Pirkanmaan aluevaltuusto valitsi hyvinvointialueen konsernijohtajaksi Mika Kontion eilisessä kokouksessaan. Konsernijohtajan valinta suoritettiin suljetulla lippuäänestyksellä. Aluehallituksen kärkiehdokkaat olivat Jukka Santala, Mika Kontio ja Kirsi Varhila. Pirhan pelastusjohtajana toiminut Kontio valittiin 63 äänellä. Konsernijohtaja on hyvinvointialuejohtajan jälkeen alueen eniten valtaa käyttävä johtaja. Kontio toimi edellisen konsernijohtaja Juhani Sandin sijaisena, kun Sand sijaisti hyvinvointialuejohtajaa.
Aluevaltuusto keskusteli pitkään tarkastuslautakunnan arviosta, johon aluevaltuusto sai aluehallituksen vastauksen. Vasemmistoliiton valtuutettu Sinikka Torkkola esitti aluehallituksen vastausta tarkastuslautakunnan arvioon palautettavaksi valmisteluun. Palautusesitys hävisi äänestyksessä, minkä jälkeen Torkkola teki ponsiesityksen vastaamistavan kehittämisestä tulevaisuudessa. Ponsi hävisi äänestyksessä äänin 22–55.
Torkkolan mukaan aluehallitus vastaa ongelmiin perusteellisesti ja laveasti eikä vastauksessa saada riittävää kuvaa siitä, miten arviossa esitettyjä epäkohtia voitaisiin korjata. Torkkola ehdotti, että arviointiin kehitettäisiin systemaattisempi vastaustapa.
– Olennaista on, että aluevaltuusto saa selvän kuvan siitä, miten palveluiden puutteet poistetaan. Ihmiselle tärkeintä on päästä hoitoon eikä kuulla syitä siihen, miksi hoitoon ei pääse, Torkkola huomautti.
Torkkola toi esiin tarkastuslautakunnan arviosta ilmenevät epäkohdat, kuten hoitotakuun toteutumatta jäämisen useissa palveluissa ja ikäihmisten palvelut, joissa tilanne arvion mukaan voi olla huono onnistumista osoittavista mittareista huolimatta.
Vasemmistoliitolta aloitteet jälkihuollon asiakkaiden toimeentulon turvaamisesta ja väkivallan vastaisesta työstä
Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmä jätti helmikuun kokouksessa valtuustoaloitteen jälkihuollon asiakkaana olevien nuorten toimeentulon turvaamisesta sekä lähisuhdeväkivallan vastaisen työn vahvistamisesta. Molemmat aloitteet jätti aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Milka Hanhela.
Aloitteessa jälkihuollon asiakkaiden toimeentulosta viitataan toimeentulotukilain muutoksiin, joiden osana myös jälkihuollon asiakkaana olevia nuoria velvoitetaan nostamaan opintolainaa ennen kuin toimeentulotuen hakeminen on mahdollista.
– Aikaisemmin toimeentulotukipäätöksissä on huomioitu lastensuojelulain mukaan jälkihuollon asiakkaana olevien nuorten oikeus taloudelliseen turvaan ja asumiseen, eikä näiltä haavoittuvassa asemassa olevilta nuorilta ole velvoitettu opintolainan nostamista osana opintojaan, aloitteessa kuvataan.
Aloitteessa vedotaan lastensuojelulain mukaiseen hyvinvointialueen velvoitteeseen turvata lastensuojelun jälkihuollossa olevien nuorten toimeentulo ja asuminen ja vaaditaan, että Pirkanmaan hyvinvointialue huolehtii, että oikeus toimeentulon turvaamiseen toteutuu.
Valtuustoaloite lähisuhdeväkivallan vastaisen työn vahvistamisesta ehdottaa Pirkanmaalle käyttöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosittelemaa avainhenkilömallia, jossa hyvinvointialueilla olisi pysyvät lähisuhdeväkivaltakoordinaattorit.
Asiaa perustellaan muun muassa lähisuhdeväkivallan yleisyydellä ja heikolla tunnistamisella terveydenhuollon piirissä. Pirkanmaan hyvinvointialueella lähisuhdeväkivallan vastaiseen työhön on myös osoitettu vähän resursseja.
– Pirhassa väkivaltaa ehkäisevä työ on niukasti resursoitua, eikä hyvinvointialueella ole yhtään työntekijää, joka keskittyisi pelkästään lähisuhdeväkivallan vastaiseen työhön. Pirhassa ammattilaisia kyllä koulutetaan tunnistamaan lähisuhdeväkivaltaa, mutta keinot puuttua siihen ovat rajalliset, eikä organisaation sisällä ole vastuutahoa, jolta pyytää näissä tapauksissa ammatillista tukea, aloitteessa todetaan.
