Teksti: TIMO RAUTANEN
Viime viikolla alkanut yhteishaku yliopistoihin, korkeakouluihin sekä ammattikorkeakouluihin sai aikaan itsessänikin ajattelua ja laskukoneen ratinaa päässäni. Tiedän jo etukäteen, että radikaaleista mielipiteistäni saattaa mellakka syntyä, niin kuitenkin päästän ne julki.
Aikanaanhan jalona ajatuksena koko yliopisto- ja korkekoululaitoksen perustamiselle on ollut kouluttaa oman maan kansalaisia oman yhteiskuntaelämän ja teollisuuden sekä kaupan tarpeisiin. Samoihin periaatteisiin nojaten koulutus on maksutonta soveltuvin osin, eli lukukausimaksuja ei peritä ja Kela tukee monin tavoin opiskelijoiden arkielämää mm. opintotuen ja asumistuen keinoilla. Näin on yritetty mahdollistaa varallisuuteen tai yhteiskuntaluokkaan katsomatta kaikille halukkaille suomalaisille nuorille opiskelumahdollisuus haluamalleen alalle. Pääkantimena opiskelijoiden laajamittaiselle yhteiskunnan taloudelliselle tukemiselle on ollut ajatus, että opiskelijan valmistuttua ja vakiinnutettua asemansa kotimaisessa työelämässä hän pikkuhiljaa tuloveroistaan maksaisi velkansa valtiolle takaisin, so. jälkikäteen veroina maksaisi opiskelukustannuksensa.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana on suomalaiseen korkeakoulu – sekä yliopistoelämään rantautunut entistä vahvemmin ns. opiskelijaturismi. Varsinkin lähialueilta kuten Venäjältä hakeutuu entistä enemmän opiskelijoita meikäläisiin oppilaitoksiin, varsinkin siksi, kun ulkomailta tulevilta opiskelijoilta ei vielä monessakaan oppilaitoksessa peritä opiskelijamaksuja, kuten esim. Isossa-Britanniassa jne.. Nämä opiskelijaturistit käyttävät tietenkin Suomen valtion tarjoaman ilmaisen opetuksen ja tutkinnon suoritettuaan häipyvät välittömästi joko omaan kotimaahansa tai johonkin muuhun maahan hyödyntämättä tippaakaan Suomen talouselämää.
Mielestäni tämä aivovuoto tai aivovienti on nyt jo vakava asia, joka pitäisi tukkia jollain keinolla. Ensimmäisenä tietenkin tulee mieleen lukukausimaksut tai sitten ulkomaalaiselle opiskelijalle annettu velvoite valmistuttuaan, joko jäädä Suomeen töihin tietyksi ajaksi tai sitten jäädä tekemään esimerkiksi meikäläistä talouselämää hyödyttävää tutkimustyötä määrätyksi ajaksi. Näistä pakoteopiskelijoista täytyy tietenkin karsia pois kehittyvistä- ja kehitysmaista tulevat stipendiopiskelijat, jotka on valittu Suomen kehitysavun puitteissa.