Tämän kirjoituksen tarkoituksena on osoittaa kyseenalaiseksi arviot siitä, että vasemmistoliiton eurovaalitulos oli kohtalon oikku ja että vasemmistoliitto seuraavissa vaaleissa palaa normaaleihin kahdeksan prosentin kannatuslukuihin, kirjoittaa Cai Melakoski vaalianalyysissaan.
Europarlamenttivaaleista on sanottu, että vasemmistoliitto vihdoin sai potentiaalisen kannatuksensa mukaisen tuloksen. Vasemmistoliitto sai historiansa korkeimman äänimäärän ja suurimman ääniosuuden. Ääniosuus, 17,3 prosenttiyksikköä, on todennäköisesti aika lähellä potentiaalista ylärajaa. Mutta vaikka äänimäärä 316 859 oli ennätyksellinen, ei se tarkempien laskelmien jälkeen vastaa sitä äänimäärää, joka on vasemmistoliiton ulottuvilla.
Vaalitulosten arvioinnissa äänimäärät ovat ratkaisevia. Äänet antavat kansanedustajan ja kunnanvaltuuston paikkoja, eivät prosentit. Prosentit ovat kuitenkin tärkeitä auttaessaan ymmärtämään äänimäärien suhteita. Uusimmissa eurovaaleissa vasemmisto sai Uudenmaan vaalipiirissä 49 230 ääntä ja Lapin vaalipiirissä 10 607 ääntä. Näiden lukujen perusteella voisi äkkiä arvioida, että Uudenmaan tulos on lähes viisi kertaa parempi. Ääniosuus auttaa ymmärtämään, että Lapin tulos on parempi. Lapissa vasemmiston osuus vaaleissa annetuista äänistä oli 20,5 ja Uudellamaalla 14 prosenttia.
Äänimäärien vertailu auttaa myös ymmärtämään mitä eri vaalityyppien erilaisesta äänestysaktiivisuudesta seuraa. Eurovaalien 17,3 prosentin kannatusosuus kuulostaa aivan fantastiselta verrattuna viime eduskuntavaalien 7,1 prosentin kannatukseen. Mutta vaikka myös eurovaalien äänimäärä oli ennätyksellinen, ei sillä viime eduskuntavaaleissa olisi saanut enempää kuin 10,2 prosentin ääniosuuden. Se ei enää olisi ennätyksellinen ääniosuus. Vuoden 1995 eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto sai 11,2 prosenttia äänistä.
Vasemmistoliiton eurovaalitulos oli myös vaatimaton
Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole vähätellä vasemmistoliiton eurovaalitulosta tai Li Anderssonin keskeistä panosta siinä. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on osoittaa kyseenalaiseksi arviot siitä, että vasemmistoliiton eurovaalitulos oli kohtalon oikku, ja että vasemmistoliitto seuraavissa vaaleissa palaa normaaleihin kahdeksan prosentin kannatuslukuihin.
Vaikka vasemmistoliiton valtakunnallinen tulos rikkoi kannatusennätyksiä sekä europarlamentti- että muissa valtakunnallisissa vaaleissa, jäätiin neljässä vaalipiirissä jälkeen parhaista viime vuosien tuloksista.
Varsinais-Suomen ja Keski-Suomen vaalipiireissä vasemmistoliitto sai eduskuntavaaleissa 2019 enemmän ääniä kuin eurovaaleissa. Satakunnan ja Lapin vaalipiireissä äänimäärä oli vuoden 2017 kunnallisvaaleissa eurovaaleja korkeampi. Näistä neljästä vaalipiiristä Li Andersson oli ehdokkaana vain Varsinais-Suomessa. Näissä vaalipiireissä osoitettiin, että eurovaalitulos ei vasemmistoliitolle ole mikään yläraja.
Useimmissa vaalipiireissä eurovaaleissa saatiin suurempi äänimäärä kuin koskaan. Niissä on valtava määrä kansalaisia, jotka ovat ensimmäistä kertaa äänestäneet vasemmistoliiton ehdokasta.
Hurjasta eurovaalituloksesta on ennenkin tehty normaali
Lähihistoriasta löytyy yksi esimerkki eurovaaleissa saavutetusta menestyksestä, jota seurasi puolueen kannatuksen nouseminen uudelle tasolle. Sen jälkeen, kun perussuomalaiset vuonna 1995 perustettiin SMP:n rauniolle, sai puolue eri vaaleissa parhaimmillaan parin prosentin kannatuksen, vuoden 2007 eduskuntavaaleissa peräti neljä prosenttia.
Perussuomalaisten kannatuksen hyppy korkeammalle tasolle ei tapahtunut vuoden 2011 jytkyvaaleissa, vaan vuoden 2009 eurovaaleissa. Vuoden 2004 eurovaalien kannatusosuus 0,5 prosenttia vaihtui 9,8 prosentin kannatusosuuteen. Tämän piti johtua Timo Soinin henkilökohtaisesta suosiosta, eikä sitä pitänyt seurata perussuomalaisten pysyvää kannatuksen nousua. Mutta tuhannet kansalaiset, jotka aikaisemmin vieroksuivat perussuomalaisten äänestämistä, tekivät sen ensimmäisen kerran. Ja sadat tuhannet seurasivat esimerkkiä seuraavissa vaaleissa.
Tämän eurovaalien äänet olisivat antaneet vuoden 2023 eduskuntavaaleissa
Vuonna 2019 eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto onnistui hyvin, itse asiassa puolue pääsi melko lähelle äänimäärää, jonka se sai nyt eurovaaleissa. Silloiset reilut 250 000 ääntä ovat 80 prosenttia eurovaalien 316 859 äänestä. Sen sijaan viime vuoden eduskuntavaalien vajaat 220 000 ääntä ovat 69 prosenttia eurovaalien äänistä.
Jotta eurovaalien tuloksen mittaluokka hahmottuisi tarkemmin, esitetään alla pieni mitä jos -laskelma. Taulukko 3 esittää vuoden 2023 eduskuntavaalien tuloksen muutettuna siten, että vasemmistoliiton äänimäärät eduskuntavaaleissa korvataan eurovaalien äänimäärillä.
Eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto menetti ainoan paikkansa Satakunnan, Keski-Suomen ja Lapin vaalipiirissä. Eurovaalien äänimäärillä paikat olisi saatu takaisin Satakunnassa ja Keski-Suomessa. Vaikka vasemmisto Lapissa sai eurovaaleissa komeat yli 20 prosenttia äänistä, ei äänimäärä olisi auttanut pitämään paikkaa eduskuntavaaleissa.
Vasemmistoliitto hävisi eduskuntavaaleissa toisen paikkansa Uudellamaalla ja kolmannen paikkansa Oulun vaalipiirissä. Eurovaaleissa vasemmistoliiton äänimäärä Uudellamaalla on huikea, sillä äänimäärällä olisi eduskuntavaaleissa tullut kolme paikkaa. Oulun vaalipiirissä ei sen sijaan eurovaalien äänimäärä olisi estänyt yhden paikan menetystä.
Kaakkois-Suomen ja Vaasan vaalipiireissä ei vasemmistolla ole ollut kansanedustajaa pitkään aikaan. Kummassakin vaalipiirissä olisi kuitenkin saatu paikka eurovaalien äänimäärillä. Eurovaalien äänillä vasemmistoliitto olisi myös saanut lisäpaikat Helsingissä (4 paikkaa) ja Pirkanmaalla (2 paikkaa). Varsinais-Suomen, Hämeen ja Savo-Karjalan vaalipiireissä kansanedustajien määrä olisi pysynyt ennallaan.
Vasemmistoliiton kannatuksen nousu uudelle tasolle alkoi jo aikaisemmin
Mistä vasemmistoliitto saa uusia äänestäjiä? Vaalitutkimusten mukaan merkittävä joukko äänestäjiä kierrättää ääntään vasemmistoliiton, demareiden ja vihreiden välillä. Vasemmistoliitto saa myös huomattavan osan ensimmäistä kertaa äänioikeuttaan käyttäviltä.
Niillä äänillä ei vasemmistoliitto kuitenkaan nosta ääniosuuttaan pysyvästi noin kahdeksasta lähes 20 prosenttiin. Jotta tämä onnistuisi, pitää saada vielä kymmeniä tuhansia uusia ääniä sellaisilta kansalaisilta, jotka eivät ole poliittisesti erityisen aktiivisia.
On olemassa joitakin heikkoja, europarlamenttivaalien vahvistamia signaaleja, jotka viittaavat siihen, että vasemmistoliiton kannatuksen nousun aika on jo alkanut.
Vasemmiston aktiivit ja kannattajat ovat monessa kunnassa löytäneet keinot ja tehneet työn vasemmistoliiton kannatuksen kasvattamiseksi huomattavasti. Uudenmaan vaatimattomia vaalituloksia päivitellään. Suomen toiseksi suurimman kaupungin, Espoon vasemmiston jämähtämistä 4 000 äänen tuntumaan ihmeteltiin pitkään. Mutta nyt siellä on kaikki muuttunut. Viime vuoden eduskuntavaaleissa vasemmisto hävisi ikävästi, mutta Espoossa äänimäärä nousi lähes kuuteen tuhanteen. Presidentinvaalissa tuli jo yli 7 000 ääntä ja eurovaaleissa yli 13 000 ääntä. Espoolaiset kertonevat muillekin, miten sitä kannatuspotentiaalia realisoidaan. Uusien äänestäjien luottamuksen voittamisessa Uudellamaalla on onnistuttu myös esimerkiksi Porvoossa.
Runsaan 70 000 asukkaan Lappeenrannassa tehty puoluetyö on myös hyvä esimerkki siitä, että alhaisen kannatuksen ei pidä antaa masentaa. Vasemmistolla ei ollut kaupungissa ensimmäistäkään valtuustopaikkaa, ja kaikkien vaalien tulokset heikkoja. Ainoa valopilkku oli vuoden 2014 eurovaalit, joissa tuli liki 900 ääntä. Ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja alkoi tapahtua: tuhannen äänen haamuraja meni rikki, ja kuntavaaleissa 2021 tuli ensimmäinen valtuustopaikka. Viime vuoden eduskuntavaaleissa vasemmisto hävisi koko maassa, mutta Lappeenrannan vasemmisto rikkoi 1 500 äänen rajan. Nyt eurovaaleissa tuli jo yli 2 700 ääntä. Ennen pitkää Kaakkois-Suomen vasemmiston kansanedustaja istuu eduskunnassa.
Yksi esimerkki siitä, miten voitetut äänet pidetään, löytyy presidentinvaaleista. Li Andersson sai presidentinvaaleissa huomattavan äänimäärän ruotsinkielisistä kunnista, joissa ei aikoihin ole juuri äänestetty vasemmistoliittoa. Moni otti ison askeleen äänestämällä vasemmistoliiton ehdokasta ensimmäisen kerran. Ajateltiin, että se johtui siitä, ettei RKP:lla ollut ehdokasta, ja vasemmisto unohtuu seuraavissa vaaleissa. Näin ei kuitenkaan käynyt.
Lähes 20 000 asukkaan Mustasaaressa vasemmistoliitto on kymmenen viime vuoden aikana saanut parhaimmillaan kahden prosentin kannatuksen ja 200 ääntä, useimmiten huomattavasti vähemmän. Presidentinvaaleissa Li Andersson sai 338 ääntä ja 2,8 prosentin kannatuksen. Eurovaaleissa vasemmiston kannatus ei palannut normaaliksi: vasemmistoliiton ehdokaslista sai 609 ääntä, vaikka RKP oli mukana. Sama toistui monessa kunnassa. Vaasassa vasemmistoliitto sai presidentinvaaleissa loistavat 1 700 ääntä, eurovaaleissa tuplasti enemmän, 3 450.
Mitä vasemmisto tekee vaalivoitolla kunta- ja aluevaaleissa?
Li Andersson sai eurovaaleissa 78,2 prosenttia vasemmistoliiton äänistä. Miten vasemmistoliiton käy ensi vuoden alue- ja kuntavaaleissa ja vuoden 2027 eduskuntavaaleissa, kun Andersson ei ole ehdokkaana? Kykeneekö vasemmistoliitto pitämään Anderssonin äänet? Todennäköisesti kykenee, ainakin suuren osan. Aika näyttää. Eihän Anderssonia ole tähänkään mennessä kuntavaaleissa voinut äänestää kuin Turussa ja aluevaaleissa vain Turun hyvinvointialueella.
Suuri este vasemmiston potentiaalin toteuttamiselle kuntavaaleissa on monissa kunnissa se, että niissä ei voi äänestää Anderssonia eikä muitakaan vasemmistoliiton ehdokkaita. Kuntavaaleihin osallistuu 293 manner-Suomen kuntaa. Viime kuntavaaleissa vasemmistoliitto asetti ehdokkaita 219 kunnassa, mutta 74 kunnassa ei. Vasemmistolla ei siis ollut ehdokasta yhdessä kunnassa neljästä. Niissä kunnissa jaettiin 18,6 prosenttia Suomen valtuustopaikoista, 1 646 manner-Suomen 8 859 valtuustopaikasta.
Kyse ei ole siitä, etteikö puheena olevissa kunnissa olisi vasemmistoliiton kannattajia. On tosin hyvin vaikeita kuntia kuten Halsua, ainoa kunta, jossa vasemmisto sai nolla ääntä aluevaaleissa, kahdeksan ääntä eurovaaleissa. Suurimmassa osassa kunnista on kuitenkin valtakunnallisissa vaaleissa saatu äänimäärä, jolla saisi ainakin yhden valtuustopaikan. Valtakunnallisissa vaaleissa vasemmisto saa kyseisissä kunnissa 8 500 ääntä. Näissä kunnissa asuu yli 300 000 kansalaista.
Vasemmistoliitto toiseksi suurin kuudessa vaalipiirissä
Li Andersson sai eniten henkilökohtaisia ääniä kahdeksassa vaalipiirissä ja oli kolmen eniten ääniä saaneiden joukossa kaikissa vaalipiireissä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Ahvenanmaalla Andersson sijoittui neljänneksi kahden paikallisen ehdokkaan ja RKP:n Anna-Maja Henrikssonin jälkeen.
Puolueiden keskinäisessä äänimäärien kisassa vasemmistoliiton ehdokaslistat saivat toiseksi eniten ääniä kuudessa vaalipiirissä.
Vasemmistoliitto sai jokaisessa vaalipiirissä enemmän ääniä kuin vihreät ja perussuomalaiset, Oulun ja Lapin vaalipiireissä enemmän kuin kokoomus. Kahdeksassa vaalipiirissä vasemmistoliiton lista sai äänistä suuremman osuuden kuin demarit.
Monissa vaalianalyyseissä Suomen on arveltu siirtyneen tai olevan siirtymässä blokkivaaleihin Ruotsin ja muutaman muunkin maan tapaan. On vasemmistopuolueen, sosiaalidemokraattisen puolueen ja vihreiden muodostama punavihreä blokki ja porvaripuolueiden muodostama blokki. Tätä ajatellen taulukko 5 on saanut sarakkeen, joka näyttää punavihreiden puolueiden yhteenlasketun äänimäärän. Punavihreät saivat yli 40 prosenttia äänistä yhdeksässä manner-Suomen kahdestatoista vaalipiiristä.
Vasemmistoliiton potentiaalinen kannatus on yli 30 prosenttia
Puoluebarometrien mukaan vasemmistoliittoon myönteisesti suhtautuvien äänestäjien osuus on ollut vuodesta 2018 lähtien yli 30, jopa 38 prosenttia. Kolmannes suomalaisista äänestäjistä on pitänyt vasemmistoliittoa erittäin tai melko houkuttelevana puolueena.
Suuri osa vasemmistoliittoa houkuttelevana vaihtoehtona pitävistä äänestäjistä voi ajatella äänestävänsä myös muita puolueita. Kun yhä suurempi osa äänestäjistä valitsee äänestämänsä puolueen vaali kerrallaan, on sangen epätodennäköistä, että kaikkien vasemmistoliittoakaan sympatisoivien valinta osuisi samoissa vaaleissa vasemmistoon. Siksi eurovaalien 17,3 prosentin ääniosuus on melko lähellä täyttä potentiaalia, mutta voi se olla korkeampikin.
Li Andersson on poikkeuksellisen kyvykäs poliitikko, joka vaalikeskusteluissa ainoana osasi avata monimutkaiset kysymykset. Äänivyöryn hän sai sen vuoksi, että hän esitti vakuuttavasti vasemmistoliiton vaihtoehdon oikeistopolitiikalle. Li Andersson lähtee Brysseliin, mutta vasemmistoliiton vaihtoehto ja vahvistuneella itsetunnolla varustetut aktiivit jäävät Suomeen.
Alue- ja kuntavaaleihin on 298 päivää
Tämä kirjoitus on osa Kansan Uutisten ja Vasen Kaista -verkkolehden journalistista yhteistyötä
|||
Yhteenvetotaulukko kaikista Suomen europarlamenttivaaleissa:
