Logistiikkayhtiöiden osuus kansanmurhissa, sodissa ja muissa aseellisissa konflikteissa on jäänyt julkisuudessa vähälle huomiolle. Kuitenkin asekauppa vaatii toimiakseen aina myös kuljetusta. Aseita kuljetetaan myös Israeliin ja Israelista Yhdistyneiden kansakuntien linjauksista huolimatta.
Suomenkin satamissa näkee usein kuljetuskontteja, joissa lukee MAERSK. Ne ovat A.P. Møller-Maersk -konsernin (lyhyesti Maersk) omistamia. Maersk kuljettaa maailman merillä kaikkea mahdollista. Harva Suomessa tietää, että Maersk on myös yksi Gazan kansanmurhan taustatoimijoista. Se on välillisesti mahdollistanut Israelin hallituksen määräämän ja Israelin armeijan tekemän joukkotuhonnan Gazassa kuljettamalla sotilastarvikkeita Yhdysvalloista Israeliin sen jälkeen, kun maan hallitus päätti alkaa tuhota Gazaa lokakuussa 2023.
The Palestinian Youth Movementin ja muiden ihmisoikeusjärjestöjen Mask Off Maersk -kampanjan marraskuussa 2024 julkaiseman raportin mukaan Maersk on kuljettanut yli 2 100 sotilastarvikelähetystä Israelin puolustusministeriölle syyskuun 2023 ja syyskuun 2024 välisenä aikana. Nämä lähetykset ovat sisältäneet miljoonia kiloja taktisia panssariajoneuvoja, tankin osia, lentokoneiden osia ja tykistöjärjestelmiä. Raportti paljasti, että lähes 1 000 tonnia sotilastarvikelastia kuljetettiin viikoittain pääasiassa Elizabethin satamasta New Jerseystä Espanjan Algecirasin kautta Israeliin. Yli 35 prosenttia lasteista oli kuvattu epämääräisesti. Osa niistä oli merkitty ”diplomaattiseksi lastiksi”. Tämä herättää huolta mahdollisesta kansainvälisten merenkulkusäännösten väärinkäytöstä. Raportin mukaan Maersk -konserni tytäryhtiöineen on todennäköisesti jatkanut sotilastarvikevientiä vielä senkin jälkeen, kun YK:n erityiskomitea marraskuussa 2024 totesi Israelin toiminnan Gazassa täyttävän kansanmurhan tunnusmerkistön. Raportissa todetaan edelleen, että Maersk myös tuo tuotteita Israelin siirtokunnista eli Israelin miehittämiltä palestiinalaisalueilta.
Maersk on Møllerin perheen holdingyhtiöiden kautta hallitsema merenkulku- ja logistiikkakonserni, jonka liikevaihto vuonna 2024 oli 55,5 miljardia dollaria. Se on tällä hetkellä maailman toiseksi suurin rahtiyhtiö. Sen liiketoimintaan kuuluvat merenkulku, satamatoiminta, toimitusketjun hallinta ja varastointi. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Kööpenhaminassa, ja sillä on tytäryhtiöitä ja toimistoja 130 maassa, muun muassa Suomessa. Maerskin vaikutus Tanskan kansatalouteen on merkittävä, sillä sen osuus Tanskan bruttokansantuotteesta on 15 prosenttia. Se työllistää maailmanlaajuisesti yli 100 000 työntekijää, joista noin 71 000 on tanskalaisia. Myös konsernin kulttuurinen merkitys on suuri. Sillä on Tanskassa samanlainen kansallisen instituution asema kuin Suomessa aikanaan Nokialla. Tai ehkä metsäjäteillä nykyään. Yleisen mielipiteen mukaan Maersk on ”isänmaan asialla”. Siinä missä ”Suomi elää metsästä”, ”Tanska elää merenkulusta”. Maerskin kritisoimista pidetään Tanskassa yleisesti epäisänmaallisena. Konserni esiintyy mielellään hyväntekijänä, joka on muun muassa toimittanut apua Arfikkaan ja koronapandemian alkuvuosina Intiaan sekä lahjoittanut suuria summia kulttuurin edistämiseen, esimerkiksi Kööpenhaminan oopperatalon rakentamiseen.
Kritiikkiä kuljetusjättiä kohtaan
Maerskin haittavaikutus elonkehään on huomattava. Yksistään sen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2023 julkaistun tutkimuksen mukaan viikoittain 683 428 ekvivalenttitonnia. Konsernilla on tavoitteena olla hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä. Vaikka Maerskin vähähiilikartassa painotetaan sähköistämistä ja laivojen polttoaineen dieselin vaihtamista biodieseliin ja ”vihreään metanoliin”, konserni on todellisuudessa edelleen riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Niiden mukana ilmakehään pääsee myös typen ja rikin oksideja. Biodieselistä vapautuu poltettaessa syöpäriskiä lisääviä aromaattisia hiilivetyjä. Maerskin vähähiilitiekartta perustuu vapaaehtoisuuteen. Yhtiö ei ole velvollinen tekemään päästövähennyksiä, vaan sen sijaan maksaa hieman korkeampia veroja päästöistä rahastoon, joka kompensoi ja rahoittaa Tanskan valtion ilmastotoimia.
Maersk-konsernia on syytetty työntekijöidensä riistämisestä erityisesti nk. globaalissa etelässä. Ammattiliitot ja työoikeusjärjestöt ovat kritisoineet Maerskin tytäryhtiöiden työkäytäntöjä eri puolella maailmaa. Konsernia on syytetty mm. työntekijöiden kokoontumisvapauden estämisestä, huonoista palkoista, työaikarikkomuksista, palkanmaksun viivästymisestä ja palkkojen maksamatta jättämisestä.
Ihmisoikeuksien kannalta huolestuttavinta Maerskin toiminnassa on kuitenkin sotilastarvikkeiden vienti konfliktialueille.
Maaliskuussa 2024 neljä ihmisoikeusjärjestöä – Amnesty International Denmark, Oxfam Denmark, Mellelfliftelligt Samvirke (Action Aid Denmark) ja palestiinalaisten ihmisoikeusjärjestö Al-Haq – haastoivat Tanskan valtion lopettamaan aseviennin Israeliin. Koalitio syyttää Tanskan hallitusta kansainvälisten asekaupan sääntöjen rikkomisesta ja osallisuudesta sotarikoksiin. Oikeuskanne Tanskan valtiota vastaan nostettiin tutkivan journalismin järjestön Danwatchin paljastettua, kuinka Israelin Gazan pommittamiseen käyttämissä F35-hävittäjissä on käytetty tanskalaisia ja Maerskin kuljettamia komponentteja. Oikeudenkäynti on tässä vaiheessa vielä kesken. Asiaa on ensimmäisen kerran käsitelty oikeudessa helmikuussa 2025.
Marraskuussa 2024 Espanja ensimmäisenä Euroopan valtiona kielsi Maerskin alusten pääsyn satamiinsa, koska se oli rikkonut Espanjan asevientikieltoa Israeliin. Tämän jälkeen Maersk muutti alustensa reittiä kulkemaan Tangerin kautta. Marokossa on järjestetty laajoja mielenosoituksia Maerskin toimintaa vastaan.
Helmikuussa 2025 kansainvälisen Mask Off Maersk -kampanjan aktivistit valtasivat Maerskin pääkonttorin edustan Kööpenhaminassa turhautuneina tavanomaisten mielenosoitusten ja vetoomusten toimimattomuuteen. Suoran toiminnan rauhanomaiseen aktioon osallistui lähes tuhat ihmistä. Aktivistit vaativat sotilastarvikkeiden kuljettamisen lopettamista Yhdysvalloista Israeliin syyttäen Maerskia rikastumisesta Gazan kansanmurhalla. Poliisi hajotti blokin väkivaltaisesti pahoinpidellen siihen osallistuneita ihmisiä mm. pampuilla ja kyynelkaasulla. Lehtitietojen mukaan poliisi ilmoitti käyttämänsä väkivallan syyksi poistumiskäskyn noudattamatta jättämisen ja sen, etteivät Maerskin pääkonttorin työntekijät päässeet työpaikalleen. Aktion yhteydessä tai sen jälkeen otettiin kiinni yhteensä 20 ihmistä. Heidän joukossaan oli myös ilmastoliikkeen ikoni Greta Thunberg.
Maersk vastaa ihmisoikeusjärjestöjen syytöksiin sanomalla, että sen toiminta on täysin laillista. Konsernin mukaan sen tytäryhtiöt eivät vie Israeliin aseita vaan sotilastarvikkeita. Näiden osuus Maerskin koko liikevaihdosta on kuitenkin alle kaksi prosenttia. Konserni ilmoittaa vastuullisuusviestinnässään toimivansa ihmisarvoa kunnioittavasti korostaen toimittavansa apua kriisialueille, mikä tietysti on ristiriidassa sen nykyisen toiminnan kanssa sotilastarvikeviennin osalta. Konsernin oli yleisen maineensa vuoksi viisasta lunastaa vastuullisuuslupauksensa luopumalla sotilastarvikeviennistä Israeliin.
Asekauppa syyniin kaikkialla
Maersk on hyvä esimerkki ylikansallisesta suuryhtiöstä, joka toiminnan eettisyys on asetettu kyseenalaiseksi. Se ei tietenkään ole ainoa kuljetusyhtiö, jolla on kytköksiä aseellisiin operaatioihin.
YK:n asiantuntijat ovat viime aikoina vaatineet maita lopettamaan asevientinsä, jos on olemassa vaara, että aseita voitaisiin käyttää Gazassa. Kansainvälinen tuomioistuin ICJ on pitänyt uskottavana, että Israel syyllistyy kansanmurhaan ja on ryhtynyt väliaikaisiin toimiin estääkseen tämän. Johtavat kansainvälisen oikeuden asiantuntijat katsovat, että Tanskan käytäntö käsitellä aseita koskevaa lupakirjoja rikkoo asekauppaa koskevia kansainvälisiä sääntöjä, joita Tanska on velvollinen noudattamaan.
Tanska ei ole ainoa asekaupan kansainvälisten sääntöjen rikkoja. Esimerkiksi Alankomaiden vetoomustuomioistuin päätti helmikuussa 2024 määrätä Alankomaiden hallituksen lopettamaan aseviennin Israeliin F-35-ohjelman puitteissa Oxfam Novibin ja muiden kansalaisjärjestöjen oikeusjutun perusteella. Tuomioistuin totesi, että viennin jatkaminen rikkoo Euroopan unionin yhteisiä sääntöjä aseiden viennistä ja YK:n asekauppasopimusta.
Suomellakaan ei ole täysin puhtaat jauhot pussissaan. SaferGlobe -ajatuspajan vuonna 2024 julkaisemasta asevalvontaraportista ilmenee, että Suomen asevienti nousi vuodesta 2022 vuoteen 2023 lähes 80 miljoonalla eurolla. Myös Suomi myönsi asevientilupia Israeliin. Kansainvälistä asekauppaa seuraavat järjestöt ovat kritisoineet myös Suomen asevientiä Arabiemiirikuntiin, Saudi-Arabiaan ja Turkkiin. Nämä kaikki kolme valtiota ovat osallistuneet lähialueidensa sisällissotiin: Turkki Syyriassa ja Arabiemiirikunnat sekä Saudi-Arabia Jemenissä. Huomiota tulee kiinnittää myös aseiden tuontiin. Sen valvonta on Suomessakin huomattavasti vähemmän säänneltyä kuin asevienti, jota ohjaavat kansalliset ja kansainväliset lait.
Suomi ostaa aseita Gazassa kansanmurhaa tekevältä Israelilta. Marraskuussa 2023 Suomi ja Israel allekirjoittivat sopimuksen Rafael-konsernin valmistaman, satojen miljoonien eurojen arvoisen Daavidin linko -nimisen ilmapuolustusjärjestelmän hankinnasta. Järjestelmässä on mukana Insta-nimisen suomalaisyrityksen ohjelmistoja. Samaan aikaan Israel testaa teknologioitaan miehittämillään palestiinalaisalueilla. Rafaelin omistaa Israelin valtio, ja se toimittaa aseita Israelin armeijalle. Se on siis kiinteä osa Israelin valtion väkivaltakoneistoa. Suomi on tehnyt Israelin kanssa sotilaallista yhteistyötä vuosikymmenien ajan. Israelista Suomeen 2000-luvulla tuotujen aseiden ja puolustustarvikkeiden arvo kohoaa yli miljardiin euroon.
Aseteollisuuden osakkeenomistajat käärivät sievoiset summat yhteiskuntien militarisoituessa ja valmistautuessa sotaan. Aseyhtiöiden ja aseviennin kritisointi sekä esimerkiksi ydinaseiden vastustaminen on nykyisessä maailmantilanteessa ehkä tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Julkisuudessa vähemmälle huomiolle on jäänyt logistiikkayhtiöiden osuus kansanmurhissa, sodissa ja muissa aseellisissa konflikteissa. Kuitenkin asekauppa vaatii toimiakseen aina myös kuljetusta. Aseteollisuuden ja logistiikasta vastaavien yhtiöiden väliset sopimukset kuuluvat liikesalaisuuden piirin, joten toiminta ei ole läpinäkyvää. Tiukentamalla kansainvälistä ja valtiollista aseviennin sääntelyä ja lisäämällä valvontaa voitaisiin estää valtava määrä kuolemia ja vähentää kärsimystä.
Kirjoittaja on FT, informaatikko
LÄHTEET:
Mask Off Maersk- kampanjan verkkosivut. Haettu 9.3.2025.
https://www.maskoffmaersk.com/
Palestinian Youth Movement -liikkeen raportti. Haettu 9.3.2025.
https://static1.squarespace.com/static/664aed65d320123f2b3ab647/t/672d4e4cb358703aeaaf0b24/1731022415149/Report-MaerskShipmentsIsrael-Rev7Nov2024.pdf
YK:n erityiskomitean lehdistötiedote Gazan kansanmurhasta 14.11.2024. Haettu 9.3.2025.
https://www.ohchr.org/en/press-releases/2024/11/un-special-committee-finds-israels-warfare-methods-gaza-consistent-genocide
Wikipedia-artikkeli Maersk-konsernista. Haettu 9.3.2025.
https://en.wikipedia.org/wiki/Maersk
Maersk-konsernin avustustyön verkkosivut. Haettu 9.3.2025.
https://www.maersk.com/news/tags/aid-and-relief
Tutkimus Maersk-konsernin ympäristövaikutuksista. Haettu 9.3.2025.
https://www.researchgate.net/publication/367395375_Environmental_effects_of_Maersk_Line’s_global_container_shipping_operation
Maersk-konsernin vähähiilitiekartta. Haettu 9.3.2025.
https://www.maersk.com/sustainability/all-the-way-to-net-zero
Hellenic Shipping News -lehden artikkeli Maerskin öljyriippuvuudesta. Haettu 9.3.2025.
https://www.hellenicshippingnews.com/maersk-and-hapag-lloyd-tout-sustainability-but-their-agreement-still-runs-on-dirty-fossil-fuels/
Amnesty Internationalin uutinen 12.3.2024. Haettu 9.3.2025.
https://www.amnesty.org/en/latest/news/2024/03/denmark-ngos-sue-the-danish-state-to-stop-arms-exports-to-israel/
Danwatchin artikkeli Maerskin sotilastarvikekuljetuksista Israeliin 9.2.2025. Haettu 9.3.2025.
https://danwatch.dk/en/consignment-notes-reveal-maersks-cargo-to-israel-loaded-with-military-hardware/
Greatreporter-lehden artikkeli Maerskin sotilatarvikekuljetuksista Israeliin. 20.11.2024. Haettu 9.3.2025.
https://greatreporter.com/2024/11/20/denmarks-maersk-and-alleged-complicity-in-israeli-war-crimes/
Business and Human Rights Resource Centerin artikkeli Maerskin vastaisista protesteista Marokossa. Haettu 9.3.2025.
https://www.business-humanrights.org/en/latest-news/morocco-protests-over-maersk-ship-allegedly-transporting-arms-to-israel/
Berlingske-lehden uutinen Mask Off Maersk -kampanjan aktiosta 24.2.2025. Haettu 9.3.2025.
https://www.bt.dk/krimi/demonstration-ved-maersk-bruger-fysisk-magt-og-gas
Maersk-konsernin sosiaalisen vastuun verkkosivut. Haettu 9.3.2025.
https://www.maersk.com/sustainability/our-esg-priorities/corporate-citizenship
YK:n lehdistötiedote aseviennistä Israeliin 23.2.2025. Haettu 9.3.2025.
https://www.ohchr.org/en/press-releases/2024/02/arms-exports-israel-must-stop-immediately-un-experts
International Court of Justice. Summary of the Order of 26 January 2024. Haettu 26.1.2024.
https://www.un.org/unispal/wp-content/uploads/2024/01/192-20240126-sum-01-00-en.pdf
Alankomaiden tuomioistuinten verkkosivuston De Rechtspraakin uutinen 12.2.2024. Haettu 9.3.2025.
https://www.rechtspraak.nl/Organisatie-en-contact/Organisatie/Gerechtshoven/Gerechtshof-Den-Haag/Nieuws/Paginas/The-Netherlands-has-to-stop-the-export-of-F-35-fighter-jet-parts-to-Israel.aspx
Safer Globe-ajatuspaja: Suomen aseraportti. 21.10.2024. Haettu 9.3.2025.
https://saferglobe.fi/teemat/ase-ja-sopimusvalvonta/asevalvontaraportti/
Ylen uutinen Suomen asekaupoista Israelin kanssa. 10.12.2024. Haettu 8.3.2025.
https://yle.fi/a/74-20124956
Kiitokset erittäin perusteellisesta selvityksestä!