Suomalaisia lähti kymmeniä tuhansia Ruotsiin etsimään parempaa tulevaisuutta 60- ja 70-luvuilla. Osa ruotsalaisista piti meitä pitkään pohjasakkana, tyhminä juntteina, jotka olivat juuri laskeutuneet puusta. Totta on, etteivät kaikki jaksaneet työpäivän jälkeen esimerkiksi opetella kieltä, mikä olisi ollut tärkeää kotiutumisen ja ruotsalaisten hyväksynnän kannalta.
Pitkä matka on tultu siihen, että Ruotsi lähettää Euroviisuihin suomalaisen bändin. Ja laulussa mainitaan paitsi sauna, myös Arja Saijonmaa!
Tällä hetkellä Suomessa asuu noin 600 000 äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvaa. Vaalien alla keskustelin muun muassa muutaman kantasuomalaisen kanssa, miten he pelkäävät maahanmuuttajia ja erityisesti jengejä ja miten muualta tulleet eivät osaa kieltä ja he elävät sosiaaliturvan varassa. Mutta myös maahanmuuttajat pelkäävät kantasuomalaisia, varsinkin humalaisia ja heidän huutelujaan tai vain halveksivia katseita. Puolin ja toisin yleistämme helposti, että ”kaikki ovat”.
Mediassa olisi tärkeää nostaa esiin enemmän positiivisia esimerkkejä muualta tulleista ja vähemmistöistä. Suomi tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa maahanmuuttajia, sillä väestömme ikääntyy ja työvoiman tarve kasvaa. Ilman maahanmuuttoa emme pysty ylläpitämään hyvinvointivaltiota. Meitä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi.
Omien ennakkoluulojen voittaminen ei ole helppoa. Ensin on tunnistettava omat yleistyksemme ja ymmärrettävä, mistä ne johtuvat. Kannattaa kohdata myös eri taustoista tulevia ihmisiä. Voimme oppia toisiltamme ja rakentaa yhteiskuntaa, missä kaikki ovat arvokkaita. Usein jo pelkkä keskustelu auttaa ymmärtämään toisiamme puolin ja toisin.
Kirjoittaja on Tampereen Vasemmiston jäsen.