Asiakkuus- ja laatujaoston alkuvuoden viimeinen kokous pidettiin Nokian uudessa sosiaali- ja terveyskeskuksessa. Uutuuttaan hohtava sotekeskus on hieno kokonaisuus paitsi ulkoisesti myös toiminnallisesti. Keskusta esitelleet osastonhoitaja Outi Kytönevan ja virkaa tekevän ylilääkäri Johanna Rantanen kertoivat innostuneesti keskuksen kiirevastaanotolla huhtikuussa käyttöönotetun konsultaatiomallin hyvistä kokemuksista.
Nokian sotekeskuksen konsultaatiomallissa sairaanhoitaja ottaa vastaan kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat. Potilaan ei tarvitse odottaa erikseen pääsyä lääkärille, vaan hoitaja konsultoi lääkäriä, joka tulee tarvittaessa hoitajan huoneeseen. Olennaista on, että potilaan hoito saadaan kerralla hoidettua eikä potilaan tarvitse hypätä paikasta toiseen. Mallin toimivuudesta kertoo se, että aiemmin toistuvasti saadut kielteiset palautteet kiirevastaanoton toiminnasta ovat ainakin toistaiseksi loppuneet.
Konsultaatiomallin hyvät kokemukset vahvistavat myös omaa näkemystäni siitä, että työntekijöille pitäisi antaa nykyistä paljon enemmän mahdollisuuksia ja valtaa järjestää toimintoja. Mietinkin, olisiko mahdollistaa järjestää kokeilua, jossa sosiaali- ja terveysaseman työntekijöille annettaisiin mahdollisuus päättää, miten keskuksen vastuullaan olevan alueen sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan. Se tietysti edellyttäisi, että kokeilussa myönnettäisiin sosiaali- ja terveysasemalle myös valtaa päättää rahojen käytöstä.
Valvontaa suunnitellusti vai yllättäen
Yksittäisissä vanhuspalveluissa esiin tulleet karmeat epäkohdat ovat jälleen kerran nostattaneet keskustelun palveluiden laadusta ja erityisesti laadun valvonnasta. Julkisissa keskusteluissa useat poliitikot ovat puoltaneet yllätystarkastusten lisäämistä. Ajatuksena on, että yllätystarkastuksilla voitaisiin havaita nopeammin epäkohtia ja laiminlyöntejä. Asiantuntijat eivät kuitenkaan ole vakuuttuneita siitä, että yllätystarkastusten lisääminen nykyisestä parantaisi hoidon laatua. Epäilen, että kohtia piilotteleva, epäeettisesti, jopa lainvastaisesti toimiva palveluntuottaja tai yksittäinen työntekijä oppisi aika nopeasti, miten varautua yllätystarkastuksiin.
Yllätystarkastukset eivät myöskään poista epäkohtien juurisyitä, liian vähäisiä resursseja ja ammattitaitoisten työntekijöiden puutetta. Näkisinkin, että vaikka yllätystarkastuksilla on tehtävänsä, se ei ole toimivin keino varmistaa vanhuspalveluiden toimivuus ja turvallisuus.
Omavalvonta on paikallaan
Asiakkuus- ja laatujaoston yksi keskeisimmistä tehtävistä on seurata palvelujen laatua ja riittävyyttä. Jaosto saa säännöllisesti käsiteltäväkseen omavalvonnan raportteja. Kesäkuun kokouksessa käsitelty raportti on jutun lopussa liitteenä. Tämän vuoden ensimmäisten kolmen kuukauden aikana on ohjaus- ja valvontatapahtumia ollut 145, joista 127 on ollut suunniteltuja ja 18 reaktiivisia eli tietoon tulleen epäkohdan perusteella tehtyä valvontaa. Eniten reaktiivista valvontaa on tehty lastensuojeluun, yhteensä 12 tapahtumaa.
Pirkanmaan hyvinvointialueen omaan tuotantoon on kohdistunut 68 ja ostopalveluihin 77 ohjaus- ja valvontatapahtumaa. Määrällisesti eniten on ohjattu ja valvottu ikäihmisten ympärivuorokautista asumista.
Vakavia tai merkittäviä poikkeamia palveluiden laadussa on havaittu 39 kappaletta ja lieviä 457. Kehittämissuosituksia on annettu yhteensä 600. Raporteissa ei ainoastaan kuvata epäkohtia vaan myös onnistuneita toimintatapoja, positiivisia havaintoja onkin raportissa 298. Suositukset ovatki mainio tapaa antaa hyvälle lisää kyytiä.
Raportissa on kuvattu myös keinoja epäkohtien korjaamiseksi. Jaoston kannalta pulmallista on tietenkin se, ettei jaostolla ole keinoja eikä valtaakaan suoraan ohjata palvelupuutteiden korjaamista. Monissa tapauksissa toimintapojen hiomisella ei ongelmien yleistä juurisyytä eli resurssien niukkuutta poisteta.
Myös potilas- ja sosiaaliasiavastaavien yhteydenotoista raportoidaan omavalvonnan yhteydessä. Kuvaa palvelujen laadusta ja saatavuudesta antavat myös asiavastaavien vuosittaiset raportit. Ongelmallisinta Pirkanmaan hyvinvointialueella on edelleen hoidon saatavuus. Vain perusterveydenhuollon yli 23-vuotiaiden hoitotakuu on toteutunut lain edellyttämässä kolmessa kuukaudessa. Pahiten hoitotakuun määräaikoja on rikottu suun terveydenhuollossa,
Kirjoittaja on vasemmistoliiton aluevaltuutettu sekä asiakkuus- ja laatujaoston puheenjohtaja.
