Vasemmistoliiton paras eduskuntavaalitulos on 11,2 prosenttia vuodelta 1995. Tuolloin 10,5 prosenttia äänestäjistä ilmoitti vaaleja edeltävän syyskuun kannatusmittauksissa kannattavansa vasemmistoliittoa. Vuoden 2027 eduskuntavaaleja edeltävän syyskuun kannatusmittaukset näyttävät keskimäärin 11,7 prosentin kannatusta.
Pystyykö vasemmistoliitto realisoimaan komeat gallupluvut vaaliuurnilla? Sen näkee vaalipäivän iltana. Vasemmistoliitto on käynyt yhdeksät eduskuntavaalit. Neljä kertaa vaalitulos on ollut parempi kuin syyskuun mittauksissa, neljä kertaa huonompi. Kerran syyskuun kannatusmittaus on näyttänyt samaa kannatuslukemaa kuin vaalitulos.
Eduskuntavaalien tulosta ei voi arvata tutkimalla vanhoja gallupeja. Kannatusmittaukset raportoivat puolueiden kannatuksen melko tarkasti aineiston keruun ja analyysin aikaan. Ennen vaaleja ehtii vielä tapahtua paljon muutoksia.
Näin tarkkaan syyskuun kannatusmittaukset ovat ennakoineet vaalitulosta
Eduskuntavaalien tulosta ei voi arvata tutkimalla vanhoja gallupeja. Kannatusmittaukset raportoivat puolueiden kannatuksen melko tarkasti aineiston keruun ja analyysin aikaan. Ennen vaaleja ehtii vielä tapahtua paljon muutoksia.
Vanhoja mittauksia kannattaa kuitenkin selailla. Niistä näemme, mitä muutoksia aikaisemmin on tapahtunut syyskuun ja vaalipäivän välillä. Tärkein havainto on se, että suuriakin muutoksia tapahtuu aina. Vuoden 2018 syyskuussa kolmen tutkimuslaitoksen keskimääräinen kannatusluku perussuomalaisille oli 8,7 prosenttia, mutta seuraavan kevään vaaleissa PS sai 17,5 prosenttia äänistä. Syyskuun mittaukset vuonna 1994 kertoivat, että SDP:n kannatus on 34,1 prosenttia, mutta vaaleissa kannatus oli enää 28,3 prosenttia, toki parempi kuin muiden puolueiden, joiden kannatus jäi alle 20 prosentin.
Taulukko 1 näyttää miten kuuden puolueen kannatus eduskuntavaaleissa on muuttunut syyskuun mittauksista vaaleihin. Syyskuun gallupjohtaja on saanut suurimman kannatuksen itse vaaleissa kuusi kertaa yhdeksästä. SDP on ollut syyskuussa ykkönen kuusi kertaa, mutta pitänyt kärkisijoituksena vain kolme kertaa.
Keskusta on ollut syyskuun gallupien kärkipuolue vain kerran, mutta ollut vaalien suosituin puolue neljä kertaa. Perussuomalaiset ei ole koskaan ollut vaaleja edeltävän syyskuun kannatusmittausten tai vaalien suosituin, mutta se on vuoden 2007 eduskuntavaaleista alkaen neljästi nostanut kannatustaan enemmän kuin mikään muu puolue.
Vasemmistoliiton kannattajille vertailun tärkeä tieto on se, että puolueen kannatus on poukkoillut syyskuun ja vaalien välillä kaikista vähiten. Suurin muutos on ollut 2,7 prosenttiyksikköä, ja sekin ylöspäin. Pahimmillaan vasemmistoliiton kannatus on sulanut syyskuusta vaaleihin vain 1,2 prosenttiyksikköä. Jos näin suuri kannatuksen hupeneminen tapahtuisi ensi huhtikuussa, sen kanssa voisi elää. Vasemmistoliitto saisi 10,5 prosenttia äänistä, historiansa toiseksi parhaan eduskuntavaalituloksen.
Vasemmistoliiton suosion kasvu on omaa luokkaansa
Vasemmistoliiton kannatuksen kasvu yhden vaalikauden aikana on poikkeuksellisen suurta. Vain perussuomalaiset on lähihistoriassa kyennyt suurempaan suosion kasvattamiseen. Vuoden 2007 vaaleissa PS sai 4,1 prosenttia äänistä ja sen kannatus syyskuussa ennen vuoden 2011 jytkyvaaleja oli 11,3 prosenttia.
Vasemmistoliiton kannatus on noussut 4,6 prosenttiyksikköä eduskuntavaalien 7,1 prosentista syyskuun 11,7 prosenttiin. Se tarkoittaa, että kannatus on noussut 64,8 prosenttia.
Samalla vasemmistoliiton kannatuksen ero muiden puolueiden kannatukseen on muuttunut. Vasemmistoliiton etumatka vihreisiin on kasvanut 3,2 prosenttiyksikköä, ruotsalaiseen kansanpuolueeseen 5,0 ja kristillisdemokraatteihin 5,6 prosenttiyksikköä.
Kannatuksen ero vasemmistoliittoa suurempiin puolueisiin on kaventunut roimasti: SDP 1,5; keskusta 2,3; kokoomus 8,6 ja PS 9 prosenttiyksikköä.
Hallituskuviot vain monimutkaistuvat
Kun SDP oli gallupkannatuksensa huipulla 25,8 prosentissa vuosi sitten, moni politiikan tarkkailija arveli, että seuraavan vaalikauden hallitusneuvotteluissa SDP voi kilpailuttaa keskustaa ja kokoomusta kootakseen joko punamulta- tai sinipunahallituksen. SDP:n ja keskustan yhteinen kannatus oli 40,5 prosenttia, SDP:n ja kokoomuksen 45 prosenttia. Arveltiin, että SDP havittelee sinipunaa. Nyt, syyskuussa SDP:n ja keskustan yhteinen kannatus on 36,6, SDP:n ja kokoomuksen 39,8.
Hallituspohjan miettimiseen ei kannattaisi ennen vaaleja uhrata aikaa, mutta se on kuitenkin kuvassa mukana, kun puolueet suunnittelevat vaalityön loppusuoraa. SDP on myötäillyt kokoomusta johtaakseen sinipunahallitusta ja on nyt kumartanut myös perussuomalaisille maahanmuuttopolitiikassa. Moni kysyy, missä vaiheessa SDP:n johto ehtii tutustua Ruotsin ja Tanskan vaalituloksiin. Niistähän voi päätellä, että sosiaalidemokraattien kannatus ei oikeistoa pokkuroimalla lisäänny.
Perussuomalaisten haave pääministerin postista ei liene toteutumassa, vaikka kannatus nousee kokoomuksen kustannuksella. Perussuomalaisten ja sen tärkeimmän liittolaisen, kokoomuksen, yhteiskannatus on laskenut viime vaaleista lähes 10 prosenttiyksikköä. Mutta kun ottaa huomioon perussuomalaisten näytöt kannatuksen suuresta nostamisesta vaalikampanjan lopussa ja SDP:n sitoutumisen niin sanottuun velkajarruun ja maahanmuuttopolitiikan kiristämiseen, ei voi olla näkemättä aivan uutta hallituskuviota. Jo moneen kertaan torjuttu ajatus kolmen suurimman puolueen yhteishallituksesta ehkä elää sittenkin.
Vasemmistoliiton tilanne suhteessa hallitusneuvotteluihin on kaikista helpoin. Puolue on valmis osallistumaan sellaiseen hallitukseen, joka kääntää politiikan suunnan. Vasemmistoliitto on saamassa suurimman kannatuksen nousun, ja se on avoimesti esittänyt vaihtoehtonsa tilanteessa, jossa kaikki verojarrupuolueet yrittävät kiemurrella itsensä irti lupauksistaan.
Miltä näyttää puolueiden paikkajako?
Jos syyskuun kannatusmittauksen tulokset muunnetaan mekaanisesti kansanedustajien lukumääriksi, olisi eduskunnan paikkajako suunnilleen seuraava:
Vas. 23 kansanedustajaa; SDP 46; Vihr. 17; Kesk. 27; Liike 4; RKP 9; Kok. 34; KD 8 ja PS 31.
Mutta paikkajako ei toteutuisi tuollaisena. Se johtuu siitä, että Suomessa paikat jaetaan vaalipiireittäin, ei valtakunnallisesti. Siitä seuraa korkea vaalikynnys pienemmissä vaalipiireissä ja suurille puolueille kannatustaan suurempi eduskuntaryhmä. Jos Suomessa olisi suhteelliset vaalit, joissa puolueet saavat paikkoja kannatuksensa mukaan, olisi vasemmistoliitolla viime eduskuntavaalien 7,1 prosentin kannatuksella 14 kansanedustajaa, mutta niitä on vain 11.
Toinen syy, miksi edellä esitetty suhteellinen paikkajako ei toteutuisi, on se, että puolueiden kannatus muuttuu vaalipiireissä eri tavalla kuin valtakunnallisesti.
Taulukko 4 näyttää, että puolueen vaalituloksen muutos on melkein aina erilainen vaalipiireissä kuin valtakunnassa.
Tämän vuoksi valtakunnallisesta gallupkannatuksesta ei yksinkertaisesti voi tehdä ennustetta paikkajaosta. Jos vaikka puolueen ääniosuus valtakunnallisesti kasvaa 2,5 prosenttiyksikköä ja edellisissä vaaleissa sen piirijärjestöltä X olisi puuttunut lisäpaikasta 2 prosenttiyksikköä, ei puolue saa lisäpaikkaa tuosta vaalipiiristä, jos kannatus vaalipiirissä X kasvaa vaikka vain prosenttiyksikön verran.
Useimmat ennen vaaleja julkaistavat paikkaennusteet ovat siis olleet ja tulevat olemaan tuulesta temmattuja.
Jos halutaan tehdä uskottava paikkaennuste, on hankittava paljon tietoja ja tehtävä monta valistunutta arvausta.
Pitää tuntea ehdokasasettelu. Kansanedustajat, jotka eivät enää asetu ehdokkaiksi eivät voi testamentata ääniään. Viime vaaleissa tästä ilmiöstä muistutettiin vasemmistoliittoa Satakunnan, Keski-Suomen ja Lapin vaalipiireissä.
On tutustuttava edellisen vaalin tuloksiin vaalipiirissä. Jos puolue sai viimeksi edustajan viimeisten joukossa ja kannatus on laskeva, on paikan menetys lähellä. Jos viimeksi saatiin ehdokas valittua vain melkein, mutta kannatus on nyt nouseva, on lisäpaikka todennäköinen.
Vaalipiirissä solmittavat vaaliliitot vaikuttavat kaikkien puolueiden asemaan kilpailussa kansanedustajien paikasta.
Edellisessä Gallupmonitorissa on näitä vaalipiirikohtaisissa paikkaennusteissa huomioon otettavia seikkoja esitelty tarkemmin.
Gallupmonitori ei tällä kertaa esitä arviota paikkojen jakautumisesta.
Vasemmistoliiton ehdokasasettelu on sujunut lupaavasti
Kuluva vuosi on ensimmäinen ilman valtakunnallisia vaaleja sitten vuoden 2020. Kun muut vaalit eivät ole vaatineet huomiota, on ehdokasasettelu käynnistynyt tavallista aikaisemmin. Arviolta yli puolet kaikista ehdokkaista on jo asetettu.
Vasemmistoliiton piirijärjestöt ovat asettaneet 154 ehdokasta, 71 prosenttia ehdokkaiden enimmäismäärästä. Pisimmällä on Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto, joka on julkistanut yli 82,4 prosenttia ehdokkaistaan. Rauhallisempaa tahtia on noudattanut Pohjanmaan Vasemmisto, mutta sekin on asettanut jo yli puolet, 56,3 prosenttia ehdokkaistaan Vaasan vaalipiirissä.
Myös muut puolueet ovat tavanomaista ehdokasasetteluaikataulua edellä. Mitään yhtenäistä valtakunnallista tilastoa ehdokasasettelun etenemisestä ei ole, mutta Aamulehden Pirkanmaan vaalipiiristä keräämät tiedot kuvastanevat hyvin koko maan tilannetta. Aamulehden mukaan seitsemällä eduskuntapuolueella oli syyskuun puolivälissä 95 ehdokasta, 68 prosenttia ehdokaskatosta. Liike nyt ja RKP eivät ole mukana tilastossa. Eniten ehdokkaita ovat asettaneet oppositiopuolueet, mutta ei ole syytä epäillä, etteivätkö kaikki puolueet saisi täyttä 20 ehdokkaan listaa.
Nykyisistä vasemmistoliiton ehdokkaista Oulun vaalipiirin Hanna Sarkkinen ja Pirkanmaan Anna Kontula eivät asetu ehdokkaaksi. Myös eduskuntaan viime vaaleissa valitut ja europarlamenttiin vuotta myöhemmin siirtyneet Varsinais-Suomen Li Andersson ja Oulun vaalipiirin Merja Kyllönen ovat ilmoittaneet, että eivät ole ehdokkaana kevään vaaleissa. Sen sijaan viime vaalit väliin jättänyt Satakunnan vasemmistoliittolainen kansanedustaja Jari Myllykoski palaa vaalikentille.
Useiden valovoimaisten ehdokkaiden jääminen vasemmistoliiton listoilta kevään vaaleissa on tietenkin harmillista vaalityön kannalta. Mutta vasemmistoliiton vaalivoittoa tämä ei estä. Neljä vuotta sitten syyskuussa vasemmistoliiton gallupkannatus oli 8 prosenttia ja kannatus laskussa. Nyt syyskuun gallupkannatus on 11,7 prosenttia ja kannatus nousussa. Ja mikä tärkeintä: vasemmistoliiton ehdokaslistoilla on jo tässä vaiheessa suuri joukko uusia ja vanhoja ehdokkaita, jotka jo viime vuoden voittoisissa kunta- ja aluevaaleissa voittivat äänestäjien luottamuksen.
Seuraava Gallupmonitori laaditaan joulukuussa, kun Ylen ja Helsingin Sanomien viimeisen vuosineljänneksen mielipidemittaukset ovat ilmestyneet.
Lue edelliset Gallupmonitorit:
Gallupmonitori 2: Vasemmistoliitto kulkee kohti kaikkien aikojen parasta eduskuntavaalitulostaan (22.6.2026)
Vasemmistoliiton kannatus noussut puolella – Tämä voisi olla eduskunnan paikkajako jos vaalit olisivat nyt (20.3.2026)
Muut kirjoittajan artikkelit eduskuntavaaleista 2027:
Eduskuntavaalien avainkysymys: Onnistuuko vasemmistoliitto motivoimaan nukkujat vaaliuurnille (13.6.2026)
