Teksti: AIRI KARJALAINEN Tiina Heinoselle tärkeitä asioita ovat kaikki työelämään liittyvät asiat, palkka-asiat, työhyvinvointi, aikuiskoulutus ja ammattitaidon ylläpitäminen sekä työllisyysasiat. Hän on tarjoutunut jatkamaan tätä työtä vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä asettumalla ehdokkaaksi huhtikuun eduskuntavaaleissa Pirkanmaan vaalipiirissä.
Pätkätöillä vedättämiselle on saatava loppu
Tiina Heinosen mielestä palkalla on pärjättävä. Palkan on oltava sellainen, ettei sosiaalitukia tarvitse hakea. Työsuhteiden on oltava kokoaikaisia, toistaiseksi voimassa olevia, pätkätöillä vedättämiselle on saatava loppu. Tiina toimiikin aktiivisesti Operaatio vakiduunissa, jonka tarkoituksena on saada kansalaisaloite eduskunnalle nollatuntisopimusten kieltämisestä.
‒ Yleisin ongelma työpaikoilla on alituinen kiire ja se, että työnantaja asettaa työn tehokkuuden kaiken muun edelle. Reilut puolet SAK: laisista (56 prosenttia) tekee töitä olosuhteissa, joita voidaan kuvailla keskinkertaisiksi. Työn kuormittavuus koettiin merkittävänä erityisesti epäsäännöllisessä työssä, Heinonen toteaa.
‒ Toistuvat yt-neuvottelut ovat aiheuttaneet sen että, yli 55- vuotiaista työntekijöistä yli 20 prosenttia kokee, ettei työnantaja tai työyhteisö enää kannusta työhön jäämistä. He kokevat, että heistä halutaan eroon. Miten työuria pidennetään tai osaamista siirretään sukupolvelta toiselle, jos ikäjakauma vääristyy työpaikoilla, kysyy Heinonen.
‒ Työhyvinvoinnin toteutumisessa ratkaisevaa on kuitenkin, mitä työpaikoilla tapahtuu. Työn ja työyhteisöön kohdistuvien muutosten hallinta edellyttää yhteistoimintaa ja vastuullisuutta työpaikkatason kaikilta toimijoilta, myös yrityksiltä ja julkisen sektorin työnantajilta. Kilpailukyvyn alttarille ei saa uhrata työntekijöiden terveyttä.
‒ Työssä jaksamisen tukeminen edellyttää riittävää henkilöstöä, työntekijöiden ammattitaidosta huolehtimista sekä työntekijöidenkin tarpeet huomioivia työaikajärjestelyitä, Tiina Heinonen korostaa. ‒ Työolosuhteita on mahdollisuus kehittää sopivaksi jokaisen yksittäisen ihmisen voimavaroille ja samalla hyväksyä erilaisuus työyhteisössä.
Mikään ei ole niin tyhjää kuin tunteeton suhde lapsiin
Vanhemmuus ja perhe ovat Tiina Heinoselle hyvin tärkeitä, hän listaa:
‒ Minulle on lasten kasvatuksessa ollut muutama tärkeä juttu: Lapset ensin, tarpeiden mukaan
‒ Ole läsnä arjessa mukana, kuuntele ja ohjaa.
‒ Ole lasten harrastuksissa mukana ja kiinnostunut mitä mietteitä lapsella on.
‒ Anna aikaa. Kokemuksella voin sanoa, ettei yhtään harmita vaikka harrastinkin lapsiani ja käytin kaiken vapaa-aikani heidän kanssaan olemiseen.
‒ Vanhemman rooli on olla vanhempi, ei paras kaveri. Vanhemman täytyy antaa rajat ja arvot elämään.
‒ Näytä tunteet. Saa riidellä, mutta sitten myös sovitaan. Halataan, itketään, nauretaan, vihataan, rakastetaan, petytään ja ollaan ylpeitä. Mikään ei ole niin tyhjää, kuin tunteeton suhde lapseen.
‒ Hyvään lapsuuteen ei tarvita tavarataivasta eikä merkkivaatteita, läsnäolo ja perustarpeista huolehtiminen sekä lohduttava syli riittää. Me vanhemmat olemme kiireisiä työssä ja lapset ahertavat päiväkodissa tai koulussa, silloin on todella tärkeää olla vapaa-ajat yhdessä.
‒ Vanhemmuus on rankka jobi, joka kestää koko elämän. Elämän parasta aikaa on se, kun lapset ovat siinä lähellä. Kun lapset varttuvat ja aikuistuvat, on aika luopua ja päästää heidät omille siivilleen. Mutta vanhemmuus ei lopu siihen, se vain muuttaa muotoaan.
Koulutusta tarvitaan koko työuran ajan
Tiina Heinosen mielestä kaikkien työntekijöiden ammattitaitoa täytyy ylläpitää koko työuran ajan. Jatko-ja täydennyskoulutuksen tarve kasvaa jatkuvasti, sillä työelämä ja työmarkkinat muuttuvat nopeasti ja työtehtävien vaatimukset kasvavat. Osaava työntekijä on entistä olennaisempi edellytys työnantajan menestykselle.
Heinonen itse on hyvä esimerkki siitä, kuinka aikuisena, työn ohessa voi kouluttautua. Hän on suorittanut leipurin työn ohessa, ilman opintovapaata kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon. Opiskelu jatkuu edelleen ja tähtäimessä on ammattiopettajan tutkinto.
Vähän koulutetun aikuisväestön mahdollisuuksia osaamisensa kehittämiseen on tuettava erityistoimin. Osaamista on voitava ylläpitää ja uudistaa koko työuran ajan. Aikuiskoulutusta tulee kehittää ja suunnitella omana kokonaisuutenaan elinikäisen oppimisen periaatteen hengessä. Osaamista tukevat koulutukset ovat niin näyttötutkinnot kuin tutkinnot yleensä, mutta myös työturvallisuuskoulutukset, ensiapukoulutukset ja muut sellaiset.
‒ Meillä SAK:laisten alojen duunareilla osallistuminen ammattitaitoa uudistavaan koulutukseen on vähäisempää verrattuna jo entuudestaan korkeasti koulutettuihin. Vakituisessa työsuhteessa työskenteleviä koulutetaan selvästi enemmän kuin määräaikaisia. Koulutukseen osallistuminen on yleistä suurilla työpaikoilla, mutta jää toteutumatta liian usein pienillä työpaikoilla. Hiljaisina aikoina tämän päivän työnantaja mieluummin irtisanoo kuin kouluttaa henkilökuntaa, miettii Heinonen.
Eläkeikä: leipomoista harvoin terveenä työeläkkeelle
Kun eläkeikää nostetaan 65 vuoteen, yhä useampi voi vain haaveilla pääsystä terveenä eläkkeelle.
‒ Teollisissa töissä on monilla jo nyt yli 40 vuoden työura, kun työelämään tullaan alle kaksikymppisinä, tietää Heinonen ja jatkaa:
‒ Eläkeiän määrittelyssä pitäisi mielestäni huomioida työuran pituus ja työtehtävien raskaus, eikä vain ihmisen fyysinen ikä. Jos halutaan, että ihmiset olisivat pidempään töissä, pitäisi tukea ja kannustaa työnantajaa työpaikoilla investointeihin ja toimintatapojen muutoksiin, jotka auttavat ihmisiä jatkamaan pidempään työelämässä.
‒ Edustamassani leipomoteollisuudessa työ on fyysisesti raskasta teollista työtä, vuoro- ja yötyötä, kuumissa ja kylmissä olosuhteissa, pölyä unohtamatta. Leipomoista hyvin harvoin jäädään terveenä työeläkkeelle.
Euro kuukaudessa lisää suomalaiseen ruokaan toisi 1500 työpaikkaa
Tiina Heinonen muistuttaa, että kaksi kolmasosaa suomalaisista haluaa syödä kotimaista ruokaa ja tarkistaa ruuan alkuperän. Seurantatutkimuksen tulosten perusteella kotimaisuuden arvostus on viime vuosina ollut nousussa. Kuluttajien luottamus on nykyään keskeinen osa elintarviketurvallisuutta ja se ansaitaan siten, että valmistajat kertovat tuotteistaan paikkansapitävää tietoa, joka myös voidaan osoittaa todeksi. Suomessa lyhyet tuotantoketjut vahvistavat kuluttajien luottamusta kotimaiseen ruokaan.
‒ Puhun paljon myös lähiruoasta: miten se eroaa suomalaisesta ruoasta? Lähiruoalle ei ole vakiintunut yleisesti hyväksyttyä ja yksiselitteistä määritelmää, EU:n määritelmä on: ”Lähiruoka on ruoantuotantoa ja -kulutusta, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria.”
‒ EU:n määritelmän perusteella lähiruoka on selvästi suomalaista ruokaa – mutta suomalainen ruoka ei välttämättä ole lähiruokaa. Minun mielestäni lähiruoka on lähellä tuotetuista raaka-aineista valmistettua kotimaista ruokaa. Laajemmin ajattelemani määritelmä olisikin lähiruualle kaikki kotimaassa kotimaisella työllä ja niillä kotimaisilla raaka-aineilla, joita on mahdollista tuottaa Suomessa.
‒ Toivoisinkin meidän kaikkien lisäävän kotimaisen ruuan kulutusta. Noin joka kymmenes työikäinen suomalainen saa elantonsa suoraan tai välillisesti ruuasta. Jos me kaikki käyttäisimme yhden lisä-euron kuukaudessa Suomessa valmistettuihin ruokiin ja juomiin, syntyisi Suomeen vuodeksi noin 1 500 uutta työpaikkaa, motivoi Heinonen.
Kansanedustajaehdokasprofiili: Tiina Heinonen, 42-vuotias leipuri Tampereen Hervannasta
Asuinpaikka: Tampere
Perhe: Puoliso Janne Heinonen ja kaksi lasta
Ammatti: Leipuri
Ammattiliitto: SEL Ry
Luottamustehtäviä: Pääluottamusmies Vaasan Oy Tampereen leipomo
SAK:n valtuuston jäsen 2011-2016
SEL Ry:n liittovaltuuston jäsen 2012-2017
Leipomoalan tutkintotoimikunnan jäsen 2010-2013, varapuheenjohtaja ja jäsen 2014-2017
Tampereen Ateria liikelaitoksen johtokunnan jäsen 2013-2014 ja 2015 – 2016
Vaaliteemat lyhyesti: Kotimaisen ruuan ja työn puolesta on toimittava. Työtä ja ruisleipää kansalle.
Kotisivut: ajatuksia-pullataikinan-aarella.webnode.fi
Lue myös:
Työväki yksituumaisena: Nollasopimukset kuriin (Vasen Kaista 10.12.2014, Tiina Heinonen haastateltuna)
Tiina Heinonen on mukana ensi sunnuntaina 15.3. Kakun takana on nainen -kisassa.