Aluevaltuuston maanantain yli viisituntiseksi venyneessä kokouksessa käytiin perusteellista ja osin myös huolestunutta keskustelua muun muassa ikääntyneiden palveluista, palvelujen saatavuudesta ja asiakasmaksuista. Puheet eivät kuitenkaan todentuneet päätöksiksi: kuntouttavan päivätoiminnan maksuja ei alennettu, kuten vasemmistoliitto esitti.
Vasemmistoliitto esitti kuntouttavan päivätoiminnan asiakasmaksujen alentamista pohjaesityksestä. Esitys hävisi äänin 48–28 ja kaksi tyhjää ääntä. Hävinnyt esitys sai kannatusta kuitenkin yli puoluerajojen: keskustan, vihreiden ja perussuomalaisten ryhmistä.
– Keskellä vuotta ei ole oikea hetki korottaa kuntouttavan päivätoiminnan asiakasmaksuja, etenkään palvelussa, joka on vasta uudistettu ja jota me haluamme, että ihmiset käyttävät sen sijaan, että jättäisivät käyttämättä esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, että rahat ovat vähissä. Ja tällä hetkellä rahathan ovat vähissä aika monella tässä maassa, valtuutettu Milka Hanhela perusteli esitystä.
Esitys perustui aiemmin voimassaolleisiin asiakasmaksuihin inflaatiokorjattuna ja pyöristettynä ylöspäin. Etäpäivätoiminnan maksu oli esityksessä sama kuin pohjaesityksessä.
Aluehallituksessa vastaavanlainen esitys oli tullut keskustan ryhmältä, ja vasemmistoliitto oli kannattanut kyseistä esitystä silloin. Sosiaalidemokraattien ryhmä oli kuitenkin tehnyt vastaesityksen, jossa korotuksia madallettiin vähemmän kuin keskustan aluehallituksessa tekemässä esityksessä. SDP:n esitys hyväksyttiin.
Osavuosikatsaus sekä vastaus tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen kirvoittivat myös lukuisia puheenvuoroja, joista paistoi huolta Pirhan palveluista. Valtuutettu Anna Kontula peräänkuulutti puheenvuorossaan ryhtiä vastauksiin tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen ja nosti esimerkkinä kohtuuttoman pitkät jonot aikuissosiaalityön palveluihin.
– Esimerkiksi aikuissosiaalityön jonot, joissa ihmiset odottavat kymmenen kuukautta sen jälkeen, kun heillä on hätä, että he pääsisivät edes juttusille oman sosiaalityöntekijän kanssa. Ihmisethän eivät hakeudu aikuissosiaalityön palveluihin ennen kuin tilanne on jo aika monella tavalla kriisiytynyt ja se kymmenen kuukautta on todella pitkä aika.
Kontula ihmetteli vastausta tarkastuslautakunnan nostoon: edes tavoitetta ei aseteta, että jonotusaikaa saataisiin lähemmäksi sitä, mitä voitaisiin pitää toimivana sosiaalityönä.
Joutuuko vanhenemista pelkäämään?
Puheenvuorojen perusteella aluevaltuusto oli suhteellisen yksimielinen yhdestä asiasta: ikääntyneet täytyy hoitaa hyvin. Keskustelun kimmokkeena oli kokouksessa käsittelyssä ollut ikäihmisten palvelujen (IKI2035) kehittämisohjelman raportti.
Pirkanmaan hyvinvointialue pyrkii vähentämään ympärivuorokautista palveluasumista ja Pirhan palvelulinjaohjaaja Päivi Tryyki vetosi siihen, että vanhuksia on ympärivuorokautisessa hoidossa, vaikka he eivät vielä niin raskaita palveluja tarvitsisi. Tämä kummastutti valtuutettuja, joista moni oli ennemmin sitä mieltä, että ympärivuorokautista hoitoa tarvitsisi lisätä. Moni esitti huolensa kotona asuvista hyvin huonokuntoisista vanhuksista, jotka eivät pärjää yksin kotona ja joutuvat turvautumaan päivystykseen.
– Useissa puheenvuoroissa on täällä tuotu esiin ristiriita ympärivuorokautisen hoidon raportoidun saatavuuden ja ihmisten kokemusten välillä. Ei kai voi olla niin, että ihmisten kokemus on väärä. Tiedot saatavuudesta ovat ristiriidassa myös gerontologian tutkimusten kanssa. Näyttää siis siltä, että hoitoon pääsyn kriteerejä on kiristetty. Tammelan torilla arvioidaankin, että hoitoon pääsee vasta, kun yksinasuva muistisairas on muutaman kerran hortoillut talvipakkasella yöpaitasillaan. Eikä tämä ole vain tarinaa vaan todella naapurustossa tapahtunut, valtuutettu Sinikka Torkkola kommentoi.
– Olen ollut aiemminkin ja olen edelleen sitä mieltä, että tavoite ympärivuorokautisen hoivan osuuden laskusta ei ole kestävä, kun tiedämme väestön vanhenevan entisestään ja etteivät kaikki tarvitsevat nytkään saa ympärivuorokautista hoivaa. Häiriökysynnän vuoksi tavoite ei ehkä ole edes taloudellisesti järkevä, mutta inhimillinen hinta on kohtuuton, jos vanhenemista joutuu pelkäämään. Jos kotona joutuu pelkäämään, varavaltuutettu Kukka Kunnari totesi puheenvuorossaan.
Kunnari myös esitti toiveen, että IKI2035-kehittämisohjelmaa ja sen tavoitteita voitaisiin arvioida mahdollisimman pian uudelleen.
Sinikka Torkkola ihmetteli puhetta, että ikäihmisten palveluihin ei olisi varaa. Hän painotti, että ikääntyneet voidaan hoitaa Suomessa kyllä asianmukaisesti:
– Meillä on varaa hoitaa meidän vanhukset riittävän hyvin. Kysymys on arvovalinnasta.
