
Vuonna 2021 Tampereen kaupunki sai valtakunnallisen Vuoden kieliteko -palkinnon tunnustuksena pitkäjänteisestä ja tuloksekkaasta työstä kielivalintojen monipuolistamiseksi. Sivistyspalveluiden yhtenä painopisteenä ovat juuri monipuoliset kielivalinnat, ja kaupungissa on tarjolla A1-kieleksi eli ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi peräti seitsemän kieltä: englanti, espanja, kiina, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä.
Monipuolisten kielivalintojen onnistumisen taustalla on useita tekijöitä (ks. tarkemmin Verkama 2025). Jo varhaiskasvatuksen aikana lapset pääsevät tutustumaan eri kieliin, sillä 3–5-vuotiaille annetaan niin sanottua kielisuihkutusta, jota pitävät Tampereen yliopiston vieraiden kielten opiskelijat. Esiopetusikäisille puolestaan tarjotaan toimintaan ja leikkiin perustuvaa kielikasvatusta tunti viikossa jokaisessa kaupungin esiopetusryhmässä. Näitä tunteja pitävät kaupungin kielenopettajat. Huoltajille taas suunnataan paljon ja monenlaista tiedotusta. Esimerkiksi kielivalintailtoja järjestetään eri puolilla kaupunkia, ja huoltajat saavat kutsun tilaisuuksiin lapsen esiopetusryhmästä.
Kaikki edellä mainittu toiminta kiinnostuksen herättämiseksi on ilman muuta kannatettavaa, sillä monipuolinen kielitaito luo uusia mahdollisuuksia ja vahvistaa valmiuksia toimia yhä monikielisemmässä ympäristössä.
Monikielistyvä Tampere
Entä sitten sellainen monikielisyys, joka on luonnollinen osa tänne muuttaneiden perheiden arkea? Tilastot kertovat, että Tampereella asui vuoden 2024 lopussa 260 164 asukasta. Heistä 11,4 prosenttia oli rekisteröinyt äidinkielekseen muun kuin suomen tai ruotsin. Suurimmat puhujamäärät olivat seuraavilla kielillä: venäjä, arabia, persia, englanti, ruotsi, kiina, vietnam, ukraina, viro, bengali ja kurdi. Kaikkiaan Tampereella puhuttuja kieliä oli yli sata.
Kuntien on mahdollista järjestää oman äidinkielen opetusta oppilaille, joiden kotona puhutaan muuta kieltä kuin suomea. Opetus on kunnille ja oppilaille vapaaehtoista, mutta siihen on saatavissa valtionavustusta jokaista neljän oppilaan ryhmää kohti. Vapaaehtoisena opetuksen järjestämisessä on luonnollisesti haasteita, mutta mikään ei estäisi kuntaa nostamasta oman äidinkielen opetuksen statusta samanlaisella kampanjoinnilla kuin mitä tehdään vieraiden kielten valintojen monipuolistamiseksi.
Kampanjoinnin sijaan kaupunki on päättänyt linjata toisin: puolittaa oman äidinkielen opetuksen määrän, lakkauttaa yhdeksän kielen opetuksen, siirtää suuren osan oman äidinkielen opetukseen aiemmin käytetyistä resursseista suomen opetukseen ja olla tiedottamatta oman äidinkielen opetuksesta muutoin kuin suomenkielisten verkkosivujen kautta. Aiemmin verkkosivuilla olleet monikieliset tiedotteet on nimittäin poistettu. Vanhemmille ei lähetetä kotiin tietoa oman äidinkielen opetuksen mahdollisuudesta tai ilmoittautumiskäytänteistä eikä heille varsinkaan järjestetä erillisiä tiedotustilaisuuksia.
Kenen monikielisyys on tärkeää?
Tampereella opetetaan omana äidinkielenä esimerkiksi englantia, espanjaa, kiinaa, saksaa ja venäjää. Näitä samoja kieliä tarjotaan nollasta alkavana A1-kielenä. Oman äidinkielen opetuksella ja vieraan kielen opetuksella on kuitenkin eri kohderyhmät. Näyttäisi siis siltä, ettei kaupungin linjauksissa ole kyse itse kielestä, vaan siitä, keiden tuota kieltä halutaan tulevaisuudessa osaavan.
Arvostettua Tampereen kaupungissa on vain niin sanottu elitistinen monikielisyys. Sen sijaan maahanmuuttotaustaisten lasten monikielisyys nähdään ongelmana, ylimääräisenä kustannuksena ja jopa uhkana tai vähintäänkin hidasteena esimerkiksi koulun opetuskielen oppimiselle.
Monikielisyys kuuluu kuitenkin kaikille, ei vain etuoikeutetulle eliitille.
Kirjoittaja on suomen kielen lehtori.

