Sosiaalityöntekijänä nyt sanon, suorastaan huudan: toimeentulotuki turvaa ihmisarvoisen elämän minimin, jota ei voi leikata mielivaltaisesti.
Hallitus on joulutunnelmissaan ehdottanut, että toimeentulotuesta, siitä kaikista viimesijaisesta tuesta, voisi leikata puolet pois. Tilanteessa, jossa ruuan hinta, asuminen ja lääkkeiden hinta nousevat koko ajan ja jossa hallitus on leikannut menemään köyhiltä. Aivan sietämättömän julma yhdistelmä. Nämä leikkaukset syventävät köyhyyttä erittäin julmalla tavalla, eivätkä pelasta kansantaloutta tai yhtään mitään.
Perustuslaki ja kansainväliset sopimukset takaavat jokaiselle oikeuden ihmisarvoisen elämän kannalta välttämättömään toimeentuloon. Leikkaukset, jotka pudottavat tuen alle tämän minimitason, voivat olla perustuslain vastaisia ja rikkoa ihmisoikeuksia. Jo nyt Suomi rikkoo kansainvälisiä sopimuksia, koska meidän perusturva on liian alhaisella tasolla. Ja vielä pitää leikata lisää.
Asiantutuntijoiden laskelmien mukaan sosiaaliturvaleikkaukset (mukaan lukien toimeentulotuki) nostavat pienituloisuusastetta ja lisäävät köyhyyttä merkittävästi. Erityisesti lasten köyhyys kasvaa. Jo nyt tehdyt leikkaukset köyhimpiin perheisiin vie jopa 27 000 lasta köyhyysrajan alle. Köyhyydellä on pitkäaikaisia seurauksia lasten hyvinvoinnille: mielenterveysongelmat, heikommat koulutulokset ja syrjäytyminen.
Köyhyyden lisääntyminen kasvattaa pitkän aikavälin kustannuksia myös aikuisilla: terveydenhuollon menot, mielenterveyspalvelut, asunnottomuuden hoito ja sosiaalipalvelut lisääntyvät. Se, että ihmisillä on riittävä perusturva on merkittävää myös yhteiskuntarauhan ja turvallisuuden näkökulmasta. Köyhyys ja näköalattomuus voivat johtaa rikoksiin ja muihin epätoivoisin tekoihin, jotka vaikuttavat koko yhteiskuntaan negatiivisesti. Mitä vähemmän meillä on köyhiä, sitä turvallisempi ja vakaampi yhteiskunta meillä on.
Hallitus haluaa leikata toimeentulotukea, jotta ihmiset hakeutuisivat töihin (joita ei ole) tai toisten etuuksien piiriin (joita on myös leikattu). Työllistyminen ei kuitenkaan ole kiinni vain omasta motivaatiosta, vaan ensinnäkin avoimia työpaikkoja pitää olla ja toiseksi työllistymisen voi olla kiinni terveydestä ja koulutuksesta. Eikä toimeentulotukea pidä käyttää koskaan minään kurinpitovälineenä.
Mitä me nyt tarvitsemme on miljonäärivero. Maltillisella veronkorotuksella saisimme rakennettua yhteiskuntaa kaikille. Puoluebarometrin yhteydessä tehdyn mielipidetiedustelun mukaan iso osa suomalaisista myös kannattaa miljonääriveroa. Vastaajilta kysyttiin pitäisikö niin kutsuttu miljonäärivero ottaa uudelleen käyttöön sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen turvaamiseksi. 50 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että ehdottomasti pitäisi, ja 25 prosenttia sanoi, että todennäköisesti pitäisi.
En ole miljonääri, mutta minä voin maksaa enemmän veroja, ennemmin kuin leikata toimeentulotukea.
Kirjoittaja on pro gradu -tutkielman tarkastamista vaille sosiaalityöntekijä ja Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja.
Vaikka kuinka huudettaisiin nulju-Petterille tukien leikkausten haitoista, niin hän näköjään vaan paskat nakkaa kaikille vastalauseille. Ei hän välitä, eikä häntä kiinnosta.
Hänellähän on tehtvä suoritettavanaaan. Tehtävä, jonka tekemiseen ei toista mahdollisuutta koskaan enää tullene. Nulju-Petterin kohtalo lienee ilmiselvästi tehty hänelle tiettäväksi Suomalaisella klubilla ja Etelärannassa.
(”Tai muuten…!”)
Nulju-Petteri ei halua ymmärtää sitäkään, että riittävä toimeentulo on paras yhteiskuntarauhan tae.
Leikkailujen yhteydessä näköjään ollaan lisäämässä poliisin ja armeijan toimintavaltuuksia ja -oikeuksia – koko ajan. Kotirauhan kustannuksella, vieläpä.
Ketä vastaan, muuten? Meitä itseämme! Ja miksi sitten?
Valtapelipolitikoinnin ja tolkuttoman pelkuruuden takia!