Marraskuun puoluekokouksessa valitaan vasemmistoliiton puheenjohtajisto. Puheenjohtaja Minja Koskelaa ei ole lähdetty haastamaan, mutta varapuheenjohtajan paikkoja tavoittelee peräti yhdeksän henkilöä. Istuvista varapuheenjohtajista ehdolle on asettunut ainoastaan toinen varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi.
Ensimmäisen varapuheenjohtajan paikasta kisaavat ensimmäisen kauden kansanedustajat Laura Meriluoto (Kuopio) ja Jessi Jokelainen (Oulu). Meriluoto on lisäksi aluevaltuutettu Pohjois-Savon hyvinvointialueella ja hänellä on tausta sosiaalialan järjestötyöntekijänä. Koulutukseltaan Meriluoto on yhteiskuntatieteiden maisteri. Jokelainen on kaupunginvaltuutettu ja koulutukseltaan filosofian maisteri. Hän nousi varasijalta eduskuntaan vuonna 2024, kun Merja Kyllönen valittiin Euroopan parlamenttiin.
Toisen ja/tai kolmannen varapuheenjohtajan paikkaa havittelee seitsemän henkilöä: puoluevaltuuston ja Kainuun aluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen (Kajaani), pyhäjärveläinen pääluottamusmies, kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja aluevaltuutettu Jouni Jussinniemi, lahtelainen ylilääkäri ja kaupunginvaltuutettu Harri Pikkarainen, turkulainen kaupungin- ja aluevaltuutettu, humanististen tieteiden kandidaatti Paco Diop, väitöskirjatutkija, kunnan- ja aluevaltuutettu Otto Bruun Kemiönsaarelta, rovaniemeläinen emeritusprofessori, kaupungin- ja aluevaltuutettu Vesa Puuronen, vantaalainen eläkkeellä oleva psykologian tohtori Matti-Vesa Volanen ja Tuusniemen valtuuston varapuheenjohtaja Juha Pitkänen.
Puheenjohtajisto vie puolueen eduskuntavaaleihin – mistä aineksista syntyy vaalivoitto?
Lähes kaikki vasemmistoliiton varapuheenjohtajaehdokkaat pääsivät lauantaina joko etänä tai paikan päällä osallistumaan Tampereella järjestettyyn vasemmistoliiton keskisen alueen puoluekokousedustajien tilaisuuteen, jossa ehdokkaita tentattiin paneelin muodossa. Ainoastaan Jessi Jokelainen ja Juha Pitkänen eivät osallistuneet paneeliin.
Panelistit pääsivät esittäytymään ja kuvailemaan hieman omia ajatuksiaan varapuheenjohtajuudesta, minkä jälkeen heiltä udeltiin eduskuntavaaleista. Vuoden 2027 eduskuntavaalivoiton tekeminen tulee olemaan uuden puheenjohtajiston keskeisimpiä tehtäviä. Suuria linjaeroja ei ehdokkaiden väliltä ainakaan paneelissa paljastunut ja näkemykset niin vaalivoiton saavuttamiseksi kuin vasemmistoliiton tuleviksi teemoiksi olivat keskustelun pohjalta samansuuntaisia.
Keskisen alueen kohtalon eduskuntavaaleissa otti puheeksi paneelin juontaja, keskisen alueen toiminnanjohtaja Aapo Niemi, joka kysyi panelisteilta, miten he pystyisivät tukemaan aluetta kohti eduskuntavaaleja. Keskinen alue kattaa Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Suomen piirit ja on tilanteessa, jossa alueen ainoa kansanedustaja Anna Kontula ei ole aikeissa asettua ehdolle enää seuraavissa eduskuntavaaleissa. Myöskään kukaan varapuheenjohtajaehdokkaista ei ole keskiseltä alueelta.
– Keskisen alueen piireissä on valtava potentiaali, mutta myös valtavasti tehtävää. Alueella on kolme erilaista piiriä, jotka ovat eri tilanteissa ja tarvitsevat yksilöllisiä ratkaisuja. Varapuheenjohtajana tulee olla mukana tukemassa kenttää. Koulutus, tilannekuvan luominen, onnistunut ehdokashankinta ovat tärkeässä asemassa ja että pystytään tunnistamaan asiat, jotka puhuttavat näillä alueilla. Paikallispolitiikka, kuten paikalliset aluevaltuustoryhmät, kuntapoliitikot ovat myös isossa roolissa, Miikka Kortelainen puhui keskisen alueen tukemisen keinoista eduskuntavaaleissa.
Harri Pikkarainen oli ottanut selvää viime vaalien tuloksista alueella ja lupautui varapuheenjohtajana etsimään tietoa, jota vaaleissa voidaan hyödyntää. Pikkarainen asetti alueelle tavoitteeksi neljä kansanedustajaa.
Kemiönsaaren Otto Bruun uskoo menestymismahdollisuuksiin. Kemiönsaaressa vasemmistoliitto teki hurjan nousun kannatuksessa viime kunta- ja aluevaaleissa. Valtuutettujen määrä nousi kahdesta viiteen kunnanvaltuustossa ja vasemmistoliitto nousi toisiksi suurimmaksi puolueeksi. Aluevaaleissa vasemmistoliiton kannatus oli kunnassa yli 20 prosenttia.
– Kemiönsaaren kampanjassa kestävä talous ja ympäristö nostettiin keskiöön ja nämä mietityttävät ehkä keskisellä alueella myös. Vasemmistoliitto voi rakentaa uskottavimman vaihtoehdon, Bruun pohti.
Paco Diop ja Laura Meriluoto molemmat ottivat alueen resurssien tarpeen puheeksi. Diop itse olisi valmis käyttämään aikaa alueella ja Meriluoto otti puheeksi myös kansanedustajien valmiuden kiertää alueella ja kentän kuuntelemisen tärkeyden. Jouni Jussinniemi lupautui välittämään viestiä kentältä eteenpäin, jotta alueelliset tarpeet tulisivat kuulluksi.
Vasemmistoliiton täytyy visioida
Moni panelisteista toi kommenteissaan esiin, että puolueen tulisi tuoda keskusteluun voimakkaammin visioitaan, eikä keskittyä reagoimaan muiden puolueiden tekemisiin.
– Olemme tulleet marginaalista valtavirtaan, kuten eurovaalit osoittivat. Meidän täytyy houkutella liikkuvia äänestäjiä ja äänestäjiä punavihreän kuplan ulkopuolelta. Osoitetaan, että meidän liikkeessämme on kykyä ja uskallusta visioida. Me olemme kyllä reaktiivisia mutta potentiaalia löytyy visioida, Meriluoto totesi.
– Vasemmiston oltava liike, joka tarjoaa lisää ratkaisuja ja vaihtoehtoja sekä tinkimättömästi puolustaa ihmisoikeuksia, Paco Diop kommentoi.
– Vasemmistoliitolla on mahdollisuus asemoida itsensä vahvasti ihmisten puolelle. Ihmiset kaipaavat politiikkaa, joka on rehellistä, empaattista, rakentavaa ja tulevaisuuteen katsovaa. Me pystymme tuomaan politiikkaan toivon, Pystymme osoittamaan, että tunnemme tulevaisuuden isot kysymykset, kuten ilmastoon, työhön ja teknologiaan liittyvät kysymykset, Miikka Kortelainen listasi.
Vesa Puuronen peräänkuulutti proaktiivisuuden tärkeyttä ja huomautti, että vasemmistoliiton tulisi selvemmin tuoda kasvun kritiikkiä esille. Matti-Vesa Volanen toi puheenvuoroissaan esiin vasemmiston roolin ekologisen realismin kehittäjänä.
Seuraavien vaalien keskeisiksi teemoiksi moni nosti talouspolitiikan. Harri Pikkarainen totesi, että vasemmistoliiton on tuotava julkiseen keskusteluun sosiaalisesti ja inhimillisesti kestävä talouspolitiikkaa, joka perustellaan faktoilla. Nykyisessä työllisyystilanteessa myös työvoimapolitiikka nousisi hänen sekä muiden panelistien mielestä isoksi keskustelunaiheeksi seuraavissa vaaleissa.
– Velasta tullaan keskustelemaan, mutta muita teemoja, kuten ilmasto ja luonto, pitää myös ottaa esiin. Meidän on annettava erilaisia näkymiä, saatava ihmiset uskomaan, että teemme kaikkemme hyvinvointivaltion pelastamiseksi. Työ ja toimeentulo huolettavat ihmisiä tällä hetkellä ja ihmiset eivät saa tuntea itseään uhatuksi, Meriluoto tiivisti.
