Kansainvälinen rekrytointi ja kielitaito esillä aluevaltuustossa – vasemmisto vaatii vastuullisuutta

Aluevaltuuston kokouksessa maanantaina keskustelua herätti kansainvälinen rekrytointi ja erityisesti vieraskielisen henkilöstön kielitaito. Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloitteen vieraskielisen henkilökunnan puutteelliseen kielitaidon aiheuttamiin ongelmiin saama vastaus puhutti valtuustoa.

Aloitteessa ehdotetaan henkilöstökyselyä vieraskielisen työvoiman puutteellisen kielitaidon aiheuttamasta kuormituksesta työyhteisössä. Aloitteen saamassa vastauksessa vedotaan Pirkanmaan hyvinvointialueen ohjekirjeeseen, jolla vastauksen mukaan varmistetaan riittävä kielitaito. Vastaus ei myöskään puolla kyselyn teettämistä, mitä perustellaan yhdenvertaisuuslailla. Perussuomalaisten ryhmä oli tyytymätön aloitteen saamaan vastaukseen ja esitti palautusta, mutta palautusesitys hävisi äänestyksessä.

Vasemmistoliiton varavaltuutettu Tiina Vaittinen, jolla on tutkimustaustaa kansainvälisestä rekrytoinnista, torppasi puheenvuorossaan väitteen ohjekirjeen tarjoamasta ratkaisusta kielitaitoon ja peräänkuulutti vastuullisuutta kansainväliseen rekrytointiin.

– Hyvinvointialueille tarvitaan tutkimusperustaisia kansainvälisen rekrytoinnin malleja, joka takaa yksilöllisen ja laadukkaan kielikoulutuksen jo lähtömaassa, ja ammattitaitoisten kielenopettajien rinnalla kulkemista Suomeen saapumisen jälkeen, Vaittinen huomautti.

– On syytä huomata, että puutteellinen kielitaito ei koske kaikkia vieraskielisiä henkilökunnan jäseniä, vaan erityisesti kansainvälisesti rekrytoitua henkilöstöä. Tämä johtuu siitä, että rekrytointiyritykset eivät tarjoa riittävää kielikoulutusta ennen Suomeen saapumista tai sen jälkeen. Koulutus voi olla itseoppimisena tapahtuva verkkokurssi, joka sisältää minimaalisen määrän yksilöopetusta. Meistä jokainen voi miettiä, oppisimmeko itse tällaisella menetelmällä puhumaan esimerkiksi tagalogia niin hyvin puolessa vuodessa, että siitä tulisi meille sujuva ammattikieli, hän jatkoi.

– Onko eettisesti tai edes taloudellisesti kestävää rekrytoida mahdollisimman halvalla, mahdollisimman paljon ja mahdollisimman kaukaa? Vaittinen kysyi.

Valtuutettu Sinikka Torkkola aloitti puheenvuoronsa ruotsiksi ja muistutti, että Suomi on kaksikielinen maa ja myös valmiudet hoitaa muunkielistä väestöä on huomioitava. Torkkola korosti puheenvuorossaan, että myös selkosuomi olisi syytä ottaa huomioon, kun pohditaan henkilöstön kielitaitoa.

– On myös hyvä huomata, että asukkaista merkittävä osa, tamperelaisista 12 prosenttia, eivät puhu suomea tai ruotsia äidinkielenään. Pohdittava onkin, onko meillä valmiuksia hoitaa muun kielistä väestöä, joista monet ovat Suomen kansalaisia ja osaavat suomea, mutta sairaana ja ikääntyvä, kielitaito saattaa heiketä, Torkkola kommentoi.

Valtuustoaloite kansainvälisen rekrytoinnin vastuullisuudesta

Varavaltuutettu Tiina Vaittinen jätti samaisessa valtuuston kokouksessa valtuustoaloitteen kansainvälisen rekrytoinnin vastuullisuudesta. Aloitteessa vaaditaan muun muassa, että Pirhan henkilöstökertomuksiin sisällytetään kansainvälistä rekrytointia koskeva osio, vastuullisen kansainvälisen rekrytoinnin seurannalle ja onnistumiselle laaditaan mittarit, luotaisiin kansainvälisen rekrytoinnin strategia, hyödynnettäisiin markkinoita, joilla hyväksikäytön riskit ovat pienemmät ja edistettäisiin perheiden koossapysymistä edistäviä rekrytointikäytäntöjä.

–  Siinä missä hyvinvointialueet rekrytoivat Suomesta hoitoalan ammattilaisia yksilöllisesti, kansainväliset osaajat rekrytoidaan massahankintoina julkisissa kilpailutuksissa. Kansainvälisesti rekrytoidun henkilöstön asioita ei käsitellä henkilöstöstrategioissa eikä henkilöstökertomuksissa. Herää kysymys, lasketaanko heitä henkilöstöksi lainkaan, vai pelkiksi hankinnan kohteena oleviksi hyödykkeiksi, aloitteessa todetaan.

Aloitteessa nostetaan esiin kielitaitoon ja ihmisoikeuksiin liittyviä ongelmia ja lainsäädännön puutteita.

–  Vaikka lain mukaan on työnantajan vastuulla taata työntekijöiden riittävä kielitaitotaso, Pirkanmaan hyvinvointialueella kielitaidon takaamiseksi on tehty vain lyhyt ohjekirje, jossa vastuu kielitaidon valvomisesta ja tuen tarpeiden kartoittamisesta vieritetään esihenkilöille, kuten osastonhoitajille. Tämä on koulutetun terveydenhuoltohenkilökunnan resurssien väärinkäyttöä: Terveydenhuollon ammattilaiset ovat terveydenhuollon ammattilaisia, eivät kieltenopettajia, aloitteessa todetaan.

– Koska lakia ei ole, rekrytointiprosesseissa hankaluuksiin joutuville hoitajille ei ole Suomessa kattavaa apua saatavilla. Tätä aukkoa paikataan työyhteisöissä ja erilaisten vapaaehtoisten verkostojen voimin. Myös vastuukysymykset ovat hankalia: rekrytointiyritykset eivät voi rikkoa lakia, jota ei ole, mikä jättää työnantajat hankalaan tilanteeseen. Olipa kyse riittämättömästä kielikoulutuksesta tai vastuuttomasti rakennetuista alihankintaketjuista, epäonnistuneet kansainvälisen rekrytoinnin hankkeet kuormittavat työnantajia aina, aiheuttaen myös taloudellisia kustannuksia, aloitteessa tuodaan esiin.

Aloitteessa vedotaan tutkimusperustaiseen vastuullisuuden varmistamiseen. Vaittinen huomautti kokouksen aikana pitämissään puheenvuoroissa, että tutkimustietoa on olemassa ja saatavilla.

Tykkää ja jaa artikkelia verkossa