HEIKKI LAKKALA
ISISiä ja sen tekoja kauhistellaan ja aiheesta, mutta mistä se on kummunnut? Maailman atomienergiajärjestön IAEA:n entinen pääsihteeri (1997–2009) Mohammed ElBaradei, egyptiläinen juristi ja diplomaatti ynnä rauhannobelisti, on sanonut ISISiä Irakin sodan oheisvahingoksi. Yhdysvaltain presidentti Barak Obama on puolestaan sanonut ISISin olevan USA:n Irakin hyökkäyksen aiheuttama lieveilmiö. ElBaradein mielestä kyse on kuitenkin enemmästä. ISIS on seurausta vuosikymmeniä jatkuneesta väärästä Lähi-Idän politiikasta.
Länsi on hypännyt sänkyyn jokaisen diktaattorin kanssa, ihmiset ovat olleet täysin yhdentekeviä, sanoo ElBaradei ja esittää retorisen jatkokysymyksen: ”Ketkä sitten ovat tuoneet islamin politiikkaan?” Afganistanissa palveltiin mujahedeja ja sen jälkeen he jatkoivat omin päin. Syyriassa pyrittiin edesauttamaan jotain sellaisia kuin ”maltillisia kapinallisia”, mutta he ovat siirtyneet ekstremisteihin. Silmälappupolitiikkaa, sanoo ElBaradei.
Der Standardin kysymykseen, mitä ihmiset näkevät ISISissä, El Baradei vastaa:
‒ Elämä Lähi-Idässä muistuttaa eräänlaista orjuutta. Ei ole ilmaisunvapautta, ei vapautta kehittää itseään. Lisäksi tulevat köyhyys ja eriarvoisuus. Nuoret ihmiset ovat menettäneet toivonsa tulevaisuuden suhteen.
Sen, että ISIS saa paljon tukea myös rikkaista persianlahden maista, ElBaradei uskoo johtuvan siitä, että kaikkea yhdistävä perusta on syvä nöyryytyksen tunne, alkaen Palestiinan kysymyksestä, jota hallitukset käyttävät hyväkseen.
Uskonnollista jakoa sunneihin ja shiioihin ElBaradei pitää pelkkänä huijauksena, naamiona, jonka taakse paikalliset kiistat piilotetaan. Arabivaltiot ovat hänen mukaansa niin heikkoja ja haavoittuvaisia siksi, että ne eivät ole antaneet kansalaisilleen mitään. Miten kansalaiset voisivat samaistua valtioihinsa?
Sen sijaan ihmiset etsivät subidentiteettejä – perheestä, etnisestä ryhmästä, uskonnosta ja uskonnon jakautumisesta shiioihin ja sunneihin. Valtiota ei pidetä suojelijana vaan vastustajana.
Lännessä nuoria liittyy ISISiin, koska ei ole onnistuttu saamaan nuoria luottamaan olemassa olevaan järjestelmään, sanoo ElBaradei ja neuvoo kääntämään katseen eriarvoisuuteen: rikkain prosentti omistaa yhtä paljon kuin puolet maailman väestöstä. Miten voisi kuvitella, että tällaista tilannetta voisi ylläpitää enää kauaa, kysyy ElBaradei.
Ja sitten vielä kysymme, miksi kaikki nämä pakolaiset tulevat tänne. Tähän asti kaikki on ollut kaukana, nyt se tulee luoksemme.
Arabikevät 2011 meni ElBaradein mukaan pieleen siinä, että tiedettiin kyllä, mitä ei haluta, mutta ei ollut suunnitelmaa seuraavalle päivälle. Tämä ei ollut arabikevääseen osallistuneiden ihmisten vika: Ei ollut kansalaisyhteiskuntaa, ei puolueita, ei demokraattista kulttuuria. Ainoat organisoituneet ryhmittymät olivat islamistit ja armeija. Nyt nämä kaksi elefanttia taistelevat keskenään. Tämä masentaa ihmisiä ja vie toivon.
ISIS-Jugend vetää puoleensa – dynaamisin nuorisoliike
ISIS on nykyajan dynaamisin nuorisoliike, kirjoittaa saksalainen toimittaja Karen Krüger. Se lupaa kannattajilleen seikkailuja, mainetta ja osallistumista paremman maailman luomiseen.
ISISin strategian perustuu laskelmaan, että vedetään vastustaja vääjäämättä mukaan jihadin ajattelutapaan, hyvän ja pahan vastakkainasetteluun. Seurauksena vastapuolen vastatoimista voidaan korostaa marttyyriutta ja hakea oikeutusta rajattomalle väkivallalle, joka ei tunne rajoja. Kaiken tämän lietsoma islamvastaisuus lännessä luo hyvän lähtökohdan rekrytoida uusia jihadisteja.
Sotilaalliset keinot eivät riitä ISIS:iä vastaan. ISIS ei rajoitu johonkin valtiolliseen tai maantieteelliseen alueeseen, vaan se on ylikansallinen, transnationaalinen ilmiö.
Se on vallankumouksellisen taisteluhuudon ja sanoman ruumiillistuma, jolla on kannattajia kaikkialla maailmassa. Miehet ja naiset yli 90 maasta taistelevat sen puolesta. Arviot eurooppalaisten osuudesta ovat 32 prosentin luokkaa. Yhteinen piirre kaikille Isisläisille on kuitenkin se, että he ovat nuoria, 18 – 29-vuotiaita tai nuorempia.
Krügerin mukaan käsitys, että ISISin kannattajat olisivat nihilistisiä rikollisia, on lyhytnäköinen. Valmius tappaa systemaattisesti edellyttää syvää moraalista vakaumusta. ISISin kannattajat taistelevat omasta mielestään paremman maailman puolesta.
Jotkut terrorismitutkijat (esimerkiksi ranskalaisyhdysvaltalainen antropologi Scott Atran) pitävät perustavanlaatuisimpana motiivina uskonnon, poliittisen kehityksen ja syrjintäkokemusen sijasta nuorten kaipuuta seikkailuun, maineeseen ja merkitykselliseen elämään. Atran on haastatellut – yhtenä harvoista tutkijoista – nuoria isisläisiä ja todennut sen perusteeella, että seikkailu tässä ja nyt on keskeinen motiivi.
Sillä ei kuitenkan voi mielestäni selittää sitä, miksi juuri ISIS, miksi juuri nämä juuriltaan samanlaiset nuoret lähtevät mukaan Se voi olla osamotiivi, muttei selitä suurintakaan saa syistä. Atranin havainnoissa analyysissä on kuitenkin järkeenkäypiä piirteitä: Nuorten yhteisyyden kokemus sekä yhden ja ainoan totuuden tuoma turvallisuus. ISIS-nuorisoon kuuluu myös ehdoton tottelevaisuus ja alistuminen. Isis-Jugendilla on siis paljon yhtymäkohtia Hitler-Jugendiin. Molempien vihan kohde on sitä paitsi suvaitsevaisuus. Nämä yhtäläisyydet on hyvä muistaa myös arvioitaessa suomalaisen äärioikeiston toimintaa.
Kirjoittaja on tamperelainen käännöstieteen tutkija, kääntäjä ja tulkki, työskennellyt myös vapaana toimittajana ja kirjoittajana.
Lue lisää aiheesta:
ElBaradei: ”Tiefes Gefühl der Demütigung” verbindet IS-Anhänger (Der Standard 25.11.2015)
Die IS-Jugend – Generation Dschihad (Faz.net 22.11.2015)
|||
Etusivun grafiikka: Cai Melakoski
*