Kansanedustaja Teemu Keskisarjasta (s.1971) on kuoriutunut perussuomalaisille Toni Halmeen jälkeen kaivattu poliittinen Rymy-Eetu. Hän tavoittelee ronskia katu-uskottavuutta varsinkin niiden miesten keskuudessa, jotka omasta mielestään kulkevat omia polkujaan, eivätkä vieraan viitoittamaa tietä lohdutonta.
Onhan Keskisarjalla duunaritaustaa, kun hän työskenteli kalusteasentajana rakennuksilla ennen historian opiskelujensa aloittamista. Omien sanojensa mukaan hän ei ole sen jälkeen muita rehellisiä töitä tehnyt:
– Aika kehnosti sujui se kalusteasentajan ammatti. Komerot menivät vinoon, eikä minua voinut päästää tekemään vaativampia keittiötöitä. Historiahommat tavallaan pelastivat näköalattomuudesta, Keskisarja totesi Helsingin Sanomissa (3.4.2010).
Samantapaiselta ”komeroiden vinoon asentamiselta” vaikuttaa myös Keskisarjan rakentelemat rotuopilliset ideologiat, joita hän on taas esitellyt valtakunnan medioissa. Tosin jokainen hänen väitteensä on ammuttu alas kuin sorsa elokuussa.
Vuonna 2006 Keskisarja väitteli tohtoriksi eläimiin sekaantumisesta annetuista rangaistuksista 1700-luvun Suomessa. Irvokkuuksien pariin hän sanoi ajautuneensa vahingossa. Viisitoista vuotta sitten hän lupaili kirjoittaa vielä ainakin yhden verihuuruisen kokoelman etenkin sukupuolirikoksista:
– Historioitsijan tehtävänä on päästä kohteensa pään sisään. Mutta ihan nahkoihin ei pääse koskaan. Asiat on jotenkin tarkoitettu vain kerran elettäviksi.
Keskisarja valitteli viisitoista vuotta sitten, että taloushistoriassa lukijoiden kiinnostuskynnyksen ylittäminen oli vaikeampaa kuin murhajutuissa ja irvokkuuksissa.
Näyttää ja kuulostaa siltä, että Keskisarja on ottanut tästä asiaviestinnän vaikeusasteesta opikseen ja pläjäyttää säännöllisin väliajoin politiikassa pöytään murhajutun ja irvokkuuden cocktailin tosiasioista piittaamatta. Syyttäkööt tosiasiat itseään, jos eivät pärjää tohtori Keskisarjan esittämille virheellisille väitteille.
Keskisarjan tutkimuskohteet eläimiin sekaantujien ja sarjamurhaajien ohella ovat olleet sen laatuisia, että joku herkkäsieluisempi saattaisi nähdä mörköjä jo kirkkaassa päivänvalossakin saati syksyn pimeydessä.
Vuonna 2010 ilmestyneen teoksen Vääpeli T:n tapaus (Atena 2010) sisällysluettelo kertoo jo olennaisen: Maisteri Churbergin hulluntyö, Lyseon verikoirat, Kajaanin sijaiskuolemat, Oikeusmurhattu etsivä, Ihme hautausmaalla, Hirmulaiset historian pätsissä.
Keskisarja on viihtynyt penkomassa näitä ihmismielen yöpuolen aiheita. Tämä sopii hyvin myös perussuomalaisten poliittisiin visioihin. Heidän poliittinen linjansa kun vertautuu sokeaan mustapukuiseen mieheen, joka etsii pimeässä huoneessa mustaa hattua, jota siellä ei ole.
Menneisyyden virheitä toistelemalla persut nollaavat tulevaisuuden. Kenties on käynyt niin, että Teemu Keskisarja on päässyt kohteittensa pään sisään ja hän on alkanut samaistua tutkimiensa henkilöiden tekemisiin. Ainakin nämä hänen järjestämänsä poliittiset demonstraatiot viittaavat vahvasti siihen suuntaan.
Mitenkään epätodennäköiseltä ei näytä sekään, että seuraavien eduskuntavaalien vaalikiertueella näemme parivaljakon ”työmies” Matti Putkosen ja Teemu Keskisarjan yhteisten tunnusten alla.
Kun 1700-luvun eläimiin sekaantumisesta väitöskirjan tehnyt Keskisarja ja vuonna 1990 raiskauksesta kahdeksan kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen saanut ”työmies” Matti Putkonen laulelevat vaaliraitilla, siinä on liikkeellä sellainen tasa-arvovaltuuskunta, jollaiseen tasavaltamme poliittinen eliitti on tuskin aikaisemmin törmännyt. Raiskaustuomion saadessaan Matti Putkonen oli Maaseututyöväen liiton puheenjohtaja.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Minja Koskela totesi Kansan Uutisissa (3.9.2025), että perussuomalaiset yrittävät höynäyttää suomalaisia kääntämällä keskustelua leikkauspolitiikasta ja ankeista työttömyys- ja talousluvuista rasistiseen puheeseensa:
– Persut haluavat kaikkien katsovan muualle. Suomessa on nyt Euroopan unionin toisiksi pahin työttömyys. Pitkäaikaistyöttömyys hipoo 1990-luvun laman jälkeisiä ennätyksiä. Orpon hallituksella ei ole mitään visiota siitä, miten Suomi saataisiin uuteen nousuun. Keinovalikoimassa on vain loputtomia leikkauksia, Koskela sanoi.
Kirjoittaja on tamperelainen toimittaja ja tietokirjailija
Tuli mieleen Keskisarjan möläytyksestä ihmisten ”ala-arvoisuudesta”, että maailma on siitä paskamainen paikka, ettei kaikkia kiinnostuneita päästetä ikinä käyttämään resursseja vaikkapa nyt ammatillisen tiedon ja taidon opiskelemiseen.
Menisin lähettämään tästä ilkityöstä laskun Valkoiseen taloon.
Toisin sanoen: ”ala-arvoisuuden” kuvitelmaa pidetään tahallaan yllä, sillä rompooliporukasta nousevaan säätykiertoon päässyt proletaari on todella paha uhka eliitin jämähtäneelle yksipuisevuudelle ja pelkuruudelle.
Voihan tällä prolella olla vaikkapa ihan vääriä käsityksiä, esim. oikeudenmukaisuudesta?
Keskisarja on näköjään ottanut mustavalkofilmin negatiivin roolin itselleen. Että vinksinvonksin ja heikunkeikun, kuten Peppi Pitkätossulla!
– ”Reippaita poikia nämä minun poikani”, tuumi piru kun perussuomalaisten puoluetoimistoon kurkisti.