LIISA AHOLA
Tampere on luonnonkaunis kaupunki kahden suuren järven välissä. Kansallisia maisemia uhkaa siirtyminen yksityisomaisuudeksi. Eteläpuisto on tällä hetkellä ainoa vielä rakentamaton rantapuisto. Jos se rakennetaan asuintaloja täyteen, on tamperelaisilla mahdollista ihailla järvimaisemia näkötorneista. Ratinanrannassa kiemurtelee kapea hiekkakäytävä yleisessä käytössä. Tampellan ranta on betoniseinän takana ja upea rantatie on ikuisiksi ajoiksi menetetty.
Maakuntakaavassa Eteläpuisto on kaavoitettu kansallisesti merkittäväksi puistoalueeksi. Tampereen kaupunginhallitusta ei ole haitannut sivuuttaa maakuntakaavaa. Se on käynnistänyt liki yhtäaikaisesti Eteläpuiston osalta yleissuunnitelman ja asemakaavan luonnostelut. Eteläpuiston puolustajat olivat ehdottaneet Viinikanlahden aluetta asuntorakentamiselle. Tähän kaupunki ei suostunut, koska tässä kohdassa kaupunginhallitus halusi kunnioittaa maakuntakaavan määräyksiä.
Eteläpuiston puolustajilla on historialliset, kulttuuriset, luonnonsuojelulliset, terveydelliset ja esteettiset syyt perustella puiston säilyttämistä rakentamattomana, puiston matkailullisiakaan arvoja unohtamatta. Pitää muistaa, että
Hyvinvoivassa kaupungissa on vähintään 120 neliömetriä puistoaluetta asukasta kohden. Tampereella sitä on tällä hetkellä 57 neliömetriä. Mikäli Eteläpuisto rakennetaan, keskustan viheralue asukasta kohden romahtaa 15 neliömetriin. Virallinen ohje on, että jokaisen asunnon on sijaittava enintään 150 metrin etäisyydellä puistoalueesta. Metsäiset lenkkeilymaastot pitäisi olla kahdesta kolmeen kilometrin etäisyydellä.
Eläköön Eteläpuisto -liike järjesti alustus- ja keskustelutilaisuuden Työväenmuseo Werstaan auditoriossa 5.10. 2016. Tilaisuus keräsi kuulijoita ja keskustelijoita runsaasti. Auditorio oli aivan täynnä ja lisäistuimiakin oli käytössä. Tilaisuuden juontaja Eeva Leino toivotti meidät tervetulleiksi. Eeva Lahdensuo esitteli Eteläpuiston kaavoituksen nykyvaiheen ja prosessin tähänastisen kulun. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen puheenvuoron piti Esko Vuoristo ja kasvitieteellisen yhdistyksen näkökulmasta puhui Matti Kääntönen. Puheenvuoroissa korostui huoli Pyynikin herkän harjumaaston haavoittuvuudesta. Se on nyt jo kulunut. Jos Eteläpuiston suojaava vyöhyke katoaa massiivisen asuinrakennuskannan myötä, kuluminen kiihtyy. Pyynikki sentään on luonnonsuojelualue.
Yhdessä puheenvuorossa kerrottiin Tampereen kaupungin saavan myymistään rakennustonteista 110 miljoonaa euroa. Tämän vuoksi Eteläpuiston muuttaminen asuinalueeksi on päättäjien mielestä kannattavaa toimintaa. Keskustelijat surivat sitä, ettei päättäjiä kiinnosta tietää, millainen on vanha puu.
Rakentamista seuraava liikenteen lisääntyminen kasvattaa hiukkaskuormitusta eli asfalttipölyä ja pienhiukkasia. Pienhiukkaset ovat todistetusti uhka terveydelle joutuessaan verenkiertoon.
Muitakin ilmeisiä uhkia Eteläpuiston rakentamisesta on. Rakentamisen puolestapuhujat väittävät, että Eteläpuisto tulee siirtymään lähemmäksi keskustaa. Myös Pyynikki siirtyy lähemmäksi keskustaa. Nämä ilmiöt ovat toteutuessaan varteenotettava uhka Kaakinmaan ja Tammerkosken länsipuolisille alueille. Rakentamisen puolustajat myös väittävät, että puiston pinta-ala mystisesti lisääntyy, kun puistoon rakennetaan asuintaloja.
Lainsäädännön valvonnasta on tullut kansalaisen tehtävä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Ely-keskus) antaa vain ohjaavia lausuntoja.
Kaupunki on kerännyt myös asukkaiden mielipiteitä, mutta ihmiset kokevat, ettei heitä kuulla. Ihmiset kokevat rakennusliikkeiden voitontavoittelun ohjaavan kaavasuunnitelmia ja johtavan lopulta asuinalueiden eriytymiseen.
Puiston voi hävittää vain yhden kerran. Kun alue on myyty yksityisomistukseen, on se peruuttamaton kauppa.
Aiheesta aiemmin Vasen Kaistassa:
Onko Eteläpuisto ylellisyyttä? (29.6.2016)
Aiheesta lisää muualla verkossa:
Eläköön Eteläpuisto (Liikkeen kotisivut)
Eteläpuiston puolustajat (Facebook-ryhmä)
Eteläpuiston suunnittelu (Tampereen kaupunki)
Eteläpuiston osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Tampereen kaupunki)
|||
Kuvat Eteläpuistosta: Cai Melakoski, grafiikka: Päivi Tyni
*
Hyvä kirjoitus, kiitoksia. Eteläpuiston alueen kaavoitus kerrostaloalueeksi merkitsee, että ruutukaava- alueella asuville ei jää kohtuullisen kävelymatkan päässä olevaa puistomaista ulkoilualuetta. Talojen lomassa olevat yksittäiset puut tai asfaltoidut pyörätiet eivät sitä korvaa. Lähivihreitä kun ei ole – ruutukaava-alueella pihat ovat parkkipaikkoina. Valtuusto joutuu pian päättämään yli satavuotiaan puiston avohakkuusta. Lähes 300 puuta kaatuu – asiaa on turha kaunistella. Tilalle vuosiksi montut joista mättömaa rantaan. Siitä sitten joskus keinoranta. Rakennustyömaa tulee tällä alueella ja tällä suunnitelmalla kestämään kymmenisen vuotta. Tuloksena rakennusmassa joka lisää Tampereen ilmatilan kattila-efektiä. Miten kaupungin puhe yhteisestä ” olohuoneesta” sopii tähän? Kaikille valtuutetuille toivomus: käykää kävelyllä Eteläpuiston ylätasanteella, osuustoimintapatsaalta pienoisgolfkentälle mielellään nyt, kun puissa on vielä hieman väriä. Rantakaistaleella oleva vanha speedwayrata on hyvä spontaaniin ulkoiluun, sirkukseen ym. Ylätasanne puolestaan on Hämeenpuiston toinen pää, arvokas muotopuutarha, tuhansien tamperelaisten lähiulkoilualue ja mielimaisema. On hyvä havaita nyt, että tekeillä oleva asemakaava tuhoaa sen. Musiikkiopiston edessä oleva , puiden ympäröimä ”Mummukopan kenttä” taas on sekin tärkeä vapaan liikunnan alue ja osa Tamperelaista jääkiekkohistoriaa Koulukadun kenttien tapaan, kysykää vaikka Leinosen Kimmolta, jääkiekkomuseoyhdistyksestä!
Kyllä on toimittajalla taas valheet lentäneet! Nämä vastustuspuheenvuorot olisivat huomattavasti uskottavampia jos pysyttäisiin totuudessa, eikä valehdeltaisi sitä mukaa mitä sylkeä suuhun muodostuu.
Nimimerkille ”Hohhoijaa”, jolta kirjoitus 9.10
Kannattaa lukea esim Tampereen kantakaupungin viher- ja virkistysverkkoselvitys 2014, Tampereen kaupungin julkaisu. Mielellään kokonaan, mutta ainakin sivut 11,13,27 ja 55. Karttakuva sivulla 27 on valaiseva.