Seurakuntavaalit tarjoavat loistavan tilaisuuden pohtia kirkon asemaa ympäristönsuojelussa. Kirkon oma Ympäristödiplomi tarjoaa seurakunnille välineen, joka auttaa niitä täyttämään vastuutaan luomakunnasta. Kirkko myös peräänkuuluttaa kohtuullista elämäntapaa, joka mahtuu tämän planeetan puitteisiin, ja tavoitteena on tehdä kirkosta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.
Luterilaisen kirkon seurakunnilla ja seurakuntayhtymillä on yli 160 000 hehtaaria metsää. Luonnonvarakeskus on tehnyt vuonna 2021 selvityksen seurakuntien omistamien metsien ja soiden tilasta hiilivarastoina sekä hiilinieluina, jonka avulla seurakuntien metsiä hoidetaan ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävästi siten, että niiden tila ja arvo hiilinieluina paranee.
Näin ollen sillä on merkitystä millaisia ihmisiä kirkkovaltuustoon ja seurakuntaneuvostoon valitaan. Jos ja kun seurakunnat ovat talousahdingossa jäsenmäärien eli verotulojen pudotessa, hakataanko metsät, jotta saadaan puukaupasta rahaa seurakunnan muihin toimintoihin, ja jos hakataan, niin avohakkuuna vai jatkuvan kasvatuksen periaattein? Kirkolla on mandaatti suojella ja varjella lajikirjoa, sekä valtaa vaikuttaa paitsi omien metsiensä suojeluun, myös vaikutusvaltaa yhteiskunnallisena toimijana kannanottoihin maankäytöstä Suomessa.
Evankelis-luterilaisella kirkolla on myös vastuu kiinteistöistään, kuten kulttuuriperinnön piiriin kuuluvista kirkoista taideteoksineen, mutta myös seurakuntataloista ja hautausmaista. Seurakunnat omistavat yli 8000 kiinteistöä, joiden ylläpitoon ja hoitoon käytetään noin neljännes seurakuntien käyttötalousmenoista. Seurakuntien tulee kiinteistönpidossaan kiinnittää huomiota muun muassa tilojen käyttöasteeseen ja siihen liittyen lämmitykseen sekä sähkönkulutukseen. Näin merkittävänä toimijana sähkön ja lämmön alkuperällä on väliä, ja alkuperän tulee olla uusiutuvaa.
Hautausmaat kertovat historiasta, mutta ovat samalla vehreitä kaupunkipuistoja, jonne kuka tahansa voi vetäytyä puiden viileyteen ja varjoon. Ne hillitsevät kaupunkien lämpösaarekeilmiöitä ja toimivat myös kasvitieteellisinä puutarhoina, monen eri lajin kotina. Hautausmaiden hoitosuunnitelmissa linjataan muun muassa pohjavesien suojelusta ja lannoitteiden käytöstä, mutta myös lahopuun tai niittyjen lisäämisestä pelkän nurmikon lisäksi. Vuoden 2021 lisäyksenä on muun muassa, että hautausmailla ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita rikkakasvien ja tuholaisten torjuntaan.
Kirkolla ja sen seurakunnilla on siis suuri moraalinen ja konkreettinen vastuu luonnon ja koko luomakunnan säilyttämiseen, jota ei ehkä tule joka päivä ajateltua aktiivisesti, mutta jonka eteen kirkon henkilökunta ja kaikki me voimme tehdä töitä. Muista äänestää seurakuntavaaleissa!
Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja asiakasneuvoja. Hän on seurakuntavaaleissa ehdokkaana Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnassa.
