CAI MELAKOSKI Elokuun 20. päivänä 1998 presidentti William Clinton antoi käskyn: Kaksi Yhdysvaltain sota-alusta laukaisi Punaiseltamereltä 13 Tomahawk-risteilyohjusta Sudaniin, neljä sota-alusta ja yksi sukellusvene laukaisivat Arabianmereltä 60-75 ristelyohjusta Afganistaniin. Operaatio Infinite Reach oli käynnistynyt.
Clinton kertoi että Afganistanissa kohteena oli Osama bin Laden sekä al-Qaidan tukikohdat ja harjoitusleirit, Sudanissa bin Ladenin omistama Al-Shifan kemiallinen tehdas, joka valmisti VX-hermokaasua terroristeille. Tehdas uhkasi välittömästi Yhdysvaltain turvallisuutta, korosti Clinton.
Kaksi viikkoa aikaisemmin Yhdysvaltain lähetystöt Keniassa ja Tansaniassa olivat joutuneet pommi-iskujen kohteeksi. Kuolonuhreja oli 224 – joista 12 Yhdysvaltain kansalaisia.
Sudanin terveydenhuolto lääketehtaan varassa
Al-Shifan lääketehtaassa ei ollut sotilaallista tuotantoa, sitä ei omistanut bin Laden eikä al-Qaida. Tehdas valmisti puolet Sudanin lääkkeistä, muun muassa penisiliiniä, ripulilääkettä, se teki malarialääkkeet koko maan tarpeisiin ja vastasi koko maan eläimille tarkoitettujen lääkkeiden tuotannosta. Karjatalous on elintärkeä Sudanille.
Saksan Sudanin suurlähettiläs Werner Daum kirjoitti heti lääketehtaan tuhon jälkeen muistion, jossa hän raportoi tuntevansa tehtaan hyvin. Siellä ei ollut merkkiäkään sotilaallisesta tuotannosta. Tehdas oli avoin, ja siellä vieraili jatkuvasti myös länsimaalaisia asiantuntijoita.
Ohjusisku tuhosi tehtaan täysin, mutta välittömät kuolonuhrit rajoittuivat yövartijaan ja hänen perheenjäseniinsä.
Daum kirjoitti myöhemmin artikkelissaan “Universality and the West” että on vaikea arvioida kuinka monta ihmistä kuoli myöhemmin tehtaan tuhoamisen seurauksena, mutta on perusteltua olettaa, että kuolonuhreja on kymmeniä tuhansia.
Arabiliitto vaati heti iskun jälkeen YK:n turvallisuusneuvostoa tuomitsemaan suvereenin valtion alueelle suoritetun hyökkäyksen. Sudan ehdotti kansainvälisen tutkintakomission asettamista esimerkiksi Yhdysvaltain entisen presidentin James Carterin johdolla. Myöhemmin tutkintakomission vetäjäksi on ehdotettu muun muassa kansalaisoikeustaistelija Jesse Jacksonia.
Yhdysvallat ja sen eurooppalaiset liittolaiset torjuivat vaatimukset Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Anthony Blair etunenässä.
Suomessa asia ei herättänyt suurempaa huomiota muutamaa lehtikirjoitusta lukuun ottamatta. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsenet Erkki Tuomioja ja Kimmo Kiljunen ottivat tapahtumaan ohimennen kantaa kirjoittaessaan Helsingin Sanomiin Yhdysvaltain ohjusiskuista Irakiin vuoden 1998 lopulla:
‒ On kestämätön tilanne, jos yksittäiset maat tulkitsevat tehtyjä päätöksiä niin kuin haluavat ja toimivat muista piittaamatta. Tässä suhteessa esimerkiksi Yhdysvaltain viimesyksyinen viattomaan lääketehtaaseen kohdistunut kostoisku Sudaniin ei kansainvälisen yhteisön normeista piittaamattomuuden osalta poikkea Irakin niskuroinnista joukkotuhoaseiden hävittämisen suhteen, Tuomioja ja Kiljunen kirjoittivat.
Totuus myönnetään pikkuhiljaa
Vaikka Yhdysvaltain viranomaiset ohjusiskujen jälkeen väittivät heillä olevan pitävät todisteet hermomyrkyn valmistamisesta tehtaassa, on Yhdysvallat myöhemmin pyörtänyt sanansa. Yhdysvaltain tuonaikainen suurlähettiläs on myöntänyt, etteivät todisteet olleet pitävät, ja itse asiassa Yhdysvaltain tiedustelupalvelun, CIA:n, vanhempi analyytikko Mary O. McCarthy varoitti todisteiden heikkoudesta jo ennen hyökkäystä.
Häntä heiluttaa koiraa?
Operaatio Infinite Reachin ajankohtaa on myös kummasteltu. William Clintonilla oli kyllä suuri tarve osoittaa lähetystöiskujen jälkeen olevansa vahva johtaja, mutta tiedustelulähteiden mukaan iskun siirtäminen muutamalla päivällä olisi osunut samaan aikaan kuin al-Qaidan johtajien kokoontuminen yhdessä iskukohteista. Nyt hyökkäyksen tulokset jäivät hyvin vaatimattomiksi Afganistanissa, pääkohteeksi ilmoitettu Osama bin Laden oli satojen kilometrien päässä.
Ilkeät kielet ‒ Yhdysvalloissa etupäässä republikaanit ‒ ovat vihjailleet, että kyse olisi vuotta aikaisemmin ilmestyneen mustan elokuvakomedian Wag the dog (Suomen levityksessä Häntä heiluttaa koiraa) idean kopioinnista. Elokuvassa Yhdysvaltain presidentin avustaja järjestää kuvitteellisen konfliktin Albanian kanssa ohjatakseen yleisön huomion pois presidentin seksiseikkailuista.
Tosielämässä Yhdysvaltain presidentin virka-asunnon entinen harjoittelija Monica Lewinsky ja itse presidentti olivat juuri ohjushyökkäyksen aikoina korkeimman oikeuden kuultavana suhteestaan.
|||
Historian roskatynnyristä on Vasen Kaistan kirjoitussarja, jonka artikkelit tuovat päivänvaloon unohdukseen vaipuneita tai kätkettyjä yhteiskunnallisia ilmiöitä ja tapahtumia.
Artikkelisarjan toimittaa idean isä, Heikki Lakkala.
Sarjassa ilmestynyt:
Pariisi 1961: algerialaisten joukkomurha (8.9.2016)
Saksan ja Neuvostoliiton sotilasyhteistyö maailmansotien välillä (3.9.2016)
Luettavaa:
Clinton takes revenge (The Guardian 21.8.1998)
Sudan: Pommit osuivat lääketehtaaseen (Helsingin Sanomat 21.8.1998)
Arabiliitto vaati YK:ta tutkimaan USA:n iskut (Helsingin Sanomat 25.8.1998)
Yhdysvaltalaisväite: Irak auttoi Sudania valmistamaan hermokaasua (Helsingin Sanomat 26.8.1998)
Ohjusiskut Irakiin (Kimmo Kiljusen kanssa), Helsingin Sanomat 23.12.1998 (Tuomioja.org)
Terroritekojen suunnittelijat jääneet vain harvoin kiinni. USA:n kostoiskujenkin teho on ollut kyseenalainen (Helsingin Sanomat 18.9.2001)
Strike one (The Guardian 2.10.2001)
Don’t let the facts get in the way (The Guardian 6.2.2003)
Sudan vaatii USA:lta korvauksia tuhotusta tehtaasta (Kaleva 30.9.2003)
Look at the Place! Sudan Says, ’Say Sorry,’ but U.S. Won’t (New York Times 20.10.2005)
Colleagues Say C.I.A. Analyst Played by the Rules (New York Times 23.4.2006)
Lest We Forget: On the Anniversary of Al-Shifa Plant Bombing .. The Ruins of Justice (Sudan Vision 8.9.2016)
*