VARPU JUTILA
Tampereen kaupunginvaltuusto päätti maanantaina 18.11. talousarviosta vuodelle 2014. Budjetti jäi pormestarinelikon sorvattavaksi ”opposition” jättäydyttyä neuvotteluiden ulkopuolelle. Neuvotteluja nelikon kesken ja keskustelua Tampereen vasemmiston kesken käytiin kuukausia.
Tampereen vasemmiston valtuustoryhmä päätti lopulta hyväksyä pormestarin talousarvioesityksen. Kuten kaikissa näin laajoilla kokoonpanoilla laadituissa sopimuksissa, paketissa on hyvää ja huonoa.
Huonoa talousarviossa on muun muassa se, että kaikkia tehtäviä säästöjä ei onnistuttu erittelemään, vaan osa ulkoistettiin lautakuntien pähkäiltäviksi. Terveyden ja toimintakyvyn ydinprosessin osalta tämä tarkoittaa ensi vuodelle vajaan miljoonan lisäsäästöjä.
Terveyden ja toimintakyvyn menoerät johtuvat suurimmaksi osaksi lakisääteisten palveluiden tuottamisesta ja ostamisesta, ja se on rauhoittava seikka: palvelut on pakko järjestää, vaikka sitten lisätalousarvioon taipumalla.
Kaikki säästöt eivät myöskään olleet ilkeää austerityä eli niukkuuspolitiikkaa, vaan niitä onnistuttiin kuromaan myös järkevistä paikoista: valtakunnallisen keskitason perässä laahanneita elintarvikevalvonnan taksoja nostetaan ja Terveys-Nysse-toiminnasta luovutaan, koska kuntalaiset eivät juuri käyttäneet sitä. Veronmaksajia kohtaan on vastuullista tarkastella kaupungin toimintaa myös kriittisellä silmällä – kaikenlainen kohkaaminen ei ole aina panos-tuotos-suhteeltaan mielekästä.
Selkeiden ja perusteltujen säästöjen lisäksi talousarviossa on kuitenkin kysymysmerkkejä. Ryhmämme ajoi loppuun asti kunnallisveron korotusta kokonaisella prosenttiyksiköllä sen sijaan, että valtuuston piti päättää säästöistä osin sokkona. Emme kuitenkaan saaneet esityksellemme tukea pormestarikoalitiosta – emmekä budjettivaltuustokeskustelun perusteella oppositiostakaan. Hyvää talousarviossa taas oli, että talouden tasapainotusta on haettu monipuolisesti. Säästöjen ja veronkorotusten lisäksi tuottamatonta omaisuutta myydään ja säästöjä pyritään löytämään rakenteellisista uudistuksista, kuten sairaalassa asumisen vähentämisestä.
Vasemmiston edellyttämällä kunnallisveron korotuksella estettiin rajummat leikkaukset sekä irtisanomiset, joita väläyteltiin sekä neuvotteluissa että budjettivaltuustossa ihan tosissaan.
Tampereen vasemmistolle kynnyskysymys oli myös toimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen korottaminen, joka on nyt mukana talousarviossa. Tampereella vuokramenot ovat karanneet toimeentulotuen ulottumattomiin jo aikaa sitten. Jopa Tampereen oman Vuokratalosäätiön vuokrat ovat nousseet tasolle, johon pienituloisimmilla ei ole enää varaa. Esitin aiemmin syksyllä toimeentulotuen vuokrakattojen korotusta tosielämän tasolle, mutta lautakunnan jo hyväksymä päätös palasi kaupunginhallituksesta takaisin. Oli neuvottelijoidemme kovan työn tulosta, että korotus saatiin talousarvioon ja astuvaksi voimaan 1.1.2014.
Budjettivaltuustossa kuuli yhden- sun toisenkinlaista jeesustelua siitä, miten 60 miljoonan säästötalkoot olisi pitänyt tehdä ”hallintoa karsimalla”. Itse kannatan lämpimästi hallinnon järkevöittämistä ja resurssien siirtämistä johtoportaasta suorittavaan työhön, mutta väite, että byrokratiatalkoot olisivat ehtineet näihin talousarvioneuvotteluihin, on populismia parhaimmillaan. Byrokratian nitistäminen esiintyy juhlapuheesta toiseen, mutta todellisuudessa sen järkevöittäminen kannattaa tehdä kunnolla ja harkiten.
Lisää talousarviokokouksesta Vasemmalla Kaistalla:
https://vasenkaista.fi/2013/11/lisaamalla-veroja-palvelut-olisi-turvattu/