Heikko syntyvyys on noussut jälleen puheenaiheeksi. Kerronpa nyt, miksi lasten hankinta ei monia nuoria välttämättä houkuttele.
Keskeiset syyt löytyvät taloudesta ja jaksamisesta sekä erityisesti siitä, miten perhe-elämän vastuut jakautuvat.
Moni nuori haluaa tarjota lapselle vakaan arjen ennen perheen perustamista. Se tarkoittaa kohtuullista velkataakkaa, pysyvää työtilannetta ja mahdollisuutta hankkia koti. Tällä hetkellä nämä ehdot eivät monelle täyty.
Opiskelijoiden velkaantumista on lisätty, ja valmistuessa monella on kymmeniä tuhansia euroja velkaa. Moni kokee, että tällainen velka täytyy maksaa pois ennen lapsia. Tämä siirtää perheen perustamista vuosilla eteenpäin – vaikka yhteiskunnan näkökulmasta olisi toivottavaa, että lapset syntyisivät aiemmin.
Samaan aikaan työelämä on epävarmaa. Työllisyystilanne on heikko, ja työntekijöiden turvaa on heikennetty. Myös ensiasunnon hankkiminen on vaikeutunut, kun siihen liittyviä verohuojennuksia on poistettu. Kun arjen perusta on epävarma, lapsen hankinta tuntuu riskiltä.
Talouden lisäksi kyse on jaksamisesta ja tasa-arvosta. Perhe-elämä näyttäytyy monille raskaalta – erityisesti naisille. Äitiyteen liittyvä vastuu kasautuu yhä epätasaisesti, mikä vaikuttaa sekä arkeen että työuraan. Naiset kohtaavat edelleen raskaussyrjintää ja urakehityksen hidastumista.
Jos hoitovastuu jakautuisi aidosti molemmille vanhemmille, se keventäisi äitien taakkaa, vähentäisi työelämän epätasa-arvoa ja tekisi perhe-elämästä houkuttelevampaa.
Keskustelussa on esitetty myös yksittäisiä kannustimia. Esimerkiksi Suomen Yrittäjät on ehdottanut 10 000 euron tukea lapsen syntymästä. Tällaiset avaukset tunnistavat ongelman, mutta eivät ratkaise sitä. Lapsiraha ei poista arjen epävarmuutta, jos toimeentulo, työtilanne ja jaksaminen ovat jatkuvasti vaakalaudalla.
Jos perheellistymistä halutaan oikeasti tukea, ratkaisu ei ole nuorten taloudellisen tilanteen heikentäminen tai velkataakan kasvattaminen. Päinvastoin: tarvitaan vakaampaa toimeentuloa, turvallisempaa työelämää ja arkea, jossa perheen perustaminen tuntuu realistiselta.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton valtuutettu Tampereen kaupunginvaltuustossa sekä vara-aluevaltuutettu Pirkanmaan hyvinvointialueella.
