Vihdoinkin saimme pula-aikamme tarpeisiin päivitetyn version Saarijärven Paavosta, joka kuokallaan viittaa tien uuteen uljaaseen tulevaisuuteen. Hän on Mika Niemelä (s. 1975), Orpon hallitukselle 12 000 euron kuukausipalkalla leikkauslistoja laativa valtiovarainministeriön budjettipäällikkö.
Pääsiäislauantaina hän ilahdutti lukijoita poseeraamalla moottorisahan kanssa Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen kannessa. Edessä pöydällä olivat myös talouskirurgin työvälineet sakset ja juustohöylä.
Niemelä kertoi kasvaneensa Lieksassa työläiskodissa. Isä oli töissä lämmittäjänä sahalla – aivan kuten ukki:
– Isäni olisi halunnut mennä ammattikouluun, mutta ukki ei päästänyt, koska perheelle piti tienata. Äitini opiskeli myöhemmällä iällä farmaseutiksi. Kansalaisen on otettava itselleen vastuuta. Siksi äitini on jatkanut työntekoa, vaikka hän täytti jo 75 vuotta. Ensi kesänä äiti on menossa kesätöihin Lieksan apteekkiin.
VM:n budjettipäällikkönä Niemelä painottaa, kuten hänen lukuisat edeltäjänsä, että hyvinvointivaltio ei enää perustu vain siihen, mitä valtio tekee ihmiselle. Yhä enemmän se perustuu siihen, mitä ihminen tekee valtiolle.
Sen Niemelä jättää mainitsematta, mitä valtiovarainministeriön virkamiehet yhdessä hallituksen kanssa tekevät meille kansalaisille, jotka maksamme heidän palkkansa. Vastineeksi he vain leikkaavat siivuja meidän leivästämme, johon on pantava yhä enemmän petäjäistä.
Niemelän mukaan hyvä kansalainen kouluttautuu omilla rahoillaan, päivittää osaamistaan ja ottaa siitä enemmän vastuuta:
– Hyvä kansalainen hankkii jälkikasvua, eli uusia veronmaksajia. Hyvä kansalainen pitää huolta kunnostaan ja työkyvystään. Hyvä kansalainen pysyy motivoituneena työelämässä, kun hän tulee töihin juoksemalla tai pyöräilemällä.
En äänestä eduskuntavaaleissa
Niemelä hiihti 12-vuotiaana pöperöisellä kelillä Nurmeksesta Lieksaan. Hän oli tuon 75 kilometrin kisan nuorin osanottaja ja voitti oman liikunnanopettajansa. Usein kesällä Niemelä juoksee töihin, jonne Espoon Lintuvaarasta kertyy sievoiset 12 kilometriä.
Niemelän mummi asui samassa huushollissa Mikan perheen kanssa. Nykyisin kun hoivasta on tullut enemmän julkinen tehtävä, Niemelä kysyy:
– Mikä on läheisten rooli? Yksilön vastuuta hoivapuolella on lisättävä siten, että läheisillä on isompi rooli vanhusten hoivaamisessa. Yksilön varallisuus on huomioitava painokkaammin hoivamaksuja määrätessä. On myös kysyttävä millainen kansalainen on kestävän hyvinvointivaltion edellytys.
Varsinainen lukuinto Niemelässä heräsi kilpailuvietin tuloksena Turun yliopistossa valtio-oppia lukiessa. Yksi opiskelukavereista oli nykyinen europarlamentaarikko Ville Niinistö. Niemelä teki lukuvuodessa 56 opintoviikkoa – muutaman enemmän kuin tuutorinsa.
Valmistumisensa jälkeen vuodesta 2001 hän työskenteli pienessä it-alan yrityksessä tehtävänään ”kaupallistaminen.” Lopulta hän päätyi virkamiesuralle työ- ja elinkeinoministeriössä, kunnes neljä vuotta sitten hänet nimitettiin valtiovarainministeriön budjettipäälliköksi.
Niemelä kehuu, ettei äänestä eduskuntavaaleissa, ettei sitoutuisi. Silti hän paasaa uuskonservatiivien perussanomaa paluusta 1800-luvun sääty-yhteiskuntaan. Siellähän ei tarvinnut sahan- eikä riihenlämmittäjän vaivautua vaaliuurnille, kun ei ollut äänioikeuttakaan.
Kokoomuksessa Niemelää kiitellään esimerkilliseksi virkamieheksi, koska hän uskaltaa leikata puuduttamatta kipeistäkin paikoista.
Virtaviivaistettu Raimo Sailas
Haastattelija kuvaa Niemelää virtaviivaistetuksi 2020-luvun versioksi nivalalaisesta Raimo Sailaksesta (1945–2020), joka toimi VM:n budjettipäällikkönä jo Esko Ahon hallituksen aikaan. Sailaksen leikkaussakset alkoivat narskuttaa uusliberaalia ilosanomaa ja leikata puuduttamatta vuodesta 1991 lähtien.
Kaiken kaikkiaan Sailas oli veronmaksajille kallis mies. Hän suunnitteli valtiovarainministeriössä hyvinvointivaltion tuhoamista isolla palkalla peräti 42 vuotta vuosina 1971–2013.
Sailas oli hyvinvointivaltiovastaisen taistelun suuri esitaistelija. Hän käski suomalaisia ottamaan oppia pohjanmaalaisista lestadiolaisista huonekalu- ja mattoyrittäjistä.
Vuonna 1994 Sailas kysyi, missä se valtio on tavattavissa, joka pesee, paijaa, vaihtaa vaipat ja hoitaa kaikki hommat puolestamme. Hän vastasi itse asettamaansa kysymykseen:
– Valtion tehtävänä on taata yrityksille hyvä hintakilpailukyky, tervettä ja koulutettua työvoimaa sekä hyvät liikenneyhteydet. Valtionosuusuudistuksella kunnat oli saatava katkaisuhoitoon, koska kuntatataloudessa liikkui liikaa rahaa, jolla ei ollut isäntää. Myös palveluyrittäjät olivat hyvinvointivaltion panttivankeina eivätkä voineet vapaasti ylihinnoitella tarjoamiaan palvelutuotteitaan.
Parannuskeinona sairauden aiheuttaja
Jostain syystä Niemelä ei Sailas-ihailustaan huolimatta ulota omaa valtion velkaantumishaarukkaansa Esko Ahon hallituskauden alkuun vuoteen 1991, vaan Niemelän velkakalenteri alkaakin vasta vuodesta 2008. Miksi?
Tietenkin siksi, ettei hän vahingossa paljastaisi sitä, että Suomen valtion velkahistoria alkaa juuri vuodesta 1991. Se aiheutettiin vuodesta 1987 lähtien oikeistohallitusten uusliberaalilla talouspolitiikalla eikä hyvinvointivaltion rakentamisella!
Vuosina 1961–1990 Suomen valtiolla eikä julkisyhteisöillä ollut juurikaan velkaa. Raimo Sailas aloitti Esko Ahon hallituksen johdolla valtion rahakirstun tyhjentämisen suurpääoman taskuihin. Tämä on se synkkä salaisuus, jonka salassa pysyminen on myös Niemelän jatkopestin edellytys.
Siksi VM tarjoaa parannuskeinoksi aina samaa leikkauslinjaa, eli taudin aiheuttajaa. Lääketieteessä tällaiset tohtorointikeinot tuskin menisivät läpi. Mutta ”taloustietoushan” on vain yksi spiritualismin muoto, kuten Orpon hallituskin.
Opetushallinnon lakkauttamisesta järjestöjen valtioavun eväämiseen
Samoilla Sailaksen raiteilla ajaen VM:n budjettipäällikkönä Mika Niemelä kehuu panevansa Suomen kuntoon, eli palauttavansa sen takaisin 1800-luvun sääty-yhteiskuntaan.
Hän toistelee Elinkeinoelämän valtuuskunnan, EVA:n, 50 vuoden takaisia väitteitä, että kaikki yhteiskunnalliset ongelmat on palautettavissa julkisen sektorin holtittomaan kasvamiseen ja samalla hän peittelee valtion velkaantumisen todellisen historian.
HS:n haastatelussa Niemelä tunnustaa laatineensa valtiovarainministeri Riikka Purran elokuussa julkaiseman leikkauslistan, jossa Purra ehdotti muun muassa Opetushallituksen lakkauttamista sekä leikkauksia yliopistojen rahoitukseen, kehitysyhteistyöhön ja järjestöjen rahoitukseen.
Huvittavinta tässä HS:n haastattelussa on, että valtion renkinä Niemelä puhuu isännän äänellä. Onnistuisiko sama yksityissektorilla?
Kirjoittaja on tamperelainen toimittaja ja tietokirjailija
Taas näitä päässilmääsiä sadisteja! Raamatun lause: ”Luullessaan viisaita olevansa, ovat he tyhmiksi tulleet” kuvaa näitä paremmin kuin hyvin.
Mistä ihmeestä näitä kansakunnan ”valioyksilöitä” sitten tulee?