Tekoäly eli AI (artificial intelligence) on asettumassa vahvasti osaksi oppimista ja opiskelua. Yleisen linjauksen mukaan Tampereen perusopetuksessa saa käyttää tekoälyä, työntekijöitä jopa kannustetaan siihen. Myös lukiotasolla opiskelijoiden tekoälyn käyttö on hyväksytty.
Tampereen korkeakouluyhteisön opiskelijoille tarjotaan automaattisesti Copilot-tekoälysovellusta ja kurssista riippuen suositellaan tekoälyn hyödyntämistä opiskelussa. Käytössä on ”liikennevalomalli”: sininen väri tarkoittaa, että tekoälyn käyttö on vaadittua, kun taas vihreän koodin kursseilla tekoälyä saa käyttää vapaasti, eikä siitä tarvitse ilmoittaa. Oranssi väri kertoo, että tekoälyn käytöstä tulee raportoida, ja punainen, että tekoäly on täysin kielletty. Vastaavanlainen malli on käytössä myös perusopetuksessa.
Tarkoitus on tietysti jokaisella koulutusasteella hyödyntää tekoälyä oppimisen tukena ja yksilöllisen lisätiedon sekä palautteen saamiseksi. Joillain työelämän aloilla tekoälyn käyttö on parissa vuodessa muodostunut suorastaan välttämättömäksi, ja luonnollisesti sitä tulee aloille kouluttautuville opettaa. Usein kuuleekin puhuttavan siitä, kuinka tekoäly on hyödyllinen työkalu, kun sitä osaa käyttää oikein.
Uusien tutkimusten valossa tekoälyn haitat oppimiselle saattavat kuitenkin olla suurempia kuin hyödyt. Muiden muassa Yle on uutisoinut, että tekoälyn käyttäminen kyllä nopeuttaa koulutyöhön liittyviä prosesseja – mutta esimerkiksi professori Sanna Järvelä huomauttaa, että agrumentaatiokyky ja taito tuottaa tekstiä saattavat kärsiä.
MIT: kielimallien käyttö voi haitata oppimista
Kansainvälisissä tutkimuksissa on toistettu kerta toisensa jälkeen sama tulos: tekoälyn käyttäminen tehtävien ratkaisemiseen heikentää kognitiivisia kykyjä. Kalifornialaisen Berkeleyn yliopiston tutkimuksessa yli tuhat tutkittavaa suoriutui tehtävistä huomattavasti heikommin heti, kun mahdollisuus hyödyntää tekoälyä poistettiin. Massachusetts Institute of Technology totesi tutkimuksessaan, että ChatGPT-tekoälysovellusta käyttävien henkilöiden aivojen aktiivisuus esseetä kirjoittaessa oli alhaisempaa verrattuna Googlen hakutoimintoa käyttäviin sekä ilman apuvälinettä kirjoittaviin. Aivojen aktiivisuuden alhaisuus näkyi tutkijoiden mukaan erityisesti hermojen tasolla sekä kieleen ja käytökseen liittyvillä alueilla. Neuroniaktiivisuus oli korkeinta heillä, jotka eivät käyttäneet lainkaan apuvälineitä.
Kognitiiviseksi kuorman siirroksi (kognitive offloading) kutsuttu ilmiö tarkoittaa sitä, että tekoälyn käyttäjät ulkoistavat ajatteluaan tekoälylle. Oregon State Universityn tekemän tutkimuksen mukaan tiedeaineita opiskelevien opiskelijoiden tekoälyn käyttö heikentää heidän ajattelukykyään. Tutkijoiden mukaan tästä syntyy ilmiö, jonka he nimesivät ”kognitiivisen velan sykliksi” – kun tehtävät suoritetaan tekoälyn avulla, syntyy ikään kuin älyllistä velkaa.
Tietoa ja ymmärrystä vasta kerätään
Koska AI on niin uusi teknologia, tietoa sen aiheuttamista pitkän aikajakson seurauksista ei vielä ole. Sen vuoksi uskon, että tekoälyn integroimista kaikille yhteiskunnan osa-alueille olisi syytä hidastaa. Alustavat tutkimustulokset kertovat, että erityisesti oppimisen suhteen tekoäly saattaa aiheuttaa haittoja. Olisi perusteltua linjata tekoälyn käytöstä opetuksessa tiukemmin.
Norjassa tekoälyn käyttö on kielletty kokonaan ala-asteella (ikävuodet 6–13) ja sitä on rajoitettu yläasteella. Pääministeri perusteli päätöstä huolella siitä, että lapset hyppäisivät tärkeiden kehitysvaiheiden ylitse nojaamalla tekoälyyn. Tutkimusten mukaan Norjan kouluissa vuonna 2024 toteutettu älypuhelinten kielto on lisännyt oppilaiden hyvinvointia ja parantanut tyttöjen arvosanoja.
Ottaen huomioon teknologian kehityksen hurjan nopeuden, on myös aiheellista miettiä, kuinka syvällisesti yksittäiset opettajat ovat kyenneet syventymään tekoälyn ominaisuuksiin. Jos koko teknologia on uutta vielä opettajille itselleenkin, onko asianmukaista olettaa, että he kykenevät joka tilanteessa arvioimaan käytön etuja ja haittoja?
Tekoälyjä on monenlaisia ja moniin tarkoituksiin, ja sen oikeanlainen hyödyntäminen palvelee yhteiskuntaa parhaiten. Huomautan, että tässä kolumnissa olen kirjoittanut ennen kaikkea generatiivisesta teköälystä, tarkemmin sanottuna laajoista kielimalleista (LLM), sillä ne ovat helposti yleisölle ja opiskelijoille tarjolla olevat tekoälyvälineet. Tekoälyn käsite on kuitenkin kattokäsite, joka sisältää monia muitakin sovelluksia.
On linjattu, että tekoälylukutaitoa tulee opettaa perusopetuksessa ikätaso huomioiden. Mielestäni tähän tulee panostaa erityisen huolella. Tekoälylukutaitoa olisi tärkeää opettaa myös korkeakouluasteella. Lisäksi tekoälyn eettisyydestä olisi tärkeää puhua kaikilla kolutusasteilla. AI:n käyttöön liittyy runsaasti painavia ympäristöllisiä, eettisiä ja oikeudellisia ongelmia. Jokaisen tekoälyn käyttöä harkitsevan tulisi olla kunnolla tietoinen näistä voidakseen tehdä tietoon pohjaavan päätöksen siitä, miten haluaa henkilökohtaisessa elämässään tekoälyä käyttää.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton varavaltuutettu Tampereen kaupunginvaltuustossa ja varajäsen Pirkanmaan hyvinvointialueen yksilöasioiden jaostossa.
