valtion myöntämän tuen leikkaukset olivat johtaa etsivän nuorisotyön henkilöstömäärän romahtamiseen, mutta tulevan vuoden budjetissa kaupunki paikkaa tätä menetystä.

Tampereen on oltava hyvä kaupunki kaiken ikää. Yhä useampi tamperelainen on korkeaan ikään ehtinyt, mutta soteuudistuksen myötä lukuisat ikääntyvien tamperelaisten hyvinvointia edistävät palvelut jäivät tyhjän päälle. Tässä talousarviossa vakiinnutetaan palvelubussien avustajapalvelu ja yli 65-vuotiaiden maksuttomat uimahallivuorot. Tulevana vuonna käynnistyy myös etsivän kulttuurisen vanhustyön hanke, joka etsii keinoja ikääntyvien kaupunkilaisten liikunta- ja kulttuuripalveluiden vahvistamiseksi. Seuraava valtuusto hyväksyy ensi vuonna kaupungin tulevan hyvinvointisuunnitelman, jonka osana käsitellään myös ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma.

Tampere on saanut kyseenalaisen mitalisijan kaupunkina, jossa häätöjen määrät kasvavat voimakkaammin kuin yhdessäkään toisessa kaupungissa. Asumiskustannusten nousu yhdistettynä sosiaaliturvan koviin leikkauksiin on johtanut tilanteeseen, jossa yhä useampi ei selviä vuokranmaksusta. Tampere on tehnyt esimerkillistä työtä asunnottomuuden vähentämisen saralla, mutta nyt nämä ponnistelut uhkaavat valua hukkaan. Vasemmistoliiton ryhmän esityksestä tulevana vuonna asumisneuvonnan henkilöresurssia vahvistetaan, jotta kaupunki kykenee vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen. Tämä oli toinen ehto, jonka täyttymisen myötä vasemmiston valtuustoryhmä voi olla mukana budjettisovussa.

On kuitenkin niin, että yksikään neuvontapalvelu ei tuota kohtuuhintaisia asuntoja tai euroja pankkitilille. Siksi on välttämätöntä, että Tampere tekee aktiivista työtä sen eteen, että jokaiselle kaupunkilaiselle löytyy kohtuuhintainen koti. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä katsoo, että tulevana vuonna on aiheellista selvittää, millaisia muutostarpeita valtion asuntopolitiikan muutos aiheuttaa Tampereella: vastaavatko kaupunkikonsernin nykyiset asuntopolitiikan toimintatavat muuttuneen tilanteen aiheuttamiin tarpeisiin?

Tampereen taloutta haastaa työpaikkojen puute. Tampereella työttömyys on perinteisesti maan keskiarvoa korkeampaa, ja tällä hetkellä maan keskimääräisen työttömyyden ja Tampereen työttömyysasteen välinen ero kasvaa entisestään. Työttömyys näkyy verokertymässä ja palvelutarpeessa, ja jatkossa maksamme myös aiempaa suurempia sakkomaksuja työttömyysturvamenoista. Kaikista suurin ongelma työttömyys on kuitenkin yksilölle itselleen.

Tulevasta vuodesta alkaen keinovalikoimamme kasvaa, kun TE-palvelut siirtyvät työllisyysalueiden vastuulle. Palveluiden rahoitus on suuren mittaluokan haaste ja meidän täytyy kyetä jatkuvasti arvioimaan, kuinka tehokkaasti käytettävissä oleva palveluvalikoima vastaa tamperelaisten tarpeisiin.

Kaupungin työllisyyden näkökulmasta on tärkeää, että Tampere ei lyö jarruja pohjaan investointien suhteen. Korjausvelka kaupungin kiinteistöissä on merkittävä, kaupungin kasvun myötä oppilasmäärät kouluissa kasvavat ja investoida täytyy myös muihin hyvän arjen edellytyksiin – kuten vaikkapa raitiotien laajentamiseen. Näiden investointien kylkiäisenä syntyy työpaikkoja, ja se on näinä aikoina erityisen merkityksellistä.

Ajankohtaisissa investoinneissa kulttuurin painoarvo on varsin suuri. Nekalan kulttuurikeskus valmistuu pian, Tullikamarin remontti käynnistyy, kaupunki tukee Tampereen Teatterin ja Tampereen Työväen Teatterin perusparannuksia, Tampereen taidemuseon perusparannuksen suunnittelu jatkuu ja niin edelleen. Nämä ovat varsin ilahduttavia valopilkkuja.

Tampere on kulttuurikaupunki nyt ja jatkossa. Hallituksen leikkauspolitiikka kurittaa kulttuurialaa poikkeuksellisella tavalla, ja on hyvin valitettavaa, että tämä talousarvio ei tarjoa tamperelaisille kulttuurin tekijöille kompensaatiota tilanteeseen esimerkiksi nousevina avustuksina. Niin suurten kuin pientenkin toimijoiden toimintaedellytykset heikkenevät nyt rajusti, eikä sen seurauksia korjata vuodessa tai kahdessa.

Kaupungin talous on kaupunkilaisia varten. Vahva taloudellinen perusta takaa sen, että me kykenemme tuottamaan kaupunkilaisten tarvitsemat palvelut ja tekemään sosiaalisesti sekä ekologisesti vastuullista politiikkaa. Tämä lähtökohta on välttämätöntä pitää mielessä, kun keinoja talouden tasapainottamiseksi arvioidaan. Lyhytjänteisillä leikkauksilla ja henkilöstöön kohdistuvilla höyläyksillä ei tuoteta säästöjä, vaan uusia menoja ja kasvavaa eriarvoisuutta. Vuoden 2025 budjetissa näihin keinoihin ei menty.

Ensi vuoden budjettiin sisältyy poikkeuksellisen suuri määrä myyntituloja. Kaupungin omaisuutta on tarkoitus myydä noin 70 miljoonan euron arvosta. Näin toki saadaan aikaan maltillisempi alijäämä, mutta ennemmin tai myöhemmin myytäväksi kelpaava kaupungin – eli kaupunkilaisten – omaisuus loppuu. On siis selvää, että tämä ei voi olla pysyvä ratkaisu.

Tampereen talouden haasteet eivät johdu siitä, että tamperelainen politiikka olisi tuhlailevaa tai pröystäilevää, vaikka sellaisiakin väitteitä tässä salissa kuulee. Nopea asukasmäärän kasvu väistämättä tarkoittaa menojenkin kasvua, emmekä me voi eriarvoisuutta ja hyvinvoinnin puutteita huomiotta jättää, vaan toimia täytyy tehdä. Juurisyy kaupungin talouden pulmiin onkin tulopohjassa: verokertymä on aiheettoman matala ja laskevat valtionosuudet heikentävät kaupungin tuloja nekin. Siksi tulopohjan pitkäjänteisen vahvistamisen täytyy jatkossa olla keskeisemmässä roolissa kaupungin taloussuunnittelussa.

Vaikka elämme poikkeuksellisen vaikeita aikoja niin Tampereella kuin globaalistikin, meillä ei ole varaa jättää ekologisia kriisejä ratkaisematta. Haasteen mittaluokka on valtava, ja Tampereen on kannettava omankokoisensa vastuu sen ratkaisemisesta. Yksikään ponnistus tamperelaisten hyvinvoinnin eteen ei merkitse mitään, jos ihmiskunta ei kykene pikaisesti korjaamaan kurssia ja palaamaan planeetan kantokyvyn rajoihin.

Meillä on yhä mahdollisuus olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2030 mennessä. Talousarvioon sisältyvän päästöbudjetin mukaan epävarmuuksia on useilla sektoreilla, mutta erityinen murheenkryyni on liikennesektori. Sen ei arvioida saavuttavan päästövähennyksiä aikataulussaan. Raitiotieverkosto, maltilliset edistysaskeleet lähijunaliikenteessä ja hiljalleen parantuvat jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet eivät yksin muuta suuntaa, vaan Tampere tarvitsee myös toimia, joilla yksityisautoilun houkuttelevuus vähenee. Tampereella on hyvä mahdollisuus kantaa paitsi vastuu omalta osaltaan, myös toimia kansainvälisenä malliesimerkkinä ja edelläkävijänä – mutta se vaatii poliittista tahtoa.

Vaikka emme elä helppoja aikoja, tästä talousarvioesityksestä saatiin lopulta aikaan kohtuullinen kompromissi. Kiitos pormestari Kummolalle ja muulle pormestaristolle, valtuustoryhmien puheenjohtajille sekä virkakunnalle talousarvion valmisteluprosessista sekä neuvotteluista.

Kirjoittaja on vasemmistoliiton Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kolumni pohjautuu kirjoittajan ryhmäpuheenvuoroon maanantain valtuuston talousarviokokouksessa.

III

Valtuustokolumneissa vasemmistoliiton Tampereen valtuustoryhmän jäsenet kommentoivat kuntapolitiikkaa ja ajankohtaisia poliittisia aiheita.

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *